Turunmurre on on kartoittanut takaa-ajon jäljistä - takaa-ajo on kuultavissa myös
Häke-tallenteella.
Ensinnäkin Niemi ja santaoja ovat teheeet rekon Auerin pakenemisesta tuulikaappiin
sekä ulko-ovelle, alla kuvat rekosta:
Aaltomuotokuvassa ensin Auerin pako (vasemmalla), sitten reko paljain jaloin
(oikealla).
Rekokuvasta nähdään, että aaltomuodon volyymin perustaso on rekossa huomattavasti alhaisempi kuin varsinaisella Häke-tallenteella, tämä näkyy siinä, että peruskohinan taso
on rekossa selkeästi "ohuempi" - tämä johtaa siihen, että paljasjalka-askelten äänikään ei
rekossa yllä häke-tallenteen tasolle.
Alemmassa aaltomuotokuvassa taas ensin Auerin pako (vasemmalla), sitten reko kengät jalassa
(oikealla).
Tässä varsinaisen häke-tallenteen peruskohina näyttää sen kohdatessa rekoviivan olevan
jopa "ohuempi" kuin rekon peruskohina - kumma kyllä, koska kyseeessä on kuitenkin sama
pätkä häke-tallenteesta kuin ylempänä. Alemman rekon peruskohina on sama kuin ylemmässä rekossa, mutta kenkärekonkin askelten volyymi jää pienemmäksi kuin varsinaisen hätäpuhelun.
Rekostruktiosta tehdään johtopäätös, että
kengät jalassa tuotetut askeleet "ovat hieman vaimeammat, mutta äänissä on enemmän samankaltaisuutta kuin kuvassa 1 vertailtavina olleiden (so. avojaloin tuotettujen - huom. Zem) äänien välillä".
Alemmassa rekossa samankaltaisuutta varsinaisen hätäpuhelun kanssa? Kun
tästäkin kuvasta voi nähdä, että kenkärekon äänipiikit ovat
kaksiosaisia, siinä missä paljain
jaloin tuotetut ovat yksiosaisia. Alemman kuvan oikealla puolella kaikissa kolmessa voimakkaammassa piikissa on peräkkäin matalampi piikki ja korkeampi piikki - ja näin ei
ole hätäpuhelun aaltomuodossa.
Tämä kaksiosaisuus johtunee siitä, että kengät jalassa lattiaan osuu ensin kengän korko, sitten
sen päkiäosa, ja molemmat antavat erillisen äänen. Paljaasta jalasta tällaista "kaksoisääntä" ei synny.
Kyseessä on hätäpuhelun aaltomuoto ajasta n. 1:57 – 2:02. Aaltomuodossa nähdään lisäksi
äänipiikkejä huomattavasti tiheämmässä kuin rekossa, mikä antaa kuvan, että kohdassa tapahtuu muutakin kuin yhden henkilön pakojuoksu, tämä on selvää.
Mutta tapahtuuko siis takaa-ajajan "liiraus" ja kääntyminen olohuoneen puolella tässä?
Vai toisen pakojuoksun yhteydessä ajassa 2:25 - 2:27?
Ajasssa n. 2:26 kuullaan ahkäisy tai henkäisy - eikä esimerkiksi Raine Ampuja ole kyseistä
ääntä rekisteröinyt hengitysäänien luetteloonsa, joten
hän ei ole pitänyt sitä sen paremmin
"tytön" kuin "naisenkaan" tuottamana (ilmeisesti ei ole vastannut kummankaan spektriä). Luettelo noudattaa aikajärjestystä, ja lapsen (L) ja naisen (N) henkäyksiä on rekisteröity seuraavissa ajoissa:
16. 2.02,4 N
17. 2.14,6 L
18. 2.37,7 L
19. 2.39,5 L
20 2.41,3 L*
21. 2.41,7 N*
(Tähti = joko sisään tai uloshengitys. Lisäys tähän Zem.)
Eli henkäys ajassa n. 2:26 ei ole Ampujalle kelvannut.
Tällöin lienee pääteltävä, että
kysesssä on ulkopuolisen henkäys/ähkäisy, kun tämä tulee Auerin perässä olohuoneen puolelle ja liukastuu kääntyessään ennen paluuta uhrin kimppuun, missä surmanisku kuullaan ajassa 2:29. Surmaajalle jäisi näin 3 sekuntia palata uhrin luo, mikä riittänee.
PS: Lisäksi on otetttava huomioon Tampereen medialaboratorion kuulema tytön kysymys
"ketä siel on" ajassa 2:03 (missä sen jälkeen on kuultu "uole"). Tätä on edeltänyt Auerin
ensimmäinen pako - mahdollisesti hän on tuolloin jo palannut tytön näköpiiriin tuulikaapin
suunnalta, ja tyttö siis ihmettelee ketä äiti on paennut (hän ei itse ollut nähnyt ketään
isän kimpussa).
Muokkaus: Lisään vielä kuvan, mistä näkyy, että kohdassa n. 2:26 todella on "ähkäisy"
tai "huokaus" (mitä Ampuja siis ei ole noteerannut):
