MURHA.INFO

Mikähän siinä muuten on, että joskus pyytävät virka-apua armeijalta, tässä taas ei, vaikka olisi sopinut kuin nyrkki silmään. Muistan kaksi tapausta lähiajoilta missä tätä jämerämpää ajokkia on käytetty. Tikkakoski ei ole tuolta kauhean kaukana ja eipä tuossa mitään kiirettä sitten tainnutkaan olla.

Aika kauan kestää poliisien rikostutkinta.

annaanna kirjoitti: Pitkäpiippuinen ase, tuttavallisesti haulikko, ei koskaan noussut esiin. Jossittelujen lista on loputon, vain yksi ennakoitavissa ollut tai ennakoimaton skenaario toteutui.
JOS se pippelinjatke nousee, on tilanne tyystin toinen kuin silloin, kun pieneen tilaan motitetun autoilijan liikkeellelähdöt ja peruutusyritykset pelkästään toteutuu.

Tässä tapauksessa kuului käskynä Hätäsuunnitelma!, kun auto liikahti = ammuttiin osa renkaista sekä valot ja Hätäsuunnitelma!, Hätäsuunnitelma! kun auto uudelleen liikahti pysähdeltyään.

Siinä käskettiin mielestäni tuon hätäsuunnitelman mukaisesti posauttamaan ne loputkin renkaat ajokelvottomiksi, ei lasauttamaan kahdesti päähän!

Siksi tämä olisi pitänyt käyttää oikeusistuimen kautta. Rangaistus olisi voinut olla olematta ollenkaan tai hyvin vaatimaton, mutta eikö tuo henkilön kurinalaisen toiminnan toteutuskyky olisi pitänyt arvioida.

En vaan käsitä miksette ymmärrä. Miten sen saman käskyn huutaminen voi tarkoittaa renkaitten tai pään ampumista.
Minusta ei oikeasti tilanteessa tarkoittanut, mutta on taidettu sellaiseksi sumplia rekostruktiovideoilla sun muilla.

Ehkä olisi pitänyt käydä armeija, liittyä pesäpallojoukkueeseen ja liivijengiin, jotta olisi omakohtaista kokemusta tuosta käskytettävänä olosta. Käsittäisin käskytyksen merkitsemättömyyden, vai?

Virheitä tehtiin, että päästettiin tilanne eskaloitumaan näin pitkälle, mutta loppu suoritettiin mallikkaasti ja mies sai mitä halusi.

- tästä olen täysin päinvastaista mieltä. Mainitse virheet ennen hengenriistoa.


Vai kokemuksen syvällä rintaäänellä ja piippuun tuijottaneena sinä lausuntoja annat.

Jaaha.

(Itse olen vain istunut kiihtyneen kuljettajan kyydissä, jolla oli kuulemma ladattu ase hanskalokerossa ja ihmistä oltiin ampumaan menossa. Puhuin ympäri. Peloissaan turvasi pippelinjatkeeseen, mutta lopulta kesti koettelemuksen kuin mies, aseetta.)

Sen verran ikävä on tuo "äänensävysi", että kannattaa miettiä onko tuosta mitään hyötyä, tympeää vaan lukea muuten ihan hyviä pointteja. Voin hyvällä omallatunnolla sanoa olevani sinun kanssa samalla linjalla, samoja asioita olen kummastellut. Pari jutskaa:
- OK, käsitin että tämä "suicide by cops wannabe" olisi ulkoiluttanut asetta, mutta se onkin ilmeisesti ollut suullista uhkailua vaan ampua kytät.
- Virheet ennen ampumista, mitä tivasit, on sinullakin hyvin hallussa - ei tehty autosta liikuntakyvytöntä. Se, mitä et tuossa maininnut renkaiden puhkomisen lisäksi, on napakka sarja jäähdyttimeen. Ajelu loppuu lyhyeen, kovalla pakkasella pääsee toki pidemmälle.
- Jos kerran ei jaksettu odottaa, miksi ei laskettu oven läpi miestä jalkoihin?
- Kertaan vielä, tuo piiritysaika oli kyllä varsin lyhyt, taisi haalaripojille tulla kylmä ja siksi ärtyneenä ampuivat sitä reppanaa suoraan daijuun. Mahtanut olla näky
(tiedän palomiehestä joka keräsi itselleen kauheimmat kuvat, näytti niitä sitten untuvikoille jotka aloittivat just duunin.)


Poliisiylijohtaja Uuraisten ampumatapauksesta: "Poliisin liipaisinsormi ei ole herkistynyt"
Kaksi kuolemaa tänä vuonna. Kuukausi sitten poliiisi ampui puukotuksesta epäillyn miehen Tuusulassa. Poliisi arvioi ohjeistuksensa ajantasaisuuden Uuraisten tutkinnan valmistuttua.

Kotimaa20.3.2016 klo 17:13päivitetty 20.3.2016 klo 17:19


Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.Yle

Pekka Pantsu

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisin ohjeistuksen ja koulutuksen ajantasaisuus arvioidaan Uuraisten ampumavälikohtauksen tutkinnan valmistuttua.* Uuraisten lauantainen ampumatapaus on jo toinen kerta tänä vuonna, kun mies saa surmansa poliisin luodista. Kuukausi sitten poliisi ampui puukotuksesta epäillyn miehen Tuusulassa.

– Aina vakavien tapausten jälkeen arvioidaan poliisin ohjeistus ja koulutus. Niin tehtiin Tuusulan ampumatapauksen jälkeen ja samoin tehdään Uuraisten tutkinnan valmistuttua, Kolehmainen kertoo Ylelle.

Kolehmaisen mukaan poliisin ampumaherkkyys ei ole muuttunut mihinkään.

– Poliisin liipaisinsormi ei ole herkistynyt. Ohjeistus ei ole muuttunut eikä koulutus. Tilanteet vain joskus johtavat tähän. Poliisitoiminnassa ei koskaan tavoitella sitä, että ihminen kuolee, vaan tilanne pyritään aina hoitamaan lievemmin keinoin. Ampuma-ase on viime kätinen keino, jos mikään muu ei ole tilanteessa mahdollista, Kolehmainen kertoo Ylelle.

Poliisi: mies uhkaili ampumisella

Poliisin ja aseistautuneen miehen yhteenotto päättyi miehen kuolemaan lauantaina Uuraisilla Keski-Suomessa. Hätäkeskus sai ilmoituksen itsetuhoisesta ja aseistautuneesta miehestä alkuillasta.

Poliisin tiedotteen mukaan mies liikkui autolla ja poliisi löysi hänet iltakuuden aikaan istumassa autossaan metsätiellä. Mies uhkaili poliisia ampumisella. Piirityksen ja pitkän neuvottelun päätteeksi tilanne kärjistyi ja poliisi joutui ampumaan. Mies menehtyi välikohtauksessa. Valtakunnansyyttäjänvirasto tutkii Uuraisten tapausta.

– Tämmöinen toinen ikävä tapaus kuukauden sisällä on mielestäni sattumaa. Joskus on vuosia, ettei tapahdu yhtään ja joskus tapahtuu yksi. Poliisihan perinteisesti käyttää erittäin vähän Suomessa ampuma-asetta, Kolehmainen korostaa.

Kuusi kuolemaa 2000-luvulla

Poliisin luodista on kuollut kuusi ihmistä 2000-luvulla: Merikarvialla vuonna 2000, Humppilassa 2009, Pudasjärvellä 2010, Oulussa 2015 ja tänä vuonna kuolemat Tuusulassa ja Uuraisilla. Kuolemaan johtaneet tapaukset ovat erittäin harvinaisia suhteutettuna siihen, kuinka usein poliiisi joutuu tekemisiin aseistautuneen ihmisen kanssa.

– Poliisi kyllä kohtaa valitettavasti ampuma-aseita lähes päivittäin. Tilanteet yritetään hoitaa aina lievimmin keinoin ja valtaosa tilanteista päättyy onnellisesti, eikä kukaan loukkaannu tilanteessa. Mutta kuten Uuraisten tapauksesta nähdään, joskus tilanne johtaa vakaviin ja ikäviin lopputuloksiin.

Kolehmaisen mukaan poliisin turvautumiseen ampuma-aseeseen on lukuisia syitä. Perimmäinen syy on Kolehmaisen mukaan se, että kohdehenkilö uhkaa jonkun toisen henkilön henkeä ja terveyttä.

– Se on yleisesti syy, miksi joudutaan käyttämään ampuma-asetta.


* Toistan vielä: aika pitkä tutkinta, syyteharkinnassa jo yli puoli vuotta. Oikea tuomio olisi tappo.

Yle


Hätävarjelu
Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen

Tässä tiettävästi rajuin rangaistus poliisille, joka on tappanut ihmisen virantoimituksessa:
Kuolettavan viimeisen laukauksen ampunut poliisi tuomittiin hätävarjelun liioitteluna tehdyistä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta 120:een 26 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 3 120 euroa.

Tapausta pidetään merkittävänä ennakkoratkaisuna, koska se linjaa poliisin voimankäytön rajoja.

KKO:n ennakkopäätös:http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2004/20040075
Lähde: Poliisi ampui mielenterveyspotilaan Merikarvialla 2000

Aloin ihmettelemään taas tätä tapausta, kun poliisi taas lopsautti jotain aseheeboa masuun rantaruottalaisten sikiämispesässä Vaasassa. Oli vaan päässyt ohi tämä, poliisit välttyivät seuraamuksilta. Ja mikäs siinä, kuollahan tuon pitikin, mutta turhaa kyllä puhua, että ihan putkeen olisi mennyt ja lievimmillä mahdollisilla keinoilla. Kaasua kabiiniin ja miestä olisi voinut ampua muuallekin kuin komentokeskukseen. Tainnutuskranaatteja ei ilmeisesti ole haalarimiesten valikoimassa?

Poliisi ampui miehen maaliskuussa – vainajan autosta löytyi kolkko kirje Julkaistu: 12.1. 20:07

Voimankäyttö Jyväskyläläisen miehen kuoliaaksi viime maaliskuussa ampunut poliisi ei joudu teostaan syytteeseen. IS kertoo, miten dramaattiset tapahtumat etenivät Petäjävedellä.

Sisä-Suomen kihlakunnansyyttäjä teki syyttämättäjättämispäätökset myös viiden muun poliisimiehen osalta. Näin tapahtumat etenivät lauantaina 19. maaliskuuta 2016.

HÄTÄKESKUS sai kello 16.46 ilmoituksen henkilöltä, joka oli mennyt kesämökilleen Uuraisille. Henkilö oli tavannut siellä jyväskyläläismiehen, joka poistui paikalta.

Ilmoittaja löysi mökiltä miehen jättämän itsetuhoisen viestin. Samalla ilmoittaja huomasi, että mökiltä oli hävinnyt haulikko ja patruunoita.

Puhelimen paikannustiedot veivät poliisin Yli-Kintaudentien varrella olevan metsähakkuualueen lastauspaikalle Petäjävedeltä. Poliisi havaitsi paikalla auton, jossa oli asetta käsittelevä mies.

Paikalle kutsuttiin useita partioita. Kello 18.20 poliisi sulutti miehen kolmella poliisiautolla, jotka ajettiin miehen auton eteen, noin 15–25 metrin päähän.

Auton lähelle poliisi ei mennyt. Poliisi sai mieheen yhteyden puhelimitse. Kävi ilmi, että mies oli päihtynyt ja itsetuhoinen.

POLIISI laati ensimmäisen hätäsuunnitelmansa tilanteen varalle. Voimankäyttösuunnitelman mukaan ”vaarallisen henkilön toiminta pysäytetään viimekädessä ampumalla”.

Kello 19.30 komisario määräsi paikalle tulleen 41-vuotiaan ylikonstaapelin toimintaryhmän johtajaksi. Hän päätti muuttaa hätäsuunnitelmaa, koska se olisi epäonnistuessaan mahdollistanut miehen pakenemisen pimeyden turvin paikalta. Näin sivullisetkin olisivat saattaneet joutua hengenvaaraan.

Uusi hätäsuunnitelma perustui miehen pysäyttämiseen ampumalla. Yleisjohtaja ja tilannejohtaja hyväksyivät tilanteen.

Uusi voimankäyttöohje kuului näin: ”Henkilö pysäytetään, mikäli hän etenee aseen kanssa ulos autosta keulan tai perän tasolle, tai sivusuunnassa (vanhemman konstaapelin) määrittämän yli kolme metriä eikä luovu käskystä aseesta”.

Lisäksi ylikonstaapeli ilmoitti, että ”jos henkilö liikuttaa autoa, pyritään ensin ampumaan renkaisiin ja näin vaikuttamaan auton liikkumiseen”. Esimiehet hyväksyivät myös voimankäyttöohjeen.

PÄÄSUUNNITELMA oli kuitenkin saada mies ulos autosta ilman asetta. Yhteensä poliisi oli mieheen neuvotteluyhteydessä yhteensä 25 kertaa.

Mies uhkasi puhelimessa tappaa itsensä. Hän toisti uhkauksensa myös huutamalla. Mies myös huusi useita kertoja ampuvansa ympärillään olleita poliisimiehiä.

Missään vaiheessa mies ei noussut autostaan. Hän ei neuvotteluista huolimatta luopunut myöskään aseestaan. Miestä varoitettiin useita kertoja poliisin aseen käytöstä.

TOIMINTARYHMÄN johtaja määräsi 38-vuotiaan vanhemman mieskonstaapelin valvomaan auton kuljettajan puolta. Vastakkaista puolta valvomaan määrättiin konstaapeli.

Vanhempi konstaapeli näki miehen käsitelleen asetta autossa. Välillä mies siirtyi takapenkille ja sitten takaisin etupenkille ase kädessään.

Mies vaikutti kärsimättömältä ja sekavalta. Hän ilmoitti poliisin neuvottelijalle ampuvansa itsensä, jos häneen otetaan vielä yhteyttä.

LOPULTA, noin kello 21 aikaan, mies lähti autolla liikkeelle. Vanhempi konstaapeli ampui kahdesti auton eturenkaaseen, jolloin auto pysähtyi.

Sen jälkeen mies lähti peruuttamaan, mihin vanhempi konstaapeli reagoi ampumalla kolmesti takarenkaisiin. Myös auton toisella puolella ollut konstaapeli ampui yhden laukauksen kohti takarengasta.

Auton pysähdyttyä auto lähti taas eteenpäin. Mies käänsi nokan kohti vanhempaa konstaapelia, joka häikäistyi pitkien valojen vuoksi. Toimintaryhmän johtaja antoi luvan ampua valot rikki, minkä vanhempi konstaapeli myös teki.

Auto pysähtyi, mutta lähti vielä kerran eteenpäin. Tässä vaiheessa toimintaryhmän johtaja antoi kaksi kertaa peräkkäin komennon ”hätäsuunnitelma”.

VANHEMPI konstaapeli ampui kerran tuulilasin läpi kohti kuljettajaa. Koska laukauksella ei ollut vaikutusta, hän ampui toisenkin kerran. Tämän jälkeen vanhempi konstaapeli huomasi, että mieheltä tulee verta korvan seudulta.

Tilannejohtajana toimineen komisarion mukaan kaasun ampuminen autoon ei tullut kysymykseen, koska mies olisi todennäköisesti tullut autosta aseen kanssa. Poliisikoiraa olisi käytetty, jos mies olisi paennut autosta ilman asetta.

Autosta löytyi tapahtumien jälkeen kirje, josta voi päätellä miehen aikeet. Kirje antoi ymmärtää miehen toteuttavan itsetuhoiset suunnitelmansa niin, että poliisi joutuu käyttämään asetta.

Poliisin sisäisessä tutkinnassa kuutta poliisimiestä epäiltiin kuolemantuottamuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Epäiltynä olivat molempien asetta käyttäneiden konstaapelien ja toimintaryhmän johtajina olleiden ylikonstaapelien lisäksi sekä tilanne- että yleisjohtaja.

TAPAHTUMISTA tehtiin rekonstruktiovideo, johon perehtyi Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön kouluttaja. Hänen mukaansa hätäsuunnitelma oli riittävän tarkka ja yksiselitteinen.

Kouluttaja arvioi, että suunnitelmaa noudattamalla vältettiin hallitsemattoman hätävarjelutilanteen syntyminen. Ampumisella uhkaillutta miestä ei voinut myöskään päästää liikkeelle vaarantamaan muita.

Poliisin voimatoimien käyttöä ohjaa tarpeellisuusvaatimus: on käytettävä lievintä tarkoitukseen johtavaa keinoa. Järjestyksessä keinot tässä tapauksessa olivat neuvottelu, käskytys, poliisikoiran käyttö ja viimekädessä ampuma-aseen käyttö.

Myös Sisä-Suomen kihlakunnansyyttäjä katsoo poliisin arvioineen tilanteen oikein. Kohdehenkilön ampuminen oli siis puolustettavaa voimankäyttöä.

IS

Väärin käsitelty juttu. Oikeuslaitoksen kautta.

Nyt jo lausuntoautomaatti Tolvanenkin hokematodistuksillaan tukee ajatustani . Tahtomattaan tosin.

Tämä on Ilta-Sanomasta ja liittyy erääseen toiseen ampumisjuttuun.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, että poliisin aseenkäyttöä koskevat epäselvyydet ”menevät herkästi” syyttäjälle syyteharkintaan.

– Siinä pelataan ilmeisesti varman päälle. Ei haluta ottaa vastuuta siitä, että tulisi syyte siitä, että omia suositaan. Ja halutaan myös korostaa sitä, että kun on ammattilainen, niin vaatimukset on korkeammat kuin siviilillä.

– Minulla on semmoinen käsitys, että ajoittain tutkintoja on aloitettu turhankin matalalla kynnyksellä. Minun mielestä pitäisi olla sama kynnys, olipa se sitten kuka tahansa, Tolvanen lohkaisee yleisellä tasolla.

Ajoittain tapaukset menevät myös oikeuteen.

– Meillä on aika matala kynnys näissä sille, että häntä (asetta käyttänyttä poliisia) aletaan syyttää. Ei ne välttämättä tuomioistuimessa menesty, mutta on niitä poliiseja tuomittukin näissä tilanteissa, Tolvanen sanoo.

Aina kaikki tapaukset eivät etene syyttäjälle. Esimerkiksi Turun puukotusten pääepäillyn ampumalla pysäyttänyt poliisi toimi syyttäjän mukaan oikein, eikä häntä epäilty edes rikoksesta.

Kaahaajaa epäiltiin tapon yrityksestä, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Miehen osalta asia ei siirry syyteharkintaan, koska hän kuoli.

Tämä tapahtumasarja olisi pitänyt käyttää oikeuslaitoksen arvioitavana.
Näytönhän poliisin toiminnasta kokoaa ja muodostaa poliisi valitsemallaan tavalla!
Siksi tämä olisi pitänyt käyttää oikeusistuimen kautta.
Näyttö tsekata.
Rangaistus olisi voinut olla olematta ollenkaan tai hyvin vaatimaton, mutta eikö tässä tapauksessa tuon poliisihenkilön kurinalaisen toiminnan toteutuskyky olisi pitänyt arvioida.

(Tuo Tolvanen ei tunnu tätä koko tutkinnantuottamispuolta käsittävän, kun rinnastelee poliisin ja muitten suorittamien ampumisten tutkintaherkkyydet).

Näyttö on nyt esitutkintaan ja syyttäjälle poliisien kesken leivottu ja menetelmät valittu, mm. tekemällä jokin rekonstruktio tilanteesta, tarkoituksena vain tuottaa jonkun voimankäyttöekspertin lausuma jostakin asiasta, joka antaa syyteharkinnasta päättävälle syyttäjälle vaikutelman, että joo, hyvin suunnitelmat paikan päällä laadittu.

Edellisellä sivulla on Disposal asian ytimessä:

Disposal kirjoitti:
Itse ole ihmetellyt tätä kohtaa. Henkilö on syrjäisellä tiellä poliisin saartamana, niin kuinka voi olla noin vahva pelko että mies poistuu autosta ja pystyy häipymään saartorenkaan läpi kilometrejä päästäkseen ampumaan sivullisia.

Syyttäjä ei syytettä poikkeuksellisesti nostanut, koska taisi olla siinä käsityksessä, että liikkeellelähtö olisi ollut mahdollinen puhkiammutuilla renkailla. Fokus siirretty noitten hätäsuunnitelmien oikeellisuuksien suuntaan, ei uhan torjuntaan tai sen olemassaoloon. Ilta-Sanomat edellä on saanut vapautuneen esitutkintamateriaalin haltuunsa ja siinä keskitytään muuhun kuin siihen, ettei poistunut aseen kanssa, ei ampunut, ei tähtäillyt, ei olisi saarrettuna päässyt lähtemään mihinkään.