Josko tästä olisi se hyöty, että tajuaisivat viimeinkin, että lapsissa ja nuorissa on sellaista ainesta, joka vaatisi lähes Riihimäen [vaarallisille vangeille tarkoitettuja] olosuhteita joissain tilanteissa? Tokihan näille tulee antaa mahdollisuus parempaan ja järjestää tietty myös opetus ja monenlainen erityislapsien erityisopetus sekä tietysti erityisterapia (mikä ei tietty esimerkiksi masennuksesta kärsivien hoidosta pois), turvallisen ja vastuullisen aikuisen mallikin täytyisi toki sekin tarjota (nainen ja mies, myös kaikki muut sukupuolet erityisen ja erityisvanhempien näin kokiessa ja vaatiessa).
Mutta mihin vedetään jatkuvaan perseilyn raja?
Mitä jos nuori ei vaan halua parantua tai edistyä (mistä joidenkin kohdalla jo tämänlaiseen ympäristöön päätyminen kertoo) ja on koko ajan "haistakaa vittu ku emmäätaho" -meiningillä? Ymmärrän, että monella on koettuna rankkoja asioita, mutta kyllä heiltä tulee myös odottaa ja vaatia parannusta, kun ovat päässeet turvalliseen oppimisympäristöön, missä on ruokaa yllinkyllin ruokaa, lämmin huone, suihku ja puhtaat vaatteet. Jos perseily on jatkunut näistä huolimatta, niin on selvää, ettei voi olla pilaamassa muiden rankkoja ja vieläkin rankempia juttuja kokeneiden taistelua kohti parempaa elämää.
Media hukannut kolikon kääntämättömän puolen kokonaan
Rankkoja kokemuksia on kaikilla huostaanotetuilla, mutta kaikki heistä ei todellakaan tarvitse tiukkaa kurinpitoa ja monet ovat hyviä ja luotettavia lapsia taustastaan huolimatta, esimerkiksi joidenkin käytös muuttuu heti päästyään kodin mieltä myrkyttävästä kulttuurista pois tavallisten aikuisten pariin ja ystävystyttyään toisen lapsen kanssa. Heidän ei todellakaan tarvitse joutua enää toisten lasten terrorisoimaksi ja joutua jonkun paskalapsen yllytyksen kohteeksi, kun ympäristön tulisi olla nimenomaan turvallinen ja rauhoittava. Olisikin mielenkiintoista kuulla tällaisen ihmisenalun mietteitä esim. Loikalaan päätyneistä, joko siellä tai mahdollisesti paikassa ennen Loikalaa.
Nyt minusta tuntuu, että tosissaan parempaa hakevien lasten näkemykset ja kokemukset ovat nykyisessä somen agitaattorien kiihottamassa lynkkausmielialassa kokonaan unohdettu. Miksi ei kukaan ole pöyristelemässä heidän kohteluaan näiden väkivaltarikollisten ja terroristinalkujen parissa? Uskon, ettei monikaan heistä edes olisi valmis kertomaan kokemuksistaan jo tapahtuneen uhkailun ja pelon takia tietäen, että nämä pahoinpitelijät voivat etsiä parempaa elämää hakevan lapsen käsiinsä ja "kostaa". Palstaa seuranneet tietävät kuinka pienestä jopa henki on kiinni ja sairaalloiset, mitättömistä syistä juontavat kidutustapauksetkin vaikuttavat yleistyneen.
Kannattaako edes kaikkiin panostaa lähes rajattomasti?
Mikä näiden hoidokkien ennuste mahtanee olla, jos parasta mahdollista hoitoa saavat ja mikä lienee kustannus edes karkeasti? Ei loputtomiin voi edes yhteiskunnalta vaatia, kun loppupeli tulee aina meidän lompakoista - kaikista vaan ei voi tulla kunnollisia ihmisiä ja auttamisen resursseja tulisi kohdentaa heille, jotka itsekin pyrkivät parempaan eli LAPSEN OMA motivaatio tulisi olla se tärkein vaatimus! Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja motivoituneitakin lapsia on avuntarpeessa pilvin pimein, mutta yhteiskunta näyttäänsurvovan jättisummia juuri heille, jotka eivät itse edes näyttele haluavansa parempaa. Mielestäni apu ja panostus tulee ansaita, mutta minua onkin syytetty usein muutenkin natsiksi.
Mitä nyt? Parannusehdotuksia pattitilanteen purkuun
Joskus saattaa olla ainoa keino auttaa laittamalla se rakas mussukka (=vitun ärsyttävä muita lapsia alistava väkivaltapaska) pikkuinen jo kieroon kasvanut selkä seinää vasten ja pitkä piippu tuijottamaan hänen otsaansa, joko vertauskuvallisesti tai kylmää terästä lähelle sielua. Eihän se ihmisarvo kyllä mittaamaton ole suurimmassa osassa maapalloa, vaikka tuita mantraa olemme kuulleet jo oksettamiseen asti. Ei se ole sitä edes Suomessa, lähes päivittäin tuomioistuimet arvottavat ihmisten elämiä Suomessa ja kaikki tiedämme kuinka mitättömistä "sovittamisista" tai korvaussummista tuolloin puhutaan.
Ainakin vertauskuvallisesti tekisi hyvää, jos pahimmilta tapauksilta amputoitaisiin raaja, miläli esimerkiksi nuori syyllistyy toistamiseen väkivaltaisuuksiin, sakot ja ehdolliset eivät näihin pure, vaikka tällainen annetaankin - todisteita on ja nykykäytäntönon pahimpien edessä täysin tehoton ja tulee kaikille muille kalliiksi paitsi tekijälle.
Ratkaisuja ja säästöjä rajojen takaa?
Ehkäpä lastenhoitoon pumpattava raha olisi tehokkaammassa käytössä, mikäli pahin ongelma-aines,
ns. kuonalapset, pääsisivät tutustumaan erilaiseen kulttuuriin ja kuinka siellä hoidetaan kaikkea vastustava ja kaikelle keskisormea näyttävä nuori, joka säteilee negatiivista energiaa ympärilleen? Erityislapsen aiheuttamilla kustannuksilla hänelle voitaisiin hyvinkin ostaa hoito palveluna vaikkapa Iranista tai Indonesiasta, koska siellä ei tämänlaisia laitoksia, missä pidetään "puolivankina" ei-rikollisia nuoria, edes tarvita. Siellä joutuisivat nopeasti valinnan eteen, millä voisi olla kauaskantoisia seurauksia ja nuori joutuisi viimeinkin alkaa kantamaan hieman vastuuta itsestään ja muista. Mikäli tähän ei kykenisi, niin voi voi, iso osa maailman lapsista ei ole saanut läheskään noita resursseja taakseen tai lähes loputonta määrää uusia mahdollisuuksia niin, että apu on suun avaamisesta vain kiinni.
Vastustamaton ajatus
Joka tapauksessa yhteiskunta säästäisi rahaa, nuori saisi tarvitsemaansa apua ja lisäksi oppisi uusia kieliä ja parempia kulttuureja. Ikätoveritkin saisivat opiskelurauhan, eikä ohjaajien/opettajien tarvitsisi pelätä väkivaltaa.
Loikalan talon käytäntöjä ei tarvittaisi, kun heillä olisi mahdollisuus hankkia nuorelle parempaa tukea muualta. Hallitus/muut päättäjät eivät voisi oikein perustella mahdollista vastustamistaan olematta rasisteja: Lähi-Idässä tai vaikkapa Turkissa, Indonesiassa tai Malesiassa on kuitenkin kasvatettu lapsia pikkuisen kauemmin kuin täällä takapajulasss, joten heidän ammattitaitoaan ei ole syytä kritisoida. Eikä islam-kulttuurin mukaista lapsenkasvatusta muutenkaan, sillä ei ole kritisoitu sen levittyä VOKkien kautta kaikkien tietoisuuteen ja kerran jopa isis-äidit ovat niin hyviä, ettei lasta voida erottaa äitioletetustaan (vaikka oikeuslaitos tekee näin jopa pienehköjen lääkeaine- tahi talousrikosten yhteydessä).
Muita keinoja nykyisen pattitilanteen purkuun voisi olla, että pahimpien ongelmanuorten ystävät (jos on) joutuisivat kärsimään erityisesti tuetun teoista. Vaikka tämä tuskin muuttaisi käytöstä (riippuen toki ryhmädynamiikan luomasta paineesta) niin tällöin ainakin saataisiin tunnistettua vaaralliset psykopaatit jo varhain ja heihin voitaisiin kohdistaa esimerkiksi voimakas vuosia kestävä Leponex-hoito. Tällä haittoja vähentävällä lääkehoidolla (sisältäen tietty terapian, missä erityisnuorta ymmärrettäisiin ja kuunneltaisiin niiltä osin, kun hän vaan puhetta tuottaisi) turvattaisiin muiden lasten ja henkilökunnan opiskelu/työskentely/jopa elämä. Oireiden mukaisena jopa henkiä pelastavana lääkehoitona tämä ei silti olisi edes Suomen orjallisesti noudattamien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaista, kuten erilaiset rangaistukset; vaikkapa islam-kulttuurin hengessä tehtävät amputaatiot tai julkiset teloitukset muiden väkivaltaisten ja narkkaavien ongelmanuorien edessä.
Periksi ei perkele anneta!
Tässä hengessä tulee edetä ja tarvittaessa näyttää se kaapin paikka vaikka sitten voimalla ja pakkosijoittamalla jonnekin erilaiseen kulttuuriin, että oppivat huomaamaan, että heillä on sentään mahdollisuus! Suomen arvostusta kuonalta on turha pyytää, koska heistä tulee pääosin ikuisia valittajia kuitenkin, mutta että edes tietävät muusta. Jos näille "erityislapsille" annetaan jopa heille tarkoitetuissa hoitokodeissakin periksi ja loppusijoituspaikkoja kiihtyvästi some-maalitellaan tämän tapauksen innoittamana, niin seuraavaksi ehkä lapsukaisetkin huomaavat, että
"kappas, kylläpä se Loikalan kartano olikin loppujen lopuksi ihan kiva paikka ja olisi pitänyt kuunnella ohjaajia, niin hekin olisivat käyttäytyneet ystävällisesti, eikä heidän olisi ollenkaan tarvinnut turvautua lain rajoilla pyörivään toimintaan."
Nämä mietteet tulevat usein vasta vankilassa.
- Olisikin mielenkiintoista kuulla paikan historiasta eli miten ja milloin rajuja käytäntöjä on otettu käyttöön ja mikä näihin on ajanut? En näet usko, että näihin ollaan "ilkeyttään" ryhdytty, vaan jotain on tapahtunut ja toistuvasti. Yksittäistapauksiin käytäntöjen perusteena en tässäkään usko, kuten en muutenkaan
Tutkinnanjohtaja Kai Virtanen kertoi Ylelle tammikuun alussa, että tapauksen esitutkinta on vielä alkuvaiheessa. Hän arvioi, että esitutkinta valmistuu kesään mennessä. Virtasen mukaan kyseessä on isotöinen tapaus, koska asianomistajia on ympäri Suomea.
Hep! Haiskahtaa hieman sille, että Loikalassa kidutetuksi tulleet "lapsirukat" ovat saamassa ilmaista narkkausrahaa oikeudenkäynnistä, joten asianomaisia ei ainakaan tarvitse etsiä tiedotteilla ympäri ämpäri eli siinä säästetään ja helpotetaan työtä kyllä.
Lisään tähän joidenkin kiusaksi sen, että erityiskonsteja tarvitsevissa hoidokeissa on jo merkittävä määrä turvapaikkailijoiden jälkikasvua, joten näiden osalta sekä huolenpito, että siitä seuraavat oikeuskäsittelyt tulisi lisätä turvapaikanhakijoiden tuomaan velkataakkaan, mikä ei ole tietty mistään eikä keltään pois. Onko kenenkään silmään sattunut tilastoa siitä, paljonko ulkomaalaistaustaisia lapsia huostaanotetuissa?
Ulkomaalaisluvut alkoivat kiinnostaa, koska tuttavani työ pakottaa häntä käymään esim. Pohjois-Pohjanmaan "pahamaineisessa" koulukodissa ja tuumasi, että paikassa ollut ilmassa jo useita vuosia selvää parempaa värinäänja jopa rasvattuja lanteita. Myös bongorumpujen käyttöaste on lisääntynyt, kun jotkut yrittävät morsettaa sillä viestiä kotopuoleen. Lisäksi julkisuuteen päätyneistä tapauksista voi päätellä hoidokeissa olevan ainakin venäläislapsia ja he ovat usein väkivaltaisia jo siitä syystä, että heidänkin huostaanotot joskus perustuvat pahoinpiteleviin vanhempiin (ruumiillinen kuritus on venäläiskulttuurissa yhä hyväksyttyä ja tämä johtaa usein väärinkäsityksiin ja katkeroitumisiin. Vielä 70-luvulla lapset saivat useinkin maistaa kunnioitettavaa Koivuniemen Herraa.