"Kesällä perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätyi erottamaan Turtiaisen rasistisen tviitin takia. Turtiainen voi hakea ryhmän jäsenyyttä uudelleen ensi vuonna. Tarkempia ohjeistuksia piireissä ei sosiaalisen median käyttöön ole annettu, lukuun ottamatta
yksittäistä kehotusta välttää somen käyttöä yöaikaan."
https://yle.fi/uutiset/3-11561169
Kysyimme perussuomalaisten piirijohtajilta suhteesta äärioikeistoon – "Joissakin tapahtumissa on vähän rouheampaa kaveria"
Piirijohtajat korostavat, että äärioikeistoyhteyksiä ei sallita. Heidän mukaansa uudet jäsenet seulotaan aiempaa tarkemmin.
26.9.2020 klo 15.50
"Eihän sellainen porukka pysty pääsemään omin avuin valtaan. Ainoa tapa on pistää porukkaa sellaisiin puolueisiin, jotka ovat jo toiminnassa."
"Jos on Odinin kuvioita vähänkään taustalla, niin puolueeseen ei oteta jäseneksi."
"Melko lailla harmiton katupartiojoukkue."
"Marginaalinen porukka pilaa koko puolueen mainetta."
Näin Ylen haastattelemat perussuomalaisten piirijohtajat kuvailevat suhtautumistaan puolueen liepeillä toimivaan äärioikeistoon.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalipäällikön Pekka Katajan murhayritys nosti äärioikeiston toiminnan jälleen julkisuuteen. Teosta epäillään perussuomalaisista erotettua Teemu Torssosta sekä eri äärioikeistoryhmissä vaikuttanutta Tero Ala-Tuuhosta, joka on pyrkinyt puolueen jäseneksi, mutta tullut hylätyksi.
Kataja itse uskoo, että murhayritys liittyy hänen yrityksiinsä putsata äärioikeistolaisia pois keskisuomalaisten perussuomalaisten joukosta.
Murhayrityksestä epäilty Ala-Tuuhonen toimii Kansallismielisten liittouman puheenjohtajana. Järjestö on ollut otsikoissa, kun sen järjestämällä kesäleirillä pidettiin ampumakilpailuja, joissa maalitauluna oli ministereiden kasvokuvia.
Liittouman ydinryhmään kuuluu äärioikeistolaisen Soldiers of Odin -ryhmän aktiiveja, perussuomalaisten nykyisiä ja entisiä jäseniä, Suomen Sisun jäseniä sekä korkeimman oikeuden päätöksellä lakkautetun Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tukijoita.
Yle kysyi perussuomalaisten kaikilta 16 piirijohtajalta, miten perussuomalaisten kentällä nähdään äärioikeiston toiminta ja sen yhteydet perussuomalaisiin.
Poikkeuksellinen epäily poliittisesta väkivallasta
Keski-Suomen perussuomalaisten keskinäiset kiistat nousivat valtakunnanjulkisuuteen Katajan murhayrityksen takia. Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) kuvataan riitojen jatkuneen piirissä jo usean vuoden ajan.
Puolueeseen pyrkivistä äärioikeistolaisista kysyttäessä Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jyrki Niittymaa mainitsee murhayrityksestä epäillyt, mutta korostaa, että ei tunne heidän ajatusmaailmaansa tarkkaan.
– Torssosen ja Ala-Tuuhosen välit ovat kovin lämpöiset ja Ala-Tuuhonen on myöntänyt olevansa äärioikeistolainen. Eihän sellainen porukka pysty pääsemään omin avuin valtaan. Ainoa tapa on pistää porukkaa sellaisiin puolueisiin, jotka ovat jo toiminnassa, Niittymaa sanoo.
Äärioikeiston ja perussuomalaisten kytkökset nousevat julkisuuteen tasaisin väliajoin. Puolueesta äärioikealta ohi menevät toimijat näkevät, että eduskuntapuolueista perussuomalaiset ajaa heidän tavoitteitaan parhaiten.
Murhayrityksestä epäilty Ala-Tuuhonen on kirjoittanut Twitterissä toivovansa, että perussuomalaiset lopettaisivat vastakkainasettelun kovempaa linjaa ajavien "etnonationalistien" kanssa.
– Samaan maaliin potkitaan palloa, mut me pelataan vähän aggressiivisemmin, Ala-Tuuhonen kirjoitti elokuussa.
Piirijohtajat pitävät äärioikeistoa marginaalisena ongelmana
Kaikki Ylen haastattelemat piirijohtajat pitävät äärioikeiston toimintaa Suomessa marginaalisena ongelmana. Piirijohtajat myös kiistävät, että äärioikeistolaisia olisi heidän piirinsä alueella pyrkinyt mukaan puolueen toimintaan.
Piirijohtajat toisaalta korostavat kaikkien toiminnassa mukana olevien taustojen selvittämisen vaikeutta. Myös äärioikeiston määrittelyä pidetään hankalana.
Lapissa kohua herättivät perussuomalaisten nuorisojärjestössä toimineet jyrkän linjan aktiivit. Emopuolueen ja nuorisojärjestön sukset menivät pahasti ristiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti pitävänsä nuorisojärjestössä esiintyneitä mielipiteitä puolueen kannalta vahingollisina ja puolue perusti uuden nuorisojärjestön.
– Nuorisojärjestössä jotkut näistä henkilöistä olivat Lapista, mutta en ollut silloin puheenjohtajana. Nythän nuorisojärjestö on erotettu ja oletan, että uusi on paremmin kontrolloitu, Lapin piirin puheenjohtaja Juhana Kelloniemi sanoo.
Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan Timo Sillanpään mielestä äärioikeistolaisten toimintaa nostetaan todellista kokoaan suuremmaksi ongelmaksi puolueen ulkopuolelta.
– Yritetään näyttää, että perussuomalaiset eivät olisi kykeneviä toimimaan uskottavana puolueena. Pääosa puolueen aktiiveista ja poliittisessa päätöksenteossa toimivista henkilöistä ovat erittäin ammattitaitoisia, mutta marginaalinen porukka pilaa koko puolueen mainetta, Sillanpää sanoo.
Piirijohtajat pitävät äärioikeistolaisten joukkoa pienenä ja merkityksettömänä, mutta monet tunnistavat väärän seuran tuomat riskit puolueelle.
– Kun kylätapaamisissa tai muualla liikkuu tietyntyyppistä porukkaa, niin pidetään ne vähän loitommalla. Jos joku pääsee lipsahtamaan puolueen jäseneksi, pitää jäsenyys ottaa uudelleen tarkasteluun, sanoo Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen.
Piirijohtajien mukaan uusia jäseniä syynätään aiempaa tarkemmin
Perussuomalaisissa jäsenhakemukset hyväksytään puoluehallituksessa. Mikäli piireissä tiedetään toimintaan mukaan pyrkivistä epäilyttävistä nimistä, niistä ilmoitetaan piirijohtajien mukaan puoluehallitukselle.
Pohjois-Pohjanmaan piirijohtaja Moilanen on jäsenenä myös puoluehallituksessa. Hänen mukaansa jäseneksi pääsemisen kriteerit ovat tiukentuneet ja äärioikeistoyhteydet johtavat jäsenhakemuksen hylkäämiseen.
– Jäsenhakemuksen yhteydessä selvitetään taustat. Jos on Odinin kuvioita tai hakaristejä taustalla vähänkään, niin silloin ei oteta puolueen jäseneksi, Moilanen sanoo.
Tarkkoja hylkäysmääriä Moilanen ei kerro, mutta hänen mukaansa tiukemmat jäsenkriteerit ovat hakijoilla aiempaa paremmin tiedossa ja äärioikeistoyhteyksien takia hylätyt jäsenhakemukset ovat "vähenemään päin".
Myös Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Henri Uljonen kertoo, että uusien jäsenten taustojen kanssa ollaan nykyään aiempaa tarkempia.
– Kaikkien taustoja ei ole aikanaan tarkastettu, mutta nykyäänhän niitä tarkastetaan paljon tiukemman seulan läpi, Uljonen sanoo.
Hämeen piirin puheenjohtaja Antti Salminen uskoo, että puolueorganisaation kasvaminen auttaa välttämään Keski-Suomen piirin kaltaisia ongelmia.
– Olemme edelleen nuori puolue, mutta ikää ja kokemusta alkaa olla sen verran, että myös piiritason perussuomalaisille on kertynyt kokemusta. Paikallisyhdistykset kasvavat, niin ei ole niin paljon näitä kahden hengen yhdistyksiä, joita voi tulla nappaamaan, Salminen sanoo.
Kuka kuuluu äärioikeistoon ja kuka ei?
Piirijohtajista monet sanovat pitävänsä äärioikeistolaisuuden määrittelemistä hankalana.
Selkeintä rajanveto on tapauksissa, joissa puhutaan PVL:n tai Soldiers of Odinin kaltaisista järjestöistä ja niiden tunnusten kantamisesta, jota piirijohtajat eivät yleisesti katso hyvällä.
– Henkilökohtaisesti vedän rajan siihen, että ihmisen pitää olla sitoutunut demokraattiseen päätöksentekoon ja väkivallattomuuteen, Pirkanmaan piirijohtaja Harri Vuorenpää sanoo.
Vuorenpään mukaan on kuitenkin vaikea tietää, mihin järjestöihin kaikki piirin toiminnassa mukana olevat kuuluvat.
Yhdellä hänen johtamansa piirin perussuomalaisista on selkeä yhteys Katajan murhayrityksestä epäillyn Ala-Tuuhosen johtamaan järjestöön. Tampereen perussuomalaisten hallituksen varajäsen Seikku Kaita toimii Kansallismielisten liittouman sihteerinä.
Kysyttäessä asiasta Vuorenpää sanoo, että ei tunne Kansallismielisten liittouman toimintaa tarpeeksi tarkkaan voidakseen kommentoida sitä.
– En lähde kommentoimaan yksittäisen jäsenen tilannetta, mutta jos toimii järjestössä, joka selkeästi toimii demokratian ja parlamentarismin sääntöjen vastaisesti, niin on se varmasti ongelma. Perussuomalaisissa kuitenkin toimitaan perussuomalaisten säännöillä.
Suhtautuminen äärijärjestöihin on piirijohtajien keskuudessa kielteistä, mutta Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Marko Koskinen sanoo pitävänsä Soldiers of Odinia harmittomana.
– Odinit on melko lailla harmiton katupartiojoukkue, joka ei käsittääkseni ole osallistunut mihinkään. Sen sijaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kaverit kuuluvat oikeasti sinne äärioikeistoon, Koskinen sanoo.
Tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta pitää Soldiers of Odinia selkeästi äärioikeistolaisena liikkeenä.
– Sen piirissä toimii paljon ihmisiä, joilla on natsisympatioita ja jotka toivottavat tällaiset ihmiset tervetulleiksi. Odineissa toimivat ajavat äärioikeiston asiaa, Pyrhönen sanoo.
Soldiers of Odinin jäsenillä ja PVL:ssä toimivilla on läheiset välit. Ylen vuoden 2018 selvityksen mukaan jopa kahdella kolmesta järjestöjen näkyvimmistä jäsenistä on rikostaustaa.
Perussuomalaisia ja äärioikeistoa tutkineen Pyrhösen mukaan äärioikeiston toiminnan määrittely ei pelkisty muodolliseen jäsenkirjaan.
– Ansioluetteloon harvoin merkitään asemaa tällaisessa järjestössä. Keskeisiä elementtejä ovat ulkoparlamentaariseen toimintaan osallistuminen, siihen sitoutuminen sekä sympatia esimerkiksi uusnatseja ja vastarintaliikettä kohtaan.
Samoissa tapahtumissa "rouheampia kavereita"
Isoimmat kohut perussuomalaisten ja äärijärjestöjen ympärillä ovat liittyneet esiintymisiin samoissa tapahtumissa.
Kesällä 2015 kansanedustaja Olli Immonen kohautti poseeramalla Porvoossa PVL:n uusnatsien kanssa Eugen Schaumanin haudalla muistotilaisuudessa ja perussuomalaisia on osallistunut itsenäisyyspäivän 612-kulkueeseen, jonka järjestämisessä uusnatsit ovat olleet mukana.
Hämeen piirin puheenjohtaja Antti Salminen on pohtinut äärioikeistolaisten kanssa samoihin tapahtumiin osallistumisen riskejä.
– Joissain tapahtumissa olen itsekin huomannut, että siellä on vähän rouheampaa kaveria. En määrittele itseäni sen mukaan, kenen rinnalla satun seisomaan, mutta siitä tulee helposti leima, jos on väärässä valokuvassa ja sitä joutuu selittämään. Siitä tulee ihmisille harmia jo työpaikkojen tai muun elämän kannalta, Salminen sanoo.
Salminen kertoo jättäneensä tänä vuonna tietoisesti väliin Turun terrori-iskun vuosipäivänä järjestetyn tapahtuman, johon hän on aiemmin osallistunut.
Kukkavirta-tapahtumassa paikalla on ollut aikaisempina vuosina perussuomalaisista poliitikoista muun muassa kansanedustaja Vilhelm Junnila, joka on pitänyt tilaisuudessa puheen.
Tapahtuman järjestämisestä on vastannut Katajan murhayrityksestä epäillyn Ala-Tuuhosen johtama Kansallismielisten liittouma. Tapahtumaan on osallistunut myös Soldiers of Odinin ja PVL:n aktiiveja.
– Se alkoi olla turhan rapeaa meikäläisen makuun. Oli kovat kiistelyt siitä, onko se enää muistotapahtuma vai mikä. En ota itselleni sitä selittämisen taakkaa. Varsinkin tässä asemassa piirin puheenjohtajana on ihan selvää, että näitä asioita on mietittävä, Salminen sanoo.
Helsingin piirin puheenjohtaja Sampsa Rydman ei pidä ääriliikkeiden järjestämiin tapahtumiin osallistumista viisaana, vaikka mainitseekin perustuslain takaavan kaikille kansalaisille kokoontumisvapauden.
– Jos yleisessä julkisessa tapahtumassa sattuu olemaan paikalla myös ääriliikkeiden kannattajia, sille emme voi toki enempää kuin muutkaan puolueet. Sen sijaan mitä tulee ääriliikkeiden itsensä järjestämiin tapahtumiin – pidän sellaisiin osallistumista PS-aktiiveilta epäviisaana, vaikka olisi paikalla silkasta uteliaisuudesta.
Tutkija: Perussuomalaisille paras strategia on olla täysin vaiti
Äärioikeistotutkija Niko Pyrhösen mukaan perussuomalaisia ja äärioikeistoa yhdistää erityisesti puolueen kärkiteemana toimiva maahanmuuttopolitiikka. Lisäksi yleinen valtavirtaisen ajattelun kritiikki ja viholliskuvat ovat samantyyppisiä.
– Äärioikeistoa sympatisoivat äänestävät mielellään perussuomalaisia ja perussuomalaiset tietävät tämän oikein hyvin. Perussuomalaisten ei tarvitse tehdä asialle yhtään mitään. Heille paras strategia on olla täysin vaiti. Liian tiukka tuomitseminen tai toisaalta ääriliikkeiden puolesta rummuttaminen karkottaa äänestäjiä Pyrhönen sanoo.
Perussuomalaiset itse pyrkivät julkisuudessa vähättelemään kytköksiä. Tapauksia tulee kuitenkin ilmi vuodesta toiseen.
– Perussuomalaiset ei puolueena tee virallista yhteistyötä näiden tahojen kanssa, mutta sitten on valtava määrä erilaisia henkilökohtaisia kontakteja. Ihmisiä, joilla on institutionaalisesti tunnustettu asema puolueessa, mutta joilla on kontakteja tähän radikaalimpaan skeneen. Sitä kautta ääriliikkeet saavat ajoittain äänensä kuuluviin politiikassa, Pyrhönen sanoo.
Sosiaalisessa mediassa kirjoitellaan saunan taakse viemisestä
Äärioikeistoa ja osaa perussuomalaisista yhdistää myös raju retoriikka sosiaalisessa mediassa.
Viimeksi rajan ylitti perussuomalaisten keskipohjalainen valtuutettu Jarno Vähäkainu, joka jätti puoluevaltuuston tviiteistään nousseen kohun takia.
Vähäkainu kirjoitti tviiteissään saunan taakse viemisestä, punikeista ja vasemmistopoliitikkojen mukaan nimetyistä sioista. Hän on toiminut kansanedustaja Mauri Peltokankaan vaalipäällikkönä eduskuntavaaleissa.
Myös Peltokangas on herättänyt pahennusta alatyylisillä tviiteillään.
Monet piirijohtajista kertovat pitävänsä sosiaalisen median ylilyöntejä haitallisena puolueelle. Pääsääntöisesti piirijohtajat eivät ole kuitenkaan paikallistasolla käyneet keskusteluja jäsenten käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa.
– Meillä on valtavan iso jäsenmäärä. Tällaiseen porukkaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja kaikki eivät välttämättä ymmärrä mikä on somen rooli. Mutta jos on oikein törkeää käytöstä, niin totta kai siihen puututaan, sanoo Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jari Immonen.
Piirijohtajat myös vetoavat siihen, että sosiaalisen media kirjoittelua koskevat kohut eivät ole vain perussuomalaisten yksinoikeutta, vaan samaan syyllistyy myös muiden puolueiden edustajia.
Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Marko Koskinen kertoo olleensa itse oikeudessa kirjoittelunsa takia. Oikeudenkäynti ei johtanut tuomioon.
– En voi sanoa, että itse heittäisin ensimmäisen kiven. Kirjoittelin ohi hyvän maun. Mutta on syytä ottaa opiksi. Kukaan poliitikko ei halua, että aamulla soittaa maakuntalehti ja samaan aikaan puhelin piippaa, että sieltä soittaa Yleisradion toimittaja. Siitä tietää, että on sattunut jotain ei-toivottua tuulettimeen, Koskinen sanoo.
Etelä-Savon perussuomalaisten puheenjohtaja Pekka Laitinen kertoo piirin hallituksen käsitelleen jäsenen käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ainoastaan yhden kerran. Silloin käsiteltävänä oli kansanedustaja Ano Turtiaisen toiminta.
Piirin hallituksella ei ole mahdollisuuksia antaa sanktioita, mutta hallitus pyysi Laitisen mukaan Turtiaiselta kirjallista selvitystä tämän sosiaalisen median käyttäytymisestä.
Kesällä perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätyi erottamaan Turtiaisen rasistisen tviitin takia. Turtiainen voi hakea ryhmän jäsenyyttä uudelleen ensi vuonna.
Tarkempia ohjeistuksia piireissä ei sosiaalisen median käyttöön ole annettu, lukuun ottamatta yksittäistä kehotusta välttää somen käyttöä yöaikaan.
