Kolme kuoli Äkäslompolon hostellipalossa 13.2.2024

[Kotietsivä]

Melkoista touhua, että nuotiotuhkia varastoidaan rakennuksen varastossa. Miksi niitä pitää varastoida?

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tuli levisi todennäköisesti tuhkista, joita oli varastoitu rakennuksen päädyssä sijaitsevaan kylmään varastoon. Varasto oli ulkopuolisen matkanjärjestäjän käytössä.

https://yle.fi/a/74-20079132

Siinäpä onkin kysymys! Mitä hämärää oli nuotion polttamisessa, kun tuhkat piti kerätä pois ja vielä lukon taakse piiloon? Ei tämä olisi ensimmäinen kerta, kun saksalainen Lappia polttaa. Sitä ei ole kerrottu, kenen keksintö tuo tuhkien piilottaminen oli, mutta tuskin yksikään suomalainen keksisi sellaista tehdä.

Jutussa on kerrottu nimenomaan nuotiotuhkista, ei takasta tai muusta sisällä olevasta tulisijasta. Joku syy siihen on ollut, että ulkona olevan nuotion tuhkat on kerätty astiaan ja viety lukittuun sisätilaan.

Ettei olis ihan pikakoulutuksen saanut ”eräopas”.
Kerrottiin,että ko.varasto oli ulkopuolisen matkailuyrityksen käytössä.
Siellä ”oppaana” joku kausityöläinen,joka siivoaa nuotiopaikan ohjeistuksen mukaan,ei vaan käsitystä miten tuhka ”siivotaan”.

[Kotietsivä]

Eikös joku ulkomailta tullut ”eräopas” joku aika sitten ajanut itsensä kelkalla kuoliaaksi.
Pelkään pahoin, että työvoimapula ja ”wannabelappilaiset” erä”oppaita”,aiheuttaa lisää tälläistä.
Eihän se tarvi kuin joku ennen tuhkien kanssa tekemisissä
olematon ”opas” joka luule,että ne tuhkatkin pitää nuotiopaikalta siivota.

Matkailuyritys pian kommentoi ja järjestää ”lisäkoulutusta”,kun ei tälläistä asiaa ennen tajunnut.

[Alfons]

Uutisen mukaan varasto oli ulkopuolisen matkailuyrittäjän käytössä. Voisiko olla kyse siitä, että tuovat asiakasretkiltä tuhkia pois luonnosta tai missä nuotiotaan polttavatki ja varastointi johtuisi siitä? Hullultahan se kuulostaa, mutta toisaalta retkien määrästä johtuen voisi näin ollakin.

[Reacher]

Siinäpä onkin kysymys! Mitä hämärää oli nuotion polttamisessa, kun tuhkat piti kerätä pois ja vielä lukon taakse piiloon? Ei tämä olisi ensimmäinen kerta, kun saksalainen Lappia polttaa. Sitä ei ole kerrottu, kenen keksintö tuo tuhkien piilottaminen oli, mutta tuskin yksikään suomalainen keksisi sellaista tehdä.

Jutussa on kerrottu nimenomaan nuotiotuhkista, ei takasta tai muusta sisällä olevasta tulisijasta. Joku syy siihen on ollut, että ulkona olevan nuotion tuhkat on kerätty astiaan ja viety lukittuun sisätilaan.

Tämä oli kyllä ihan paras teoria motiivista miksi tuhkat oli kerätty pois

[Skloddi]

Oliko kyseessä valtiovarainministeriön varjoprojekti, jossa kerätään tuhkaa kansalaisten päälle siroteltavaksi?

[Luupää]

Palotarkastustoiminnassa on ollut runsain mitoin toivomisen varaa eikä yrittäjälläkään näyttäisi olleen intressiä asiaintilasta muistuttaa.

https://yle.fi/a/74-20076199

Pelastuslaitos laiminlöi palaneen hostellin palotarkastukset – kaksi kuoli palossa, kolmatta etsitään

Äkäslompolossa palanut hostellirakennus on todennäköisesti jäänyt kokonaan tarkastamatta vuosien ajan. Valvontasuunnitelman mukaan kohteiden valvontaväli on puolesta vuodesta viiteen vuoteen.

Armi Auvinen 23.2.2024

Lapin pelastuslaitokselta ei ole löytynyt palotarkastuspöytäkirjoja palaneesta Silver Fox -hostellista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Rakennuksen olisi lain mukaan pitänyt olla säännöllisen määräaikaisen valvonnan piirissä pelastuslaitoksella, mutta puuttuvien asiakirjojen perusteella se on todennäköisesti jäänyt valvontakierron ulkopuolelle.

Lapin pelastuslaitos tiedotti asiasta itse perjantaina.

Äkäslompolossa sijaitseva hostelli paloi maan tasalla viime viikolla. Palossa menehtyi kaksi henkilöä. Yksi tiettävästi rakennuksessa ollut henkilö on edelleen kateissa ja hänen epäillään menehtyneen myös palossa. Yhteensä 31 henkilöä pelastautui itse palosta.

Pelastuslain mukaan majoituskohteiden turvallisuus on aina kohteen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan vastuulla. Kohteen omistaa Suomen Latu.

Majoituskohteiden turvallisuutta pitäisi lain mukaan valvoa tarkastuskäynneillä ja asiakirjavalvonnalla. Lapissa majoituskohteiden turvallisuuden valvonta kuuluu Lapin pelastuslaitokselle. Kohteiden valvontaväli on puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Tarkastuskäyntien valvontapöytäkirjojen säilytysaika on kymmenen vuotta.

Liikaa valvontakohteita, liian vähän tarkastajia

Lapin pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön Timo Rantalan mukaan pelastuslaitokselle kertyi 2010-luvulla aliresursoinnin myötä valvontavelkaa.

Valvontavelka tarkoittaa käytännössä, että valvontatoiminta on ollut puutteellista. Rantalan mukaan pahimpina vuosina valvontatavoitteista on jääty noin 30 prosenttia, toisin sanoen valvontakohteista noin kolmannes on voinut jäädä tarkastamatta.

Rantalan mukaan kohteita on jäänyt valvomatta muun muassa koska matkailun kasvun myötä valvottavien kohteiden määrä on lisääntynyt. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on määräaikaisvalvonnan piirissä noin 4000 kohdetta. Puutteiden takia pelastuslaitos palkkasi 12 uutta palotarkastajaa vuosina 2021–2022.

– Nykyisillä resursseilla arvioimme, että valvontavelka saadaan poistettua kokonaisuudessaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, Rantala sanoo.

Laki ei tarkalleen ottaen määrittele, kuinka usein erilaiset kohteet tulisi tarkistaa. Laki kuitenkin vaatii pelastuslaitosta laatimaan vuosittain valvontasuunnitelman. Suunnitelman mukaiset valvontakohteet jaetaan vuosittain vastuupalotarkastajille ja he aikatauluttavat kohteet tulevalle vuodelle.

– Oma tavoitteemme on ollut, että majoituskohteet tarkastetaan puolen vuoden tai maksimissaan viiden vuoden välein, Rantala sanoo.

Entä olisiko ollut rakennuksen omistajan tai yrittäjän vastuulla huomata, ettei majoitusliikkeessä ole vuosikausiin tehty palotarkastusta?

– Sitä en lähde kommentoimaan, ja siihen en pysty vastaamaan, Rantala sanoo.

Onnettomuustutkintakeskus tiedotti perjantaina, ettei yksikään haastatelluista paikalla olleista kuullut palovaroittimia. Se ei silti täysin sulje pois sitä, etteivätkö ne olisi toimineet.

Ylen haastatteleman Suomen Ladun toiminnanjohtajan Eki Karlssonin mukaan kohteessa oli palovaroittimia, mutta niiden toimivuuteen tai kohteen paloturvallisuuteen hän ei ota kantaa.

Yle yritti tavoitella perjantaina 23.2. Eki Karlssonia sekä hostelliyrittäjä Pekka Laanpäätä kertomaan tiesivätkö he, ettei palaneen rakennuksen palotarkastuksia oltu tehty vuosiin. Emme ole toisaiseksi tavoittaneet heitä.

https://yle.fi/a/74-20076462

Työntekijän virhe johti siihen, että Äkäslompolon hostelli jäi pois palotarkastuksista

Hostelli oli luokiteltu pelastuslaitoksen tiedoissa väärin vapaa-ajan asunnoksi tai vuokramökiksi. Palotarkastuspöytäkirjoja ei ole löytynyt viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Anu Passoja 26.2.2024


Äkäslompolossa maan tasalle palanut hostelli putosi palotarkastusten ulkopuolelle näppäilyvirheen vuoksi. Majoitusrakennus oli luokiteltu pelastuslaitoksen valvontaohjelmistossa väärään kohtaan.

– Tässä on tapahtunut inhimillinen virhe. Kohde on tiedoissamme vapaa-ajan asunto ja sen tarkastusväli on kymmenen vuotta, kertoo riskienhallintapäällikkö Timo Rantala Lapin pelastuslaitokselta.

Rantalan mukaan isoja massatiedostoja pyörittävä ohjelmisto on jo vanha, ja on mahdollista että muitakin majoitusrakennuksia on merkitty virheellisesti vapaa-ajan asunnoksi.

– Se on mahdollista. Meidän täytyy alkaa käydä tietoja läpi, ettei täältä löydy muita.

Majoitusrakennuksissa palotarkastusväli on puolesta vuodesta viiteen vuoteen Lapin pelastuslaitoksen riskinarvioinnista riippuen.

Virheellinen luokitus vapaa-ajan asunnoksi on peräisin vuodelta 2022. Edellisessä, vuonna 2014 tehdyssä merkinnässä kohde oli luokiteltu vuokrattavaksi lomamökiksi, mikä sekin oli virheellinen merkintä. Majoitusrakennuksessa oli 36 vuodepaikkaa.

Rantalan mukaan virheet olisivat todennäköisesti nousseet esiin, jos Lapin pelastuslaitoksen valvontaresurssit olisivat riittävät. Jos työvoimaa olisi ollut enemmän, kohteita olisi Rantalan mukaan selvitetty valvontasuunnitelmaa varten tarkemmin esimerkiksi kaivamalla tietoja netistä ja soittelemalla.


Avi puuttui riittämättömään valvontaan

Pelastuslaitoksen mukaan valvontavelkaa kertyi viime vuosikymmenellä etenkin siksi, että matkailun kasvu tarkoitti lisää valvottavia kohteita, esimerkiksi juuri majoitusyrityksiä.

Eniten valvontavelkaa syntyi vuonna 2020, jolloin pelastuslaitos pystyi toteuttamaan vain 55 prosenttia suunnitelluista valvontakäynneistä. Sataan prosenttiin päästiin 2010-luvulla vain yhtenä vuonna.

Lapin aluehallintovirasto puuttui valvonnan riittämättömyyteen viime vuosikymmenen lopulla ja pelastuslaitos palkkasikin 12 uutta palotarkastajaa vuosina 2021–2022.

– Viimeisen kolmen, neljän vuoden aikana valvonnan kehittäminen on ollut pelastuslaitoksella määrätietoisempaa kuin koskaan aiemmin, sanoo avi:n pelastusylitarkastaja Seppo Lehto.

Pelastussuunnitelmissa on myös tuotu vuosittain esiin toteutumatta jääneiden tarkastusten osuus.

– Samantyyppisiä ongelmia tuntuu olevan kaikilla pelastuslaitoksilla sekä valvonnan että pelastuslaitoksen henkilökunnan riittävyyden osalta, Lehto toteaa.
...

[swaghettiyolognese]

avi:n pelastusylitarkastaja Seppo Lehto.

Oho, aikamoinen urakehitys kaverilla

https://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Lehto

(on ehkä asiatonta tällaisen tapaturman yhteydessä lähteä välikeventämään tällä tavalla, pahoittelen)

[Oikeus ennen kaikkea]

Äkäslompolon kolme henkeä vaatineen hostellipalon tutkinta on osoittautunut vaikeaksi rastiksi poliisille
Palopaikka saatiin raivattua kesän aikana. Suomen Ladun suunnitelmat kiinteistön tulevaisuudesta selviävät syksyn aikana.

Viime talvena Äkäslompolossa sattuneen ja kolme ihmishenkeä vaatineen tuhoisan hostellipalon poliisitutkinta on yhä kesken.
Rikoskomisario Miska Sillanpään mukaan tutkinta tulee kestämään vielä pitkään.
Sillanpään mukaan tutkinnan rikosnimikkeet ovat pysyneet muuttumattomina. Lapin poliisi pian palon jälkeen tutkivansa paloa törkeänä yleisvaaran tuottamuksena, törkeänä kuolemantuottamuksena, törkeänä vammantuottamuksena ja pelastusrikkomuksena.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen luonnehti tuolloin Äkäslompolon hostellipalossa tutkittavia rikoksia hyvin vakaviksi.

Tutkinta pitkittyy, koska asianomaiset ulkomailla
Sillanpään mukaan yksi syy pitkittymiselle on se, että valtaosa asianosaisista on ulkomaalaisia, joiden kuuluminen vaatii eurooppalaisen tutkintamääräyksen käyttämistä.
Eurooppalainen tutkintamääräys (European Investigation Order, EIO) perustuu EU-direktiiviin, joka koskee todisteiden hankintaa rikosasiassa entisen oikeusapumenettelyn sijaan. Jäsenvaltion on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa annettu tutkintamääräys.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että toisen eurooppalaisen valtion poliisi suorittaa kuulustelut ja muut tarvittavat toimenpiteet asianomaisen omassa kotimaassa.

Suurin osa asianosaisista keskieurooppalaisia
Silver Fox -hostelli tuhoutui tulipalossa 13. helmikuuta vastaisena yönä. Palosta pelastautui yhteensä 31 henkilöä. Majoittuneet olivat pääosin keskieurooppalaisia turisteja, mutta joukossa oli myös neljä suomalaista.
Tulipalossa menehtyi yksi suomalainen ja kaksi saksalaista.
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan palo alkoi todennäköisesti nuotiotuhkista, jotka oli tuotu edellisiltana rakennuksen päädyssä terassitasolla sijainneeseen kylmään varastotilaan. Otkesin palotutkinta on silti yhä kesken. Otkesin mukaan tutkinta saadaan valmiiksi ennen loppuvuotta.

https://yle.fi/a/74-20105348

[Andikos]

Mikähän järki on viiä nuotiotuhkat sisälle, vaikka olisivat olleetkin jo sammuneet. Ei ainakaan Suomessa yleensä näin menetellä keskieuroopasta en tiedä.

[Ballasti]

Mikähän järki on viiä nuotiotuhkat sisälle, vaikka olisivat olleetkin jo sammuneet. Ei ainakaan Suomessa yleensä näin menetellä keskieuroopasta en tiedä.

Eihän siinä mitään järkeä ole. Tosin ei tuhkasta tulipaloakaan pitäisi syttyä jos ovat asianmukaisessa astiassa. Lienevätkö sitten olleet lattialla valtoimenaan.

[vanhellsing]

Mikähän järki on viiä nuotiotuhkat sisälle, vaikka olisivat olleetkin jo sammuneet. Ei ainakaan Suomessa yleensä näin menetellä keskieuroopasta en tiedä.

Kyllä Suomessakin saatetaan ottaa talteen tuhkat nuotiosta, vaikket sinä sitä tee, miksi ei, hyvää tavaraa vaikka puutarhan hoitoon.

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/ ... uutarhassa

Tuhkan käyttö puutarhassa – älä heitä tulisijassa syntyvää ihmeainetta hukkaan, siitä on paljon iloa kasveille!

Vähän omituista kuitenkin jos hostellin asiakas alkaa tuhkaa keräilemään.

[Detsi]

OTKES: Kolarin Äkäslompolon hostellipalon taustalla turvallisuudenhallinnan puutteet

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan vuosi sitten helmikuussa Kolarin Äkäslompolossa syttyneestä hostellipalosta, jossa kuoli kolme henkilöä.

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan vuosi sitten helmikuussa Kolarin Äkäslompolossa syttyneestä hostellipalosta, jossa kuoli kolme henkilöä. Rakennus tuhoutui palossa täysin.

Palo sai alkunsa nuotion tuhkista, jotka kuljetettiin pois retkipaikalta ja säilöttiin rakennuksen ulkovarastoon. Muovinen tuhkalaatikko syttyi palamaan, ja tuli levisi siitä nopeasti rakennuksen rakenteisiin ja ulkopinnoille. Palo oli ehtinyt kehittyä pitkälle ennen kuin se havaittiin.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaakin Metsähallitukselle yhdenmukaisten, toimivien ja turvallisten käytänteiden luomista tuhkien kanssa toimimiseen. Lisäksi vuosien saatossa rakennukseen tehdyt muutokset heikensivät palo- ja poistumisturvallisuutta. Tutkinnassa korostui myös ohjelmapalvelujen riskienhallinta.

https://www.radiopooki.fi/uutiset/lappi/a-237051

[Varvikello]

Tuhkan ja hiilloksen kanssa on tullut touhuttua tässä asuessa. Ekana ihmettelen että miksi retkipaikalta kannetaan nuotiotuhkia mihinkään. Itse potkisin talvisaikaan lunta päälle ja jos kusettaa, kusisin nuotioon.
Kenen toimesta on lähdetty kuljettelemaan tuhkia muovilaatikossa? Jostain lueskelin läheltäpiti-tilanteen kun oli mökillä tuhkat tyhjennetty muoviämpäriin ja viety ulos. Viikon päästä seuraavalla mökkireissulla olikin ämpärin pohja jäänyt maahan ja tuhkat levinneet pitkinpoikin. Luulisi että pohjoisen ihmiset ja Ladun porukka osais vähän paremmin.
Tuhka itsessään ei oo mitenkään kuumaa tai lämpöä varaavaa, mielestäni. Tuhkan seassa oleva hiili tekee sen "vaaralliseksi". Hiili saattaa, ja jääkin, kytemään jolloin sillä on itsessään sekä lämmön, että polttoaineen lähde. Tarvitaan vain happea niin saadaan tuli aikaiseksi.
Näin keväällä lämmitän puilla taloani sillä mielellä että kohta se paikallisenergianhankinta loppuu ja annan tuhkan ja hiilien maata arinalla. Ei ne siellä leipää pyydä eikä lämpöä tuota.
Noi mun tulisijat on 50-luvulla rakennettuja eli vähän eri malliin kuin nykypäivänä. Ei ole rakoarinaa joka osaltaan poistais tätä kuuman tuhkan ongelmaa. Rakoarinalla saisi myös paremman hyötysuhteenkin.
Tuhkat ja ne hehkuvat hiilet, (hiili voi hehkua vaikka ei näy ulos) peltiämpäriin ja johonkin paloturvalliseen paikkaan. Mulla se on pihatie, etäällä talosta.
Joku kaunis aamu sain pääni laittaa leivinuunin täyteen puita, ajatellen että iltasella sytytän tulet kunhan puut on kuivaneet.
arinan ja hiihien lämpö oli sytyttänyt puut