MURHA.INFO

strangelove kirjoitti:
Suhtaudun kyllä epäilevästi siihen, että ihmisen luita löytyisi noinkin läheltä tietä. Jotenkin vain on sellainen fiilis, että ruumis on kuskattu sellaiseen paikkaan ja niin kauas kaikesta liikenteestä, että varmasti ei koskaan tulla löytämään.

Niin, no toki voi olla aivan hyvin niinkin.
Mutta sitten taas toisaalta surmaaja/murhaaja on saattanut aivan tietoisesti haluta heittää ruumiin sellaisen paikkaan, että se joskus sieltä löytyy.
Mutta paha sanoa. Kyllähän sitä tietenkin toivoisi, että Merjan luita löytyisi.


Btw, en kyllä tiedä, pääsenkö itse kaivelemaan lähiaikoina, kun en siis lähellä Rniemeä asu.
Mutta alkoi tuo luulöytö ja paikka kovasti kiinnostamaan ja nyt huutelenkin rovaniemeläisiä, josko sieltä jonkun pikku porukan saisivat järkättyä ja kävisivät pikkasen sitä pusikkoa tutkailemassa, koska kuitenkin se mahdollisuus on olemassa, että siellä luu/luita on ja nimenomaan Merjan.

Alibissa kerrottiin että Merja liftasi kotiin työpaikaltaan. Liftasiko hän myös työpaikalleen?
Mieleeni myös juolahti että varsinkin työpaikalle liftaaminen on aika epävarmaa ajoissa perillepääsyn takia varsinkin jos ja kun liikenne on aika pientä.
No toisinpäin asia on hieman eri jos ei ole työn jälkeen mitään tarkkoja aikatauluja jota joutuisi noudattamaan.
Vähän tuo liftausasia ihmetyttää. Miksei hän ottanut kyytiä tutulta siis esimieheltään joka tarjoutui kyydin tarjoajaksi. Pelkäsikö hän esimiestä vai eikö vaan tohtinut vaivata työnantajaansa?

Onko missään mainittu mahdollisesta poikaystävästä? Joko ihan päivänvalon kestävästä tai salaisesta?
Mietin, että ehkäpä Merja ei halunnut kyytiä työtovereiltaan sillä oli menossa "liftaamaan". Voisiko tässä olla kuvioissa vaikkapa vanhempi (perheellinen) mies, jolta sai aina kyydin aamutuimaan? Minkäs ikäisen miehen kyytiin Merjan nähtiikään nouseen?

Eli olisiko salasuhde voinut päättyä kurjasti?

Todellakin Kemijoen itäpuolella kulkeva tie on ruumiin kätkemistä ajatellen parempi kuin länsipuolen tie. Itäpuolellahan on edelleenkin liikennettä huomattavasti varsinaista Jäämerentietä vähemmän, joten sieltä suunnalta voisi jotain löytyä. Tosin tie on pitkä ja ulottuu Rovaniemeltä aina Keminmaahan saakka.

aikas mielenkiintoista että on olemassa saman niminen henkilö, asuu myös Rovaniemellä.

onko kaima vai mitäs tämä on?

merja vaara on niin yleinen nimiä että rovaniemellä ainakin kolme fb mun kaverilistalla suomessa niitä lienee kymmeniä

niinhän se on että saman nimisiä on muitakin mutta varmaan joskus miettii että onpa nimellä paiskattu

19736 kirjoitti:Alibissa kerrottiin että Merja liftasi kotiin työpaikaltaan. Liftasiko hän myös työpaikalleen?
Mieleeni myös juolahti että varsinkin työpaikalle liftaaminen on aika epävarmaa ajoissa perillepääsyn takia varsinkin jos ja kun liikenne on aika pientä.

Mieleeni tuli, että MV on tod.näköisesti kulkenut ainakin Rovaniemen suuntaan linja-autolla. Ymmärtääkseni niitä kulki noihin aikoihin nykyistä enemmän. Kenties linjurilla olisi päässyt takaisinkin päin vielä sunnuntain aikana mutta vasta päivemmällä, joten MV katsoi nopeammaksi keinoksi päästä kotiin liftaten.

Tuo luuhavainto kuulostaa mielenkiintoiselta ja olisikin mielenkiintoista tietää siitä enemmän. Mikäli luita löytyisi enemmän ja ne todettaisiin MV jäämistöksi niin tällöin asettelisin epäilyksen varjoa paikallisen tekijän päälle.

Jos niitä luita on siellä parikymmentä vuotta sitten nähty, niin on kyllä aika epätodennäköistä että löytyisi enää. Silloinen pusikko, jossa luu on nähty, on tuossa ajassa humahtanut jo metsäksi, ja jos taas pusikko on lähellä tietä ja pidetään matalana, niin tällöin joku muukin olisi jo löydön tehnyt. Päälle olisi tuossa ajassa myös kerääntynyt aika paksu kerros maatuvaa (lehdet, oksat, risut, kasvillisuus), eli ei olisi enää näkyvissäkään. Lisäksi hiiret ja oravat syövät luita,joten tästäkin syystä on jo voinut hävitä. Varsinkaan jos ei tarkkaa paikkaa ole tiedossa, niin etsintä todellakin olisi luokkaa neula heinäsuovasta.

Scilla kirjoitti:Jos niitä luita on siellä parikymmentä vuotta sitten nähty, niin on kyllä aika epätodennäköistä että löytyisi enää. Silloinen pusikko, jossa luu on nähty, on tuossa ajassa humahtanut jo metsäksi, ja jos taas pusikko on lähellä tietä ja pidetään matalana, niin tällöin joku muukin olisi jo löydön tehnyt. Päälle olisi tuossa ajassa myös kerääntynyt aika paksu kerros maatuvaa (lehdet, oksat, risut, kasvillisuus), eli ei olisi enää näkyvissäkään. Lisäksi hiiret ja oravat syövät luita,joten tästäkin syystä on jo voinut hävitä. Varsinkaan jos ei tarkkaa paikkaa ole tiedossa, niin etsintä todellakin olisi luokkaa neula heinäsuovasta.

Scilla, oletko sinä töissä Rovaniemen rikospoliisissa? Jokseenkin sinun käyttämilläsi sanoilla minulle silloin vakuuteltiin, että ei kannata edes käydä katsomassa.

Valehdellaanko meille, kun ollaan muka löytävinään 1940-luvulla kaatuneiden sotavainajien luita ja haalataan niitä sankarihautoihin, jos se todella noin vaikeaa on?

Neula heinäsuovasta on nyt kohtuullisen iso, sillä ei ollut kyse raivatusta tienvarsinpusikosta vaan vähän kauempana siitä, ehkä 1050 m.Se vatukko ei humahda koskaan metsäksi vaan pysyy pusikkona luultavasti seuraavaan jääkauteen saakka.

Scilla kirjoitti:Jos niitä luita on siellä parikymmentä vuotta sitten nähty, niin on kyllä aika epätodennäköistä että löytyisi enää. Silloinen pusikko, jossa luu on nähty, on tuossa ajassa humahtanut jo metsäksi, ja jos taas pusikko on lähellä tietä ja pidetään matalana, niin tällöin joku muukin olisi jo löydön tehnyt. Päälle olisi tuossa ajassa myös kerääntynyt aika paksu kerros maatuvaa (lehdet, oksat, risut, kasvillisuus), eli ei olisi enää näkyvissäkään. Lisäksi hiiret ja oravat syövät luita,joten tästäkin syystä on jo voinut hävitä. Varsinkaan jos ei tarkkaa paikkaa ole tiedossa, niin etsintä todellakin olisi luokkaa neula heinäsuovasta.

No jos asenne on jo tuollainen, ni silloin ei varmasti kannata.
Mutta onneksi on meitäkin, jotka eivät halua jättää mitään kiveä kääntämättä!!

Kyllähän tässä on heti jo tuo LÖYTÖPAIKKA sellainen, että on jopa SUURIKIN mahdollisuus, että on ollut Merjan jäänteitä ne luut/luu.

Ande kirjoitti:

Scilla kirjoitti:Jos niitä luita on siellä parikymmentä vuotta sitten nähty, niin on kyllä aika epätodennäköistä että löytyisi enää. Silloinen pusikko, jossa luu on nähty, on tuossa ajassa humahtanut jo metsäksi, ja jos taas pusikko on lähellä tietä ja pidetään matalana, niin tällöin joku muukin olisi jo löydön tehnyt. Päälle olisi tuossa ajassa myös kerääntynyt aika paksu kerros maatuvaa (lehdet, oksat, risut, kasvillisuus), eli ei olisi enää näkyvissäkään. Lisäksi hiiret ja oravat syövät luita,joten tästäkin syystä on jo voinut hävitä. Varsinkaan jos ei tarkkaa paikkaa ole tiedossa, niin etsintä todellakin olisi luokkaa neula heinäsuovasta.

Scilla, oletko sinä töissä Rovaniemen rikospoliisissa? Jokseenkin sinun käyttämilläsi sanoilla minulle silloin vakuuteltiin, että ei kannata edes käydä katsomassa.

Valehdellaanko meille, kun ollaan muka löytävinään 1940-luvulla kaatuneiden sotavainajien luita ja haalataan niitä sankarihautoihin, jos se todella noin vaikeaa on?

Neula heinäsuovasta on nyt kohtuullisen iso, sillä ei ollut kyse raivatusta tienvarsinpusikosta vaan vähän kauempana siitä, ehkä 1050 m.Se vatukko ei humahda koskaan metsäksi vaan pysyy pusikkona luultavasti seuraavaan jääkauteen saakka.

No olisinkin Kuulostaiusi työnä moninkertaisesti paremmalta kuin nykyinen..
Ei ollut tarkoitus lytätä etsintäinnoa (villivadelmalle) tai muutakaan, mulle vaan tuli tuollaiset asiat ekana mieleen kun tätä ketjua luin.
Vattuhan on pioneerikasvi, joka valtaa ekana hakkuuaukeat, muttei loppupeleissä pärjää puuston kasvulle. Vatukon ikä on jotakuinkin 5-6-v(muistaakseni) jonka jälkeen puut valtaa kasvupaikan, vattu jää jalkoihin ja häviää. "Moni hyvä vanha vattupaikka on kuitenkin kadonnut metsän puiden kasvaessa. Vadelma häviää auttamatta kilpailun valosta puiden kanssa. Vadelmapensaat kukoistavat avoimilla paikoilla, joiden maaperästä löytyy runsaat typpivarat. "

Kyllähän vanhoja luita löytyy, se on fakta, mutta ne tulee eteen sattumalta (kuten sullekin kävi) tai paikasta jossa niitä oletetaan olevan, usemapi kuin vain pari hassua. Ja noissa vanhoissa luulöydöissäkään tuskin aina täydellistä luurankoa kasaan saadaan, juurikin sen takia kun vaikka metsän pienetkin eläimet niitä on kuljettanut pois. Ja sen takia ajattelin että olisi epätödennäköistä sitä yhtä näkemääsi luuta löytää,kun ottaa noi kaikki asiat huomioon ja sen että on vain se yksi luu (tähän käsitykseen olen jäänyt jostain syystä että on vain yksi?).
Tarkoitus ei ollut vähätellä havaintoasi.

gradun teon ohessa on tullut tutkiskeltua googlemapsin avulla Kemijoen itäpuolentien seutuja. Suomi24 sivulla eräs henkilö päätteli, että Välijoentien risteysalue voisi olla mahdollinen kadottamispaikka. Nimenomaan Välijoentien vanha risteys mikä näkyy nykyisellään olevan pitkälti umpeutumassa. Vanha risteys näkyy olevan nykyisen suuremman risteyksen eteläpuolella noin 100 m päässä. Lisäksi vanhan risteyksen kohdalla näyttäisi olevan ylöspäin nouseva mäki. Tosin se ei vaikuta olevan kovinkaan jyrkkä. Lisäksi puustoa (koivikkoa) huomioimalla on havaittavissa, että alueella on tehty jonkin sortin hakkuu 10-20 vuotta sitten. Tämä paikka henkilökohtaisesti herättää mielenkiinnon sen suhteen, että tuon ryteikön kätköihin voisi kuvitella helposti piilottavan vaikka sitten ihmisen. Paikalle ja sieltä pois pääsee autolla helposti ja nopeasti.

Mielenkiintoista olisi tietää onko tuo paikka miten lähellä sitä luulöytöä josta tällä foorumilla on ollut keskustelua. Pieni tuntuma on, että aletaan olla jäljillä tämän asian suhteen.

Voi hyvinkin olla sama paikka, josta sillä toisellakin palstalla on kirjoitettu. Minun mieleeni tuli MV juuri sen ajoreitin mukaan, kun Valajaskoskesta tai Petäjäskoskesta Kemijoen yli ja sitten Kemiin päin niin pitkästi, että sattuu kohdalla sopiva rauhallinen paikka ja pusikko...

En usko, että 1980 maatumaan jääneen ihmisen jäännöksiä olisi yhtään sen vaikeampi löytää kuin 1939 'kentälle jääneiden'. Se on totta, että vain yhden luun näin,mutta en minä niitä sieltä varsinaisesti etsinyt, se vain sattui marjareissulla kohdalle. Yleensä eläimestäkin jää jäljelle paljon enemmän kuin yksi luu, paitsi ehkä hirvestä jättösarvi. Jostakin syystä eläinten luita ei kovin pitkään metsässä säily, vaikka olisi erikseen jäänyt vaikka hirven raato.

system1 kirjoitti:gradun teon ohessa on tullut tutkiskeltua googlemapsin avulla Kemijoen itäpuolentien seutuja. Suomi24 sivulla eräs henkilö päätteli, että Välijoentien risteysalue voisi olla mahdollinen kadottamispaikka. Nimenomaan Välijoentien vanha risteys mikä näkyy nykyisellään olevan pitkälti umpeutumassa. Vanha risteys näkyy olevan nykyisen suuremman risteyksen eteläpuolella noin 100 m päässä. Lisäksi vanhan risteyksen kohdalla näyttäisi olevan ylöspäin nouseva mäki. Tosin se ei vaikuta olevan kovinkaan jyrkkä. Lisäksi puustoa (koivikkoa) huomioimalla on havaittavissa, että alueella on tehty jonkin sortin hakkuu 10-20 vuotta sitten. Tämä paikka henkilökohtaisesti herättää mielenkiinnon sen suhteen, että tuon ryteikön kätköihin voisi kuvitella helposti piilottavan vaikka sitten ihmisen. Paikalle ja sieltä pois pääsee autolla helposti ja nopeasti.

Mielenkiintoista olisi tietää onko tuo paikka miten lähellä sitä luulöytöä josta tällä foorumilla on ollut keskustelua. Pieni tuntuma on, että aletaan olla jäljillä tämän asian suhteen.

Google mapsia on turha tutkia, jos ei ole verrokkina karttaa noin vuodelta 1980. Välijoentien risteyskin on tosiaan siirtynyt - oli ennen Y-risteys, nyt T.

Alueella, myös hieman pohjoisempana, on paljon metsäautoteitä, jotka tulivat nuorisolle Kemiä myöten tutuksi rallien yhteydessä. Siellä on myös soramonttuja ja muita käypiä kutupaikkoja, jonne olisi ollut helppo poiketa "yllätysseksin" merkeissä. Tiestöstä vain osa oli olemassa 1980.

Luulen luulöydön olleen poron sääri- tai reisiluun. Poron luut ovat monelta osin samaa kokoluokkaa kuin ihmisen, ja kyllä poroja tuolla alueella on. Tien varresta ruumis olisi melko varmasti mädätessään havaittu. Poron raadoista ei nyt kukaan piittaa.