MURHA.INFO

vandt kirjoitti:Siis eihän sukurutsan jälkeiläinen ole automaattisesti sairas tai vammainen, vaan riski sellaiseen on kohonnut hieman.

Kohonnut riski on myös silloin kun raskaana oleva tupakoi tai ryyppää. Nämä ovat kuitenkin sallittuja. Päihteiden käyttäjille suunniteltiin pakkohoitoa raskausaikana, mutta tupakoitsijoita ei tähänkään laskettu edes mukaan.

Niin no tuossa sukurutsausasiassa on vielä se iso pointti, että se on sairasta. Ehkä sitä ei siksi lukenut tuossa valdovasin listassa, että kyseessä on niin harvinainen sairaus? Tervettähän se ei missään nimessä ole. Voi toki ajatella nyt ja tässä, että mitäs siinä mutta kyllä VIIMEISTÄÄN siinä vaiheessa kun omat lapset vaikka rupeis nussimaan keskenään joutuis itsekin toteamaan, että sairasta se on. Ja aivan VARMASTI joutuisi hoitoon tai keskustelemaan kun myöntäisi jossain ääneen, että nain veljeni kanssa. Lisäksi kuten joku jo yllä mainitsi on perheessänkin ja lasten kasvatuksessa hyvin pitkälti jotain vikaa jos kaksi sisarusta haluavat toisiaan. Että en vertaisi kyllä sukurutsaa, tupakointia ja viinanjuontia.

ketsku kirjoitti: Niin no tuossa sukurutsausasiassa on vielä se iso pointti, että se on sairasta. Että en vertaisi kyllä sukurutsaa, tupakointia ja viinanjuontia.

Tuota noin... Mikäli viittaat tässä tuohon vandtin mainitsemaan raskauden aikana tupakointiin tai ryyppäämiseen, niin kyllä ainakin minusta se on paljon sairaampaa, kuin kahden aikuisen ihmisen keskenään vapaaehtoisesti harrastama seksi, vaikka sitten olisivatkin sisaruksia. Raskauden aikana tupakoidessa tai alkoholia käyttäessä saattaa aiheuttaa vakaviakin vaurioita lapselleen, mikä kertoo aikamoisesta välinpitämättömyydestä omaa lastaan kohtaan. Sen sijaan en vieläkään ymmärrä, mitä niin vakavaa haittaa muille ihmisille tai yhteiskunnalle seuraa kahden aikuisen sisaruksen keskinäisestä täysin vapaaehtoisesta seksisuhteesta, että sitä pitäisi rajoittaa lailla.

ketsku kirjoitti: Voi toki ajatella nyt ja tässä, että mitäs siinä mutta kyllä VIIMEISTÄÄN siinä vaiheessa kun omat lapset vaikka rupeis nussimaan keskenään joutuis itsekin toteamaan, että sairasta se on.

Niin... On myös niitä vanhempia, jotka pitävät täysin pöyristyttävänä esim. sitä, jos lapsi päättääkin mennä ammattikouluun lukion sijaan tai lapsi ei menekään lääkikseen, vaikka koko muu suku on lääkäreitä.

ketsku kirjoitti: Niin no tuossa sukurutsausasiassa on vielä se iso pointti, että se on sairasta. Ehkä sitä ei siksi lukenut tuossa valdovasin listassa, että kyseessä on niin harvinainen sairaus? Tervettähän se ei missään nimessä ole.

Voisitko nyt viimein perustella, miksi se insesti on niin sairasta? Jos sitä ei löydy edes kansainvälisestä sairausluokituksesta, niin silloin sinulla pitäisi olla todella pätevät perustelut väittämällesi. Se ei pelkästään riitä, että se on sinun mielestäsi kuvottavaa, vastenmielistä ja sairasta. Minustakin henkilökohtaisesti se on kaikkea tuota, mutta kun se syy ei vain yksinkertaisesti riitä tekemään siitä sairautta tai rikosta. Ja vielä tuosta kyseisen "sairauden" harvinaisuudesta. Luulenpa, että insesti-käsite on aika lailla tunnettu kaikkialla maailmassa, riippumatta siitä miten paljon sitä sitten käytännössä harrastetaan. Tuolta sairausluokituksesta löytyy taatusti harvinaisempia ja oikeasti todella vähän tunnettuja sairauksia, jotka ovat sinne silti päässeet, koska täyttävät sairauden kriteerit.

ABC kirjoitti: Eri asia on sitten, onko järkevää sallita lisääntyminen, jossa on tiedossa jo etukäteen, että seurauksena on vammaisuutta lapsissa. Mielestäni yhteiskunnalla ei ole velvollisuutta maksaa tällaisen kokeilun tuloksia. Mutta, ja tämä mutta on iso: onko yhteiskunnalla velvollisuutta maksaa muidenkaan vammaisten lasten hoitoa? Esimerkiksi perinnöllisesti kuurot pariutuvat usein keskenään, jolloin myös osa lapsista perii kuurouden. Tai jos sikiö todetaan vammaiseksi, onko äidillä oikeus saada vammainen lapsi, joka jää yhteiskunnan kontolle? Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, eikä niihin saada vastauksia helposti nyt, kun on jo mahdollista seuloa geneettisiä poikkeamia, mutta ei vielä parantaa niistä johtuvia sairauksia. Tulevaisuudessa näitä kysymyksiä joudutaan pohtimaan samalla, kun ratkaistaan se, mihin rajaan asti on hoidettava geneettisiä sairauksia, ja kuka kaiken maksaa.

Hyviä pointteja ABC:lla, joita voisi pohtia jokainen tykönään, siis muutenkin kuin vain insestikeskustelun yhteydessä. Itse miettisin asiaa kuitenkin enemmän inhimillisen kärsimyksen kuin rahan kannalta. Onko siis välttämättä oikein saattaa maailmaan lapsia, joiden elämä ei todennäköisesti tule koskaan olemaan elämisen arvoista? Ja näillä en nyt sitten tarkoita kuuroja tai muita lievästi vammaisia. Tällaiset jutut tulisi tietenkin aina katsoa tapauskohtaisesti.

ABC kirjoitti: Uskonkin, että ruotsalaisten ennakkopäätös ei perustunut niinkään seksuaalimoraaliin, vaan haluun välttää kustannuksia.

Enpä tuosta tiedä. Luulen, että päätös olisi ollut sama, vaikka kaksi veljestä olisi yllätetty naiskentelemasta keskenään. Tietysti tuossa lainsäädännössä voi olla taustalla paljolti lähisukulaisten keskinäisen lisääntymisen estäminen, mutta sitten on taas syytä miettiä, kuinka heteronormatiivisena ja perhekeskeisenä yhteiskunta ihmisen seksuaalisuuden yhä edelleen näkeekään...

Minusta kahden eri sukupuolta olevan sisaruksen välisen seksin on ehdottomasti oltava tuomittavaa, mikäli kummatkin sisarukset ovat lisääntymiskykyisiä. Tämä siksi, että mikään ehkäisymenetelmä ei kastraatiota/kohdun tai munasarjojen poistamista lukuunottamatta ole täysin varma ja vammaisen jälkeläisen saaminen on sisarusten keskenään aikaansaamassa raskaudessa todennäköistä.

Mitä tulee sitten tämän määritelmän ulkopuolelle jäävään, sisarusten keskenään harrastamaan seksiin, ei sen laittomuudelle ole minusta mitään perusteita.

Mielestäni seksuaalisuuden ja seksin suhteen kaiken sellaisen pitäisi olla laillista ja hyväksyttyä, mikä ei vahingoita ketään ja mihin osapuolet ovat täydessä ymmärryksessä suostuneet itse. Sillä, ällöttääkö se muita tai ei, ei pitäisi olla mitään merkitystä.

Polar kirjoitti:

Itse miettisin asiaa kuitenkin enemmän inhimillisen kärsimyksen kuin rahan kannalta.

Valitettava tosiasia vain on, että päätökset tehdään etupäässä taloudellisten näkökohtien eikä inhimillisten seikkojen perusteella. Toisinkin voisi olla. Toisenlaisessa yhteiskunnassa, jossa esimerkiksi Heinolan reumasairaalaa ei olisi lakkautettu lyhyellä aikavälillä saatavan vaivaisen miljoonan euron säästön takia.

Onko siis välttämättä oikein saattaa maailmaan lapsia, joiden elämä ei todennäköisesti tule koskaan olemaan elämisen arvoista? Ja näillä en nyt sitten tarkoita kuuroja tai muita lievästi vammaisia. Tällaiset jutut tulisi tietenkin aina katsoa tapauskohtaisesti.

Tällä hetkellä näin tehdäänkin. Ja se on ymmärrettävää, sillä testit eivät ole kovn varmoja. Mutta varmojen testien aika tulee, ja silloin voidaan kysyä, saavatko vanhemmat saattaa maailmaan lapsen, joka elää koko elämänsä vaikeasti vammaisena? Tässä tulevat kuvaan sekä inhimilliset tekijät että raha.

Uskonkin, että ruotsalaisten ennakkopäätös ei perustunut niinkään seksuaalimoraaliin, vaan haluun välttää kustannuksia.

Enpä tuosta tiedä. Luulen, että päätös olisi ollut sama, vaikka kaksi veljestä olisi yllätetty naiskentelemasta keskenään. Tietysti tuossa lainsäädännössä voi olla taustalla paljolti lähisukulaisten keskinäisen lisääntymisen estäminen, mutta sitten on taas syytä miettiä, kuinka heteronormatiivisena ja perhekeskeisenä yhteiskunta ihmisen seksuaalisuuden yhä edelleen näkeekään...

En ole samaa mieltä, maailma on kuitenkin niin paljon muuttunut, että perustelu olisi ollut vaikeaa ilman lapsien osuutta. Ymmärtääkseni tuomion perusteena oli nimenomaan kolmannelle osapuolelle aiheutettu kärsimys.

No en mä jaksa vääntää enää tästä asiasta. Jos joku on sitä mieltä, että sisarusten välinen seksi ei ole sairasta niin olkoon sitten sitä mieltä. Minä olen sitä mieltä, että ei sellainenkaan ihminen ihan täysillä käy jonka mielestä tuo asia on ok puhumattakaan nyt niistä jotka oikeasti sisarusseksiä harrastavat. Veikkaan tosin edelleen, että hymy hyytyisi melko pahasti tämänkin ketjun hyväksyjiltä kun sattuisi omalle kohdalle (omat lapset vaikka tai oma sisko ja veli ym.). Se on helppo "hyväksyä" asioita joihin itsellä ei ole mitään kosketusta. Tai mistäs mä tiedän vaikka oliskin

Polarille vielä: ootko sä ihan viisas? Sun mielestäs on jotenkin sama asia, että vanhemmat eivät hyväksy lastensa harrastavan seksiä keskenään kun se, että lapsi ei hae lääkikseen? Pikkasen on realiteetit kateissa vissiin. Tai tää toinen väläys: "miksi se insesti on niin sairasta?" Tarviiko sitä oikeesti perustella?

ketsku kirjoitti: Se on helppo "hyväksyä" asioita joihin itsellä ei ole mitään kosketusta.

Pahoittelen mitä kaikkea sinä sitten olet joutunut kokemaan

ketsku kirjoitti:. Veikkaan tosin edelleen, että hymy hyytyisi melko pahasti tämänkin ketjun hyväksyjiltä kun sattuisi omalle kohdalle (omat lapset vaikka tai oma sisko ja veli ym.).

Kyllä minulla voisi hyvinkin hymy hyytyä. En ole käytännössä moiseen törmännyt, joten en tiedä, miten sitten oikeasti suhtautuisin. Kuten sanoin jo aiemmin, pidän henkilökohtaisesti moista touhua vastenmielisenä, mutta minun mieltymykseni, mielipiteeni, tuntemukseni ja syyt, joiden pohjalta solmin tai puran ihmissuhteita, eivät, onneksi, ole peruste sille, miksi joku on sairasta tai moraalisesti hirvittävän väärin. Siitä kai tässä ketjussa on kaiken aikaa ollut kyse, onko sisarusseksin lailla kieltämiselle oikeita perusteita, eikä siitä, mitkä ovat jokaisen henkilökohtaiset tunteet asian suhteen.

ketsku kirjoitti: Sun mielestäs on jotenkin sama asia, että vanhemmat eivät hyväksy lastensa harrastavan seksiä keskenään kun se, että lapsi ei hae lääkikseen?

En minä ole ensinkään sitä mieltä. Jotkut vanhemmathan ne suhtautuvat hieman turhan intohimoisesti jälkikasvunsa koulutukseen ja pistävät muutenkin suotta nokkaansa aina jo aikuistenkin lastensa asioihin...

ketsku kirjoitti: Tai tää toinen väläys: "miksi se insesti on niin sairasta?" Tarviiko sitä oikeesti perustella?

Kyllä aikuisten ihmisten asiallisessa keskustelussa/väittelyssä pitää pystyä perustelemaan kantansa, eikä perusteluksi riitä "no kun mä sanon niin" tai "musta tuntuu siltä" -tyyppiset argumentit. Jollei perustele, on aika heikoilla väittelyssä. Eikös perustelun tärkeys opeteta koulussa jo ihan alaluokilla? Odotan muuten edelleen niitä perustelujasi insestin sairausstatuksesta, kun vastausta ei tuolta kansainvälisestä sairausluokituksestakaan tähän löytynyt.

ketsku kirjoitti:Minä olen sitä mieltä, että ei sellainenkaan ihminen ihan täysillä käy jonka mielestä tuo asia on ok puhumattakaan nyt niistä jotka oikeasti sisarusseksiä harrastavat.

Entä jos sisaret eivät ole koskaan asuneet yhdessä ja haluavat harrastaa seksiä keskenään? Onko sekin sairasta?

Haen tällä sitä, että vaikka sisarusseksi tuntuu ulkopuolisista sairaalta, on vaikeaa vetää rajaa sille, minkälainen sisarusseksi on sairasta siten, että se vaatii osallistujiltaan jonkinnäköistä mielenterveydellistä häiriötä. Tehtävää vaikeuttavat nykyaikaiset uusioperhejärjestelyt ja se, että nykyään ei ylipäätään eletä enää niin tiiviissä perheyhteisöissä kuin ennen, eli sisarukset eivät ole välttämättä keskenään hirveän läheisiä.

joey kirjoitti:

ketsku kirjoitti:Minä olen sitä mieltä, että ei sellainenkaan ihminen ihan täysillä käy jonka mielestä tuo asia on ok puhumattakaan nyt niistä jotka oikeasti sisarusseksiä harrastavat.

Entä jos sisaret eivät ole koskaan asuneet yhdessä ja haluavat harrastaa seksiä keskenään? Onko sekin sairasta?

No se riippuu siitä ovatko he muuten olleet läheisiä tai tunteneet toisiaan. On tietenkin eri asia jos kasvetaan yhdessä tai jos ei olla koskaan nähtykään. Puolisisaruuskin tekee asiasta taas hieman erilaisen. Itse olen lähinnä tässä tarkoittanut täyssisaruksia jotka ovat asuneet yhdessä. En mä nyt sitä ihan normaalina pidä, että noin läheiset sukulaiset bylsivät keskenään mutta kuten sanottua niin onhan sillä toki merkitystä kuinka läheisiä ovat olleet. Serkussuhteet voin ymmärtää jotenkuten, se ei kuitenkaan ole sama asia kun sisar.

ketsku kirjoitti:En mä nyt sitä ihan normaalina pidä, että noin läheiset sukulaiset bylsivät keskenään mutta kuten sanottua niin onhan sillä toki merkitystä kuinka läheisiä ovat olleet.

Aivan, eli perustat mielipiteesi lähinnä omalle oletuksellesi siitä, kuinka läheisiä sisarukset yleensä ovat keskenään ja millaisia sisarussuhteet ovat. Sinua ällöttää ehkä ajatella että bylsisit omia sisaruksiasi, tai että muut tuntemasi sisarukset bylsisivät keskenään, mutta joidenkin keskinäinen sisarussuhde voi olla hyvinkin erilainen kuin ne, joita sinä tunnet.

Ei se tietenkään normaalia ole, että niin läheiset sukulaiset bylsivät keskenään, mutta laitonta sen pitäisi minusta olla vain silloin, kun bylsiminen voisi johtaa raskauteen tai jos jompi kumpi osapuoli ei osallistu bylsimiseen vapaaehtoisesti.

Sama kaiken seksuaalisuuden kanssa - seksiä ja seksuaalisuutta tulisi minusta rajoittaa vain silloin, kun se uhkaa jonkun henkeä tai terveyttä (tässä tapauksessa syntymättömän lapsen), tai kun siihen ei osallistuta vapaaehtoisesti.

Vammaisten lasten synnyttämisen kriminalisointi on ongelmallista, koska se ei rajoitu vain geneettisten lähisukulaisten keskenään saamiin jälkeläisiin.

Pitäisikö pakottaa aborttiin nainen, jonka lapsi todetaan raskauden aikana vammaiseksi?

Pitäisikö kriminalisoidan tiettyjä perinnöllisiä sairauksia sairastavien keskinäinen lisääntyminen?

[quote=\"ketsku\"] Serkussuhteet voin ymmärtää jotenkuten, se ei kuitenkaan ole sama asia kun sisar.[/quote]

Serkusavioliitot olivat ennen hyvin yleisiä, koska piirit olivat pieniä ja avioiduttiin aina säätyjen sisällä ja lähellä asuvien kanssa. Melkein kaikki sukututkimusta tehneet löytävät esivanhemmistaan serkuksia.

^Sisarusten lapset voivat periaatteessa, mutta eivät lähellekään aina, olla syntyessään sairaita, jos lapsi perii molemmilta vanhemmilta perinnöllistä sairautta aiheuttavan virheellisen geenin. Tällaista voi sattua, vaikkei olisi mitään sukua. Ja jossain pienillä eristäytyneillä alueilla sattuu useastikin (ks. Sallan tauti). Luulenkin, ettei tuo ole syynä sisarusavioliittojen/seksisuhteiden kiellolle, tai ainakaan se ei ole kestävä, siis yksittäistapauksissa.

Serkukset sen sijaan saavat mennä naimisiin ihan luvan kanssa - mutta olisipa perin outoa, jos esim. oma poikani menisi siskoni tytön kanssa naimisiin (vaikka samainen tyttö pienenä näin toivoi tapahtuvan ). Liian läheisiä, ei mitään jännitystä eikä vetoa, mielestäni. Nuorempana äitini yritti (leikisti kai) "naittaa" minua naapuri- ja ystäväperheen pojalle, mutta minua oikein ällötti - kuka sitä nyt entisen leikkikaverin kanssa naimisiin menisi.

Sukurutsaa tapahtuu valitettavan paljon, mutta valtaosa siitä ei tapahtune yhteisestä sopimuksesta. Osa ehkä, onhan tästä kirjojakin, oliko esim. Irvingin Kaikki isäni hotellit tätä teemaa sivuava. Aikamoinen tabu aihe on.

Mariacka kirjoitti:^Sisarusten lapset voivat periaatteessa, mutta eivät lähellekään aina, olla syntyessään sairaita, jos lapsi perii molemmilta vanhemmilta perinnöllistä sairautta aiheuttavan virheellisen geenin. Tällaista voi sattua, vaikkei olisi mitään sukua. Ja jossain pienillä eristäytyneillä alueilla sattuu useastikin (ks. Sallan tauti). Luulenkin, ettei tuo ole syynä sisarusavioliittojen/seksisuhteiden kiellolle, tai ainakaan se ei ole kestävä, siis yksittäistapauksissa.

Niin, tai vaikutusketju menee ehkä paremminkin niin, että koska lähisukulaisten suhteista syntyneistä suhteellisesti suurempi osa on vammaisia ja usein tällöin myös sukukyvyttömiä, sen tyyppiset geenit, jotka tuottavat sen tyyppistä käyttäytymistä, joka ei suosi pariutumista lähisukulaisten ja siinä samalla muiden lapsuusvaiheessa fyysisesti lähellä olevien kesken, yleistyvät pikku hiljaa ja vahvistavat siten yhä enemmän käyttäytymistä, jossa jo pelkkä ajatuskin lähisukulaisten keskinäisestä parittelusta herättää inhoa ja voimakkaita yäk-reaktioita (ja edelleenkin kuten tämänkin ketjun eräistä puheenvuoroista ja varsinkin niihin liittyvistä emotionaalisista latauksista ja sanavalinnoista voi hyvin päätellä ), jotka vuorostaan vaikuttavat yhteisön uskonnollisiin ja maallisiin moraalinormeihin ja lopulta näiden kautta lainsäädäntöön. Eli aika pitkän kaaren kautta tuollaiset tekijät lopulta lakipykäliksi "jalostuvat"...

Serkukset sen sijaan saavat mennä naimisiin ihan luvan kanssa - mutta olisipa perin outoa, jos esim. oma poikani menisi siskoni tytön kanssa naimisiin (vaikka samainen tyttö pienenä näin toivoi tapahtuvan ). Liian läheisiä, ei mitään jännitystä eikä vetoa, mielestäni. Nuorempana äitini yritti (leikisti kai) "naittaa" minua naapuri- ja ystäväperheen pojalle, mutta minua oikein ällötti - kuka sitä nyt entisen leikkikaverin kanssa naimisiin menisi.

Niinpä. Edvard-setä oli siinäkin harvinaisen oikeassa ja Sigge-setä taas vuorostaan harvinaisen väärässä! Se taas, että ensinmainitusta löytyy tällä hetkellä vaivaiset 124.000 Google-osumaa ja jälkimmäisestä taas peräti 13.400.000, osoittaa paitsi sitä, että kulttuureissa on aina keskuksensa ja periferiansa, kuten Juri Lotmankin totesi, niin ehkä vielä enemmän sitä, että mediaseksikäs hype myy yleensä aina paremmin kuin asiallinen asiatieto - valitettavasti...

Sukurutsaa tapahtuu valitettavan paljon, mutta valtaosa siitä ei tapahdu yhteisestä sopimuksesta. Osa ehkä, onhan tästä kirjojakin, oliko esim. Irvingin Kaikki isäni hotellit tätä teemaa sivuava. Aikamoinen tabu aihe on.

Niin, ja varmasti myös juuri tuosta tabuluonteesta ja muusta asiaan kohdistuvasta yhteisöllisestä paineesta johtuu, että silloinkin kun mieli tekisi, niin tuollaiset kiinnostukset painetaan useimmiten syrjään, ja toteutusasteelle päätyvät vain tapaukset, jossa normaaliin seksuaaliseen kiinnostukseen liittyy pakkomielteenomaisia ja osin myös sairaus- ja rikosluokituksienkin piiriin luettavia piirteitä kuten juuri pedofiliaa, väkivaltaa, pakottamista ym.

Irvingin ohella aihetta ovat käsitelleet monet muutkin kirjailijat, verevimmin ja toisaalta traagisimmin ehkä tunnettu englantilainen 1600-luvun näytelmäkirjailija John Ford kuuluisassa ja aiheensa vuoksi jopa pahamaineisessa näytelmässään 'Tis Pity She's a Whore, jota ei tietääkseni vieläkään ole uskallettu kääntää suomeksi saati esittää. Kohtahan se muuten täyttää 400 vuotta, joten ehkäpä pikapuoliin alkaisi rohkeutta löytyä sen tuomiseen suomalaisillekin teatterilavoille...

Hiukankin feministisesti ajattelevat ihmiset voisivat tietysti ja ihan aiheesta kohotella kulmakarvojaan tuosta otsikosta. Tarinassa kyse kun on sisarusten Annabellan ja Giovannin vapaaehtoisesta Annabellan raskauteen johtavasta seksisuhteesta, ja vaikka kaikille asianosaisille kunnon tragedian tapaan käy lopussa huonosti, niin kummasti jo tuossa otsikossakin syytä ohjataan erityisesti Annabella-paran päälle, ja varmemmaksi vakuudeksi itse tapauksen nähneeltä ja ilmeisesti siten "saastuneelta" Annabellan kotiopettajatterlta Putanalta (sic!) kaivetaan ensin silmät päästä ja sitten hänet vielä varmuuden vuoksi poltetaan elävältä, jottei moisesta kauheudesta jäisi mitään jälkeä ja muistikuvaa kunnon kansalaisten mieliin! Ja jotta oikeus ihan taatusti toteutuisi, niin kaikkien loppukähinässä surmansa saaneiden aatelisten omaisuus takavarikoidaan vielä kirkolle. Amen ja halleluja!

Voi Jumalauta , mitä juttua.Täällä ihmiset vertaa jotain amikseen hakemista ja siskosten bylsimistä toisiinsa. Taidan itse olla turhan vanhanaikainen / rajoittunut näissä asioissa... Mutta olen siitä Ylpeä

MTee kirjoitti:Voi Jumalauta , mitä juttua.Täällä ihmiset vertaa jotain amikseen hakemista ja siskosten bylsimistä toisiinsa. Taidan itse olla turhan vanhanaikainen / rajoittunut näissä asioissa... Mutta olen siitä Ylpeä

Ei amikseen hakemista ollut ehkä tarkoitus rinnastaa sukurutsaan... sitä vain on helpompi ilmaista itseään esimerkkien kautta. Ja on asia niinkin, että maailmassa on äitejä ja isiä, joille lapsensa kohdalla "väärän" koulutustien valitseminen olisi pahempi paikka kuin lasten keskeinen "bylsiminen."
Itse ymmärrän hyvin Polarin näkemyksiä, jotka hän on myös jaksanut perustella, mutta minä kyllä pidän insestiä sairaana ja tuomittavana.
Siitäkin kun oli puhetta, niin en hyväksy kehitysvammaisen lapsen synnyttämistä, jos kehitysvamma oli tiedossa siihen aikaan, kun raskauden olisi voinut keskeyttää. Sen ymmärrän, että abortti on todella vaikea asia, mutta naisen täytyy olla joko julma tai naiivi, jos ei ymmärrä sitä kyseisessä tilanteessa.