Jyrki Virolainen kirjoittaa 9.5.2010 blogissaan Peitetoiminnasta:
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/201 ... istua.html
269. Peitetoiminnasta poristua
1. Poliisin peitetoiminta on herättänyt viime päivinä puhetta, kun ilmeni, että poliisi käytti Ulvilan surmajutun esitutkinnassa soluttautumista. Poliisimiehen, peitenimeltään Seppo, kerrotaan lyöttäytyneen rikoksesta epäillyn naisen (AA) seuraan ja yrittäneen saada tämän kertomaan surmatyöhön liittyviä tietoja. Tämän Seppo Soluttautujan väitetään yrittäneen haastatella myös AA:n alaikäisiä lapsia samassa tarkoituksessa. Siitä, miten pitkälle Seppo Soluttautuja, myös Romeo-Reinikaiseksi kutsuttu, kyseisessä tuttavuuden hieronnassa meni tai pääsi, on esitetty erilaisia tietoja. Syytetyn puolustus on vihjannut intiimiin suhteeseen, mutta tämä on poliisin taholta (toki) kiistetty.
2. Kysymys siitä, miten pitkälle poliisi voi peitetoiminnassa tai soluttautumisessa mennä, on herättänyt erilaisia mielipiteitä. Itä-Suomen päivystävällä oikeusoppineella ja iltapäivälehden sekä päivälehden pysyvällä avustajalla on ollut myös tästä kysymyksestä oma vankkumaton mielipiteensä. Oikeusoppineen mielestä "ujuttautuminen seurustelu- tai seksisuhteen avulla perheeseen ei käy, kyllä tässä yksityisyyden suoja ja muutkin asiat tulevat vastaan."
3. Peitetoiminta säätelevä laki on toiminnan luonteesta johtuen pakostakin hyvin väljä, sillä siinä luetellaan lähinnä vain pitkä litania vakavia ja törkeitä rikoksia, joiden torjunnassa ja selvittämisessä peitetoimintaa saadaan käyttää (Poliisilaki 31 a §, vrt. PKL 5a:2). Peitetoiminta asunnossa on sallittua, jos sisäänkäynti tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän aktiivisella myötävaikutuksella. Kotietsinnästä on kuitenkin voimassa, mitä siitä PKL:sa säädetään.
4. De lege lata, siis voimassa olevan lain mukaiset säännökset eivät estä intiimielämän piiriin soluttautumista. Toimintaa ohjaavat poliisin edustajan mukaan lain ohella poliisin arvot ja poliisin ikioma laatukäsikirja, jota kuulemma päivitetään saatujen kokemusten perusteella. Vuosittain poliisi käyttää peitetoimintaa vain noin kymmenessä tapauksessa. Peitetoiminnan käyttämisestä voi päättää vain kaksi virkamiestä: KRP:n päällikkö ja Supon päällikkö.
5. Lain mukaan peitetoiminnasta ei tarvitse ilmoittaa jälkikäteen toiminnan kohteeksi joutuneelle. Toimintaan ei tarvita tuomioistuimen lupaa, kuten esimerkiksi asuntoon kohdistuvassa teknisessä kuuntelussa; Ulvilan tapauksessa taidettiin väittää, että poliisi oli kuunnellut epäillyn asuntoa. Toimikunta on äskettäin ehdottanut, että myös peitetoimintaan tarvittaisiin vastaisuudessa tuomioistuimen lupa (KM 2009:3). On myös ehdotettu, että tuomioistuin määräisi peitetoimintaa valvomaan julkisen asiamiehen. Peitetoiminnan salaisuutta on perusteltu sillä, että jo pelkkä toiminnan paljastuminen voisi vaarantaa poliisin ja ulkopuolisten turvallisuuden.
6. Käytännöstä on todettu, että tuomioistuimet ovat omaksunet vähäisemmissäkin pakkokeinoasioissa hyvin passiivisen roolin, ne toimivat ikään kuin kumileimasimina. Käräjäoikeudet hyväksyvät yleensä aina tutkinnanjohtajan esityksen ja myöntävät pyydetyn luvan eivätkä viitsi edes perustella päätöksiään vaan viittaavat vain siihen, mitä hakemuksessa on esitetty (ks. tästä esim. KKO 2007:7 ja KKO 2009: 54). Eduskunnan oikeusasiamies valvoo lain mukaan poliisin peitetoimintaa, mutta käytännössä tämäkin valvonta on lähinnä muodollista, sillä oikeusasiamiehen on pakko luottaa siihen, mitä poliisi on pareihinsa kirjannut. Oikeusasiamiehen toimisto tekee valvonnassa vain joitakin "pistokokeita."
7. En ole liiemmälti perehtynyt asiaan, mutta tuntuu hieman siltä, ettei myöskään de lege ferenda, siis säädettävän lain kannalta, taida olla viisasta mennä suitsimaan pykälillä peitetoiminnan suoritustapoja eikä siis esimerkiksi säätää, että kohteen intiimi- tai perhe-elämä olisi (sentään) jätettävä rauhaan. Täytyy voida luottaa asianomaisten poliisimiesten harkintakykyyn, kun kerran peitetoiminta on tehty laissa mahdolliseksi ja sen valvonta on muutenkin hyvin minimaalista. Kuka valvoisi ja miten, että sepposoluttautujat ym. antavat perhe-elämän olla rauhassa? Pitäisikö säätää niin, että soluttautuminen kohteen intiimielämän piiriin - käsite intiimielämä on aika väljä - on sallittua vain, jos kohde on sinkku tai hänen lapsensa ovat täysi-ikäisiä?
8. KRP onkin jo käynyt (imperiumin) vastaiskuun ehdottomalla, että peitetoimintaa pitäisi päin vastoin voida terävöittää niin, että poliisi saisi peitetoiminnassaan oikeuden tietynlaiseen rikoksentekoon (KRP:n apulaispäällikkö Tero Kurenmaa). Tänään KRP:n päällikkö Rauno Ranta kertoi, että suomalaiset peitetoimintaan osallistuvat poliisit voivat olla jopa vaarassa nykyisen rikoksentekokiellon takia. Joissain tapauksissa turvallinen vetäytyminen peitetoiminnasta voi olla ilman rikoksenteko-oikeutta vaikeaa, sanoo Ranta. Monissa muissa Euroopan maissa poliisilla on sanottu oikeus, joten Suomen pidättyväinen" lainsäädäntö tässä suhteessa vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä.
9. Arvoisat lukijat, mitä mieltä olette asiasta? Blogisti vetää nyt peiton korvilleen, onhan tänään Äitienpäivä, vaikkei äitiä vieressä olekaan.
