MURHA.INFO

Niin ja vielä Mikolle, että äläpä liioittele taas. Kyllä lasta saa komentaa, sille saa huutaa, antaa arestia ym. mutta fyysistä väkivaltaa ei saa käyttää. Ja henkisen väkivallan käyttökään ei ole suotavaa.

Minua ainakin on hakattu, ihan oikeasti nyrkillä. Ei sitä varmaan oltu suunniteltu mutta koska ajatus lastenkasvatuksesta oli tuollainen samanlainen kun Mikolla ja lapset on niin pirun hankalia ja rasittavia niin äkkiäkös sitä pikapäissään tukistaessaan vähän potkasee samalla. Harva pystyy kuitenkaan välttämättä hillitsemään itseään raivopäissään. Jos sallii tukistamisen ja luunapin niin sallii kovemmatkin otteet. Joskus teki itselläkin tiukkaa olla ottamatta raivelista kiinni kun 2-3v ei totellut koskaan mitään ja juoksi kaupassa karkuun ym. Meinas keinot loppua välillä.

Geissimummo kirjoitti:Turhaan sä muutenkaan jankutat siitä pelkästä kännykästä kun sun mielestä:
- lapsen on kunnioitettava vanhempiaan ja heitä hallitaan pelolla ja rangaistuksilla
- tukkapölly ja luunapit on oiva metodi opettaa tätä kunnioitusta lapselle
- jo valmiiksi pelotellaan ja/tai pahoinpidellään lapsi tajuamaan mitä ei saa tehdä ja jos silti tekee (vahingossa tippuu kaivoon mentyään uteliaana katsomaan) niin sen lisäksi, että on järkyttynyt kaivoon putoamisesta niin kotona odottaa vielä lisää pahoinpitelyä
- lapsen ei tule saada mitään, vasta sitten kun voi itse maksaa
- jos jotain joutuu ostamaan (esim. uusia vaatteita) pitää ne ansaita ensin sinun määräämilläsi töillä tai taidoilla
- ruoka syödään loppuun vaikka oksennus tulis tai muuten ruoka syödään loppuun selkäsaunan jälkeen, ehkä jopa se oksennuskin syödään
- lasta voi kasvatusmielessä seisottaa nurkassa pari tuntia ryhdissä jos hän on vaikka erehtynyt mulkaisemaan sinua epäkunnioittavasti

Mikko, hae apua ajoissa.

Merkillistä ruinaamista teilläkin, kun taas liioitellaan minun sanomisiani. En ole sanonut että tukkapölly ja luunapit olisivat oikea tapa opettaa lasta tavoille. En ole koskaan sanonut, että tukistaminen ja väkivalta olisivat oikea tapa opettaa lasta tavoille. Itse väität, että pään silittäminen on oikea keino siinä tilanteessa kun esim. poika löydetään kaivosta eikä puhuminen/varoittaminen sille ettei sinne saa mennä ja ennaltaehkäistä kaivo tilkkimällä se tai korjaamalla ne lahonneet kaivon kannet ennen kuin poika putoo sinne kaivoon ja tehdään lapselle selväksi rajat, että sen kaivon lähelle ei mennä, vaikka siinä olisi kannet korjattuna ja that´s it! Kyllä lapsen täytyy olla varsinainen "jukuripää", jos jatkuvasti tuottaa vanhemmille pettymyksiä.

Ruoka ja vaatteet on tietenkin itsestään selvyys, että niitä lapselle annetaan automaattisesti. Kestotavarat kuten esim. kännykkä on ehkä hieman eri asia. Kännykkä, stereolaitteet, tietokone tai pleikkari tms. niihinkö sä mielelläs pukeudut tai niitäkö sä syöt? Emmä ole koskaan vielä kuullut. Onko kännykkä tärkeämpi kuin ruoka ja vaatteet lapselle? Ei kai!?

Olenko sanonut, ettei lapsen tule saada mitään. Olen sanonut, että lapsen tulee ne ansaita, eikä saada. Esimerkiksi teit lumityöt ja palkaksi saat vaikka sen uuden pleikkariin pelin, jota olet pyytänyt. Eikö tämä ole opettavaista lapselle, että "jotakin pitää tehdä ensin, jotta saa jotakin"? Esimerkiksi kun meet töihin, niin et sä sieltä heti tililles rahaa saa vaan sun pitää olla ensin töissä, jotta sä sen saat tilillesi. Vai tarviitko sä ennakkoa?

En oikein tiedä, miten teidän vanhemmat on aikoinaan tai nyt suhtautuneet teidän käytöksiinne, jollei ole antanut mitään palautetta koskaan. Saitko/saatko maata vaan sohvalla ja kattella Salkkareita ja Big Brotheria jne., eikä koskaan tarvinnut/tarvitse tehdä kotitöitä esim. viedä roskapussia tai jotakin?

Lopuksi tähän, minua ei ole vanhemmat koskaan hakkaneet. Kaikesta ollaan selvitty puhumalla. Sen lapsi tulkitsee "hakkaamiseksi" nykyisin, mikäli ei saa kaikkea mitä haluaa. Näinkö on?

---

Olin 3 vuotta sitten jonkun aikaa työkomennuksella vanhempien paikkakunnalla ja asuin siellä vanhempien luona sekä vuosi sitten olin vähän pitemmällä työkomennuksella. Ei multa pyydetty koskaan, että mä maksaisin vuokraa kun asuin vanhempien luona niiden työkomennuksien aikana, mutta maksoin kuitenkin vaikkei pyydetty. Sitä en tiedä, olisiko multa mitään pyydettykään vuokraa vaikka olisin asunut vanhempieni luona? Ajattelin, että se on kohteliastapa vanhempiani kohtaan, koska heitä mä olen aina kunnioittanut ja tulen aina kunnioittamaan. Kävin myöskin kaupassa, siivoskelin ja vein roskapusseja jne.

Mikko82 kirjoitti: Kävin myöskin kaupassa, siivoskelin ja vein roskapusseja jne.

Voiko tämä olla totta? En ole koskaan tavannut ketään, joka kunnioittaisi vanhempiaan yhtä paljon kuin sinä, Mikko!

ketsku kirjoitti:koska ajatus lastenkasvatuksesta oli tuollainen samanlainen kun Mikolla

En pidä itsekään väkivallasta tai aseista ollenkaan ja jotkut "kännykän puolustajat" täällä vaan jankkaavat, että jos tahdon kieltää lapselta kännykän niin se tulkitaan "hakkaamiseksi" ja sen takia minut pitäisi laittaa linnaan.

Mikä tätä yhteiskuntaa oikein vaivaa? kaikilla aikuisillakaan ei ole kännykkää ja sitä jopa kattellaan "silmät pyöreenä ja suu auki", jollei omista ko. aikuinen kännykkää vaikka on Salon Nokia matkapuhelintehtaalla ollut korjaajana.

Ei mulla ole aina kännykkä mukanani kun käyn vessassa tai edes kaupungilla ja sitäkin joku ihmettelee melkein "silmät pyöreenä ja suu auki".

Vaikka minulla on kännykkä niin en välttämättä sitä kanna mukanani. Oletuksena nykyihmisenä kun joku henkilö katoaa: "onkohan siltä teletunnisteet tarkastettu?". Voihan sitä olettaa, että kännykkä on jäänyt kotiin. En puhu mistään yksittäisestä tapauksesta. Esimerkiksi jos mä menen kauppaan, niin en varmasti ota kännykkää mukaan. Ehkä jonnekin mökille voisin ottaa kännykän mukaan, mutta mökille saavuttuani otan sen pois päältä, koska siellä ei ole kuuluvuuttakaan ja ehkä se oma rauha. Turhaa sen kännykän akkua kuluttaa, kun mua ei tavoita ja mä en tavoita ketään.

En minäkään sitä kännykkää aina ota mukaan, kun käyn vaikka juuri kaupassa tai pihalla. Mutta mieti nyt, mitä jos sinut raiskataan, kun lähdet illalla ulos/töihin/mihin vaan. Ellet usko, että miestä voi raiskata, niin jospa kimppuusi hyökätään muuten vain.

Valoviikate kirjoitti:En minäkään sitä kännykkää aina ota mukaan, kun käyn vaikka juuri kaupassa tai pihalla. Mutta mieti nyt, mitä jos sinut raiskataan, kun lähdet illalla ulos/töihin/mihin vaan. Ellet usko, että miestä voi raiskata, niin jospa kimppuusi hyökätään muuten vain.

Kuinka moni raiskattu pystynyt soittamaan, kun häntä ollaan raiskattu? Tämä nykyaika on sitten niin hulvaton...kännykän varassa mennään.

muuta sitä allekirjoitustasi, kiitos!

Mikko82 kirjoitti: Olenko sanonut, ettei lapsen tule saada mitään. Olen sanonut, että lapsen tulee ne ansaita, eikä saada. Esimerkiksi teit lumityöt ja palkaksi saat vaikka sen uuden pleikkariin pelin, jota olet pyytänyt. Eikö tämä ole opettavaista lapselle, että "jotakin pitää tehdä ensin, jotta saa jotakin"?

Mikko, tuo älynväläyksesi johtaa siihen, ettei lapsi halua tehdä mitään ellei tiedossa ole palkkiota. Itse olen kyllä saanut vanhemmiltani paljon, minua ei ole kohdeltu kaltoin, eikä hakattu (vaikka kurissa onkin kasvatettu), mutta olen myös pyytämättä ja palkatta käynyt kaupassa, siivonnut, vienyt roskapusseja ja auttanut muutenkin aina kun apua on tarvittu. Siksi, että olen halunnut auttaa, en siksi, että olisin halunnut jotain korvaukseksi.

Valoviikate kirjoitti:Voiko tämä olla totta? En ole koskaan tavannut ketään, joka kunnioittaisi vanhempiaan yhtä paljon kuin sinä, Mikko!

Eli pitäisikö mun sinusta asua edelleenkin kotonani, jotta voisin kunnioittaa niitä enemmän vai mihin sä ajatuksellasi pyrit...piruiletko sä vekara?

Todellakin olen sitä mieltä, että Minfon keskusteluihin tulisi ottaa jonkinlainen ikärajoitus k-18 tai k-21. Toisaalta on niitä kunnollisiakin nuoria olemassa, jotka eivät arvostele vanhempaa tms. Varsinkin sellainen ilkkuminen jos on eri mieltä on hyvin tyypillistä tai moni on kirjautuessa väärentänyt ikänsä.

Eli siitä ei ole kysymys että olisin kaikessa oikeassa, jos jollakin on jäänyt sellainen kuva. Minulla on ehkä vain tiukat mielipiteet ja ehkä sellainen elämän kokemus, johon sellaiset rakennan ja perustan.

Todellakin uskon, että varmasti on niitä henkilöitä Suomessa, joilla mielipiteet perustuu samaan lähtökohtiin.

Lasten ja naisten hakkaaminen on minusta suuri rikos, mutta sen voi lapsi tulkita omalta kohdaltaan "väkivallaksi" tai "hakkaamiseksi", jollei just saa sitä mitä haluaa. Sitten siitä tulee riitä vanhempien kanssa kun lapsi ei saa periksi.

Kuka täällä vanhemmista haluaa antaa kaiken, mitä lapsi vonkumalla haluaa?

joey kirjoitti:

Mikko82 kirjoitti: Olenko sanonut, ettei lapsen tule saada mitään. Olen sanonut, että lapsen tulee ne ansaita, eikä saada. Esimerkiksi teit lumityöt ja palkaksi saat vaikka sen uuden pleikkariin pelin, jota olet pyytänyt. Eikö tämä ole opettavaista lapselle, että "jotakin pitää tehdä ensin, jotta saa jotakin"?

Mikko, tuo älynväläyksesi johtaa siihen, ettei lapsi halua tehdä mitään ellei tiedossa ole palkkiota. Itse olen kyllä saanut vanhemmiltani paljon, minua ei ole kohdeltu kaltoin, eikä hakattu (vaikka kurissa onkin kasvatettu), mutta olen myös pyytämättä ja palkatta käynyt kaupassa, siivonnut, vienyt roskapusseja ja auttanut muutenkin aina kun apua on tarvittu. Siksi, että olen halunnut auttaa, en siksi, että olisin halunnut jotain korvaukseksi.

Onko parempi se että lapsi saa kaiken minkä ikinä vaan tahtoo ja vanhemmat sortuvat sille antamaan mitä tahtovat? Kaikissa on tietysti hyviä puolia ja kaikissa on niitä huonoja puolia. Siis tämä on niin vaikeeksi mennyt tämä nykyaikanen yhteiskuntamalli, että vanhemmat tekee sen mitä lapset tahtoo, kun ennen se oli 80-luvulla ainakin vielä että monesti vanhemmat oli vielä toistaiseksi perheen johtajia. Nykyaika opettaa lapsen vaan turha itsekkääksi? Onko sitten isompana kaikki ollut sellaista että on saanut sen minkä on tahtonutkin ja sitten on kauhia poru tullut kunnei ole mennytkään niin kuin ois tahtonut?

Minusta ei ole mitenkään väärin sekään kasvatustapa, että lapsen kasvatetaan tyytymään vähään. Se lisää sellaista tarmoa sitten aikuisempana, että "voishan sitä paskemminkin mennä". On sitten parannettavan varaa saati luulla itseään parhaaksi. Eli ne jotka on aina saanut kaiken vanhemmiltaan, niin haluavat aina olla ykkösiä ja jos joku meneekin "häränpyllyä" niin eivät välttämättä pääse siltä lamaannuksesta ylös eli heillä on tyypillistä sellainen itsesääliin vajoaminen.

Hohhoh, kerrataas vielä Mikko82:n "parhaat":

Ei kannata lapsia edes hankkia, jollei niille sovitut säännöt pidä kutinsa, että on olemassa kotiintuloajat.

Lapsethan eivät siis saa kasvaa itsenäisiksi ihmisiksi vaan palkkasotilaiksi.

Jos nainen haluaa tehdä uraa ja välittää lapsistaa viis

Uraäiti=huono äiti

Nykyäähän oletetaan, että pojat kasvataan vasta parikymppisenä ja sen tekee Puolustusvoimat

En tiedä kuka olettaa. Lähde?

tukkapöllö tai luunappi ei ole minusta väkivaltaa.

On se.

Ennen on riittänyt pelkkä vanhempien sanominen, ettei lapsi ole mennyt lähellekään kaivoa.

Onko? Kyllä niitä lapsia kautta ajan on pudonnut kuoppiin, kaivoihin ja jokiin vaikka kuinka olisi "sanottu".

sitä en ymmärrä että lapsi jo vaippaikäisenä saa puhelimen ja esimerkiksi potalle siirtyessään soittaa äidillensä kännykällä: "tule äiti pyyhkii",

Tällaiseen ilmiöön en ole törmännyt.

Edellinen sukupolvi ei ole kuitenkaan "vitun sanaa" kaduilla ja toreilla hokenut vai onko?

Eiköhän noita väkisanoja ole aina viljelty.

Jos alakoululaiselle lapselle hankkii kännykän, miksei niitä samalla päästetä kattomaan nettiin pornosivuja???

Miksi pitäisi?

Siis älytöntä antaa pikku nassikalle kännykkä käteen. Se on vähän kuin annettaisi ase käteen ja joku vanhempi opetettaisi sen ampumaan sillä.

Aika hyvinoon pysynyt kärryillä, mutta tässä kohtaa tipahdin täysin.

Kuinka usein tällaiset vanhemmat, jotka hankkivat lapsilleen kännykän kaltaisen "etälaitteen" tapaavat lastansa naamatusten?

Uskoisin, että valtaosa.

Kaikkihan on Suomessa kielletty, mitä tulee lasten kasvatukseen

Ei pidä paikkaansa.

Plus klassikoksi muodostunut ystävämme Salon matkapuhelintehtaalta joka on kaiken järjen mitta!

Olen kertonut nelikymppisestä kaveristani, joka työskenteli Nokian Salon matkapuhelintehtaalla

kattellaan "silmät pyöreenä ja suu auki", jollei omista ko. aikuinen kännykkää vaikka on Salon Nokia matkapuhelintehtaalla ollut korjaajana.

Mun eräs kaverini on yli nelikymppinen ja on ollut töissä Nokian Salon matkapuhelintehtaalla töissä

Musta tää ekan kommentin aloitus on tän ketjun helmi:

Mikko82 kirjoitti:Olen aiheesta mielestäni kaiken jo keskustellut, mitä tuolla Kadonneet ketjussa olen todennut "lapsilla oletettavista kännyköistä":
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=17&t=9609

Miten joku voi kuvitella, että jos lapsella on kännykkä, sitä myös kasvatetaan vain ja ainoastaan kännykällä? Kännykkä on hyvä apuväline lapsen kasvatuksessa, ei ainoa kasvatusmetodi. Tekniikka kehittyy ja maailma muuttuu. Ihmisten pitää muuttua maailman mukana, eikä pitää kynsin ja hampain kiinni antiikinaikaisista kasvatusmetodeista.

Florence86 kirjoitti:Hohhoh, kerrataas vielä Mikko82:n "parhaat":

Ei kannata lapsia edes hankkia, jollei niille sovitut säännöt pidä kutinsa, että on olemassa kotiintuloajat.

Lapsethan eivät siis saa kasvaa itsenäisiksi ihmisiksi vaan palkkasotilaiksi.

Jos nainen haluaa tehdä uraa ja välittää lapsistaa viis

Uraäiti=huono äiti

Nykyäähän oletetaan, että pojat kasvataan vasta parikymppisenä ja sen tekee Puolustusvoimat

En tiedä kuka olettaa. Lähde?

tukkapöllö tai luunappi ei ole minusta väkivaltaa.

On se.

Ennen on riittänyt pelkkä vanhempien sanominen, ettei lapsi ole mennyt lähellekään kaivoa.

Onko? Kyllä niitä lapsia kautta ajan on pudonnut kuoppiin, kaivoihin ja jokiin vaikka kuinka olisi "sanottu".

sitä en ymmärrä että lapsi jo vaippaikäisenä saa puhelimen ja esimerkiksi potalle siirtyessään soittaa äidillensä kännykällä: "tule äiti pyyhkii",

Tällaiseen ilmiöön en ole törmännyt.

Edellinen sukupolvi ei ole kuitenkaan "vitun sanaa" kaduilla ja toreilla hokenut vai onko?

Eiköhän noita väkisanoja ole aina viljelty.

Jos alakoululaiselle lapselle hankkii kännykän, miksei niitä samalla päästetä kattomaan nettiin pornosivuja???

Miksi pitäisi?

Siis älytöntä antaa pikku nassikalle kännykkä käteen. Se on vähän kuin annettaisi ase käteen ja joku vanhempi opetettaisi sen ampumaan sillä.

Aika hyvinoon pysynyt kärryillä, mutta tässä kohtaa tipahdin täysin.

Kuinka usein tällaiset vanhemmat, jotka hankkivat lapsilleen kännykän kaltaisen "etälaitteen" tapaavat lastansa naamatusten?

Uskoisin, että valtaosa.

Kaikkihan on Suomessa kielletty, mitä tulee lasten kasvatukseen

Ei pidä paikkaansa.

Plus klassikoksi muodostunut ystävämme Salon matkapuhelintehtaalta joka on kaiken järjen mitta!

Olen kertonut nelikymppisestä kaveristani, joka työskenteli Nokian Salon matkapuhelintehtaalla

kattellaan "silmät pyöreenä ja suu auki", jollei omista ko. aikuinen kännykkää vaikka on Salon Nokia matkapuhelintehtaalla ollut korjaajana.

Mun eräs kaverini on yli nelikymppinen ja on ollut töissä Nokian Salon matkapuhelintehtaalla töissä

Siis haluatko jankuttaa: eipäs-juupas -keskustelua?? Mikä tässä nyt on epäselvää??

Se, että teillä on nämä ("nuoren ihmisen") mielipiteet, niin olisitteko olleet vanhempiinne sitten tyytymättömiä jollette olisi saaneet sitä kännykkää kun halusitte tai jollei vanhemmat ois sitä kännykkää teille hankkinut, niin oisko se ollut sama kuin "maailman loppu"? Eli se ettette pysty hyväksymään sitä että henkilö elää ilman kännykkää tai stereoita niin älkää hyväksykö, mutta hieman tuntuu siltä tässäkin, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa" eli henkilö, jolla oli pakollinen tarve saada kännykkä 6-vuotiaana tai annettiin kännykkä 6-vuotiaana.

Mikko82 kirjoitti: Onko parempi se että lapsi saa kaiken minkä ikinä vaan tahtoo ja vanhemmat sortuvat sille antamaan mitä tahtovat?

Tämä voi nyt tulla yllätyksenä, mutta on olemassa myös kultainen keskitie.

Mikko82 kirjoitti:Eli se ettette pysty hyväksymään sitä että henkilö elää ilman kännykkää tai stereoita niin älkää hyväksykö...

Eiköhän tämän keskustelun osallisista jokainen pysty hyväksymään sen, että henkilöllä ei ole kännykkää. Nyt ei ole kyse siitä. Nyt on kyse siitä, että sinä et hyväksy missään tilanteessa ollenkaan sitä, että yhdelläkään lapsella olisi kännykkä, vaikka vanhemmat kokisivat lapsen sellaista tarvitsevan, ja vaikka lapsi ei olisi saanut sitä siksi, että on jaksanut mankua tarpeeksi pitkään.

Mikko82 kirjoitti:...mutta hieman tuntuu siltä tässäkin, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa" eli henkilö, jolla oli pakollinen tarve saada kännykkä 6-vuotiaana tai annettiin kännykkä 6-vuotiaana.

Minusta ihan hieman tuntuu siltä, että sinun ei noin yleisesti kannattaisi luottaa tuntemuksiisi.

Minulla ei ole ollut matkapuhelinta 6-vuotiaana, mutta olen siitä huolimatta sitä mieltä, että joku 6-vuotias saattaa jostain syystä sellaisen ehkä tarvita. Ei toki jokainen 6-vuotias, eikä jokainen 9-vuotiaskaan. Mutta mikäli vanhemmat kokevat, että matkapuhelimesta on heidän lapselleen hyötyä ja iloa ja että lapsi osaa käyttää puhelinta oikein, saavat vanhemmat lapselleen puhelimen hankkia. Se ei tarkoita sitä, että vanhemmat eivät osaisi kasvattaa lastaan, tai hoitaisivat kasvatustyön hankinnan jälkeen pääasiassa puhelimen välityksellä.

edit: lisäys

joey kirjoitti:

Mikko82 kirjoitti: Onko parempi se että lapsi saa kaiken minkä ikinä vaan tahtoo ja vanhemmat sortuvat sille antamaan mitä tahtovat?

Tämä voi nyt tulla yllätyksenä, mutta on olemassa myös kultainen keskitie.

Ihan ok. Kyl mä lapselleni edelleenkin hankkisin stereot vaikka syntymäpäivälahjaksi saati kännykän. Mut en halua sitä, että se jyskyttää niitä yö kaudet. Etkö säkin olet samaa mieltä vai antaisitko lapsesi öisinkin niitä kuunnella?

Olisin mäkin tahtonut nuorempana rummut, mutta sain tyytyä sähkökitaraan. Ihan vaan siitä syystä ettei rummut meille mahtunut kellariin tai koko taloon ja oisko vanhemmat tai naapurit lopulta tahtoneet kuunnella sitä pauketta ja pärinää kellarista tms. Opettelin soittamaan sähkökitarallani ja illemmalla laitoin korvakuulokkeet päähäni, vaikkei ketään pyytänyt niitä laittamaan ja kuuntelin omaa soittoani sen kautta. Kuulee muuten paremmin virheet, kun opettelee soittelemaan. Esimerkkini: "Kaikkea ei voi saada mitä haluaa".

joey kirjoitti:Nyt on kyse siitä, että sinä et hyväksy missään tilanteessa ollenkaan sitä, että yhdelläkään lapsella olisi kännykkä, vaikka vanhemmat kokisivat lapsen sellaista tarvitsevan, ja vaikka lapsi ei olisi saanut sitä siksi, että on jaksanut mankua tarpeeksi pitkään.

Onko teillä harrastuksena jankuttaminen.

Kukaan ei ole perustellut sitä, minkä takia hankkii lapselle kännykän ja väistää muita kotikasvatuksellisia metodeja, mutta heille se on täysin itsestään selvyys yhtä selvä kuin esim. "kuolema". Olen ymmärtänyt, että moni hankkii kännykän lapselleen sitä varten, että saisi olla rauhassa töissä ja jättää lapsen näin ollen oman onnensa nojaa...tai siltä se hieman vaikuttaa.

Mulla oli ainakin äiti aina kotona, kun mä tulin koulusta kotiin jota pidän äärimmäisen hyvänä asiana, eikä ollut isäpuolellani tai kasvatusisälläni mikään jättipalkka. Missä helkkarissa lapsilla ne isoäidit nykyisin on ja vaikka asuisivat toisella paikkakunnalla niin kyl sen verran täytyy tulla vastaan ja matkustaa tai lapsi viedään isovanhemmille, että lapsen vanhemmat pääsevät töihin tai viettämään yhteistä aikaa.

En ymmärrä sitä edelleenkään, että jos ennen pärjättiin ilman kännykkää niin miten ei "nykyaikana" voitais pärjätä, että lapsi tulee koulusta kotiin ja tekee läksynsä ja pyytää vanhemmilta luvan päästä kaverin kanssa leikkimään. Emmä hyväksy sitä, että lapsella on kännykkä sitä varten että voi ilmoittaa esimerkiksi koulumatkalla koulusta kotiin, että "mä menen Laurille", vaikka ollaan ehdottomasti sovittu että tulee kotiin ensin syömään ja tekemään läksynsä.

Tällainen vaihtoehto annetaan lapselle, jos sillä on kännykkä olemassa.

Sellaisen mä tietenkin hyväksyn, että kaverusten vanhemmat sopii, että "voiko Lauri tulla teille koulun jälkeen, kun mulla alkaa työvuoro?" tai päinvastoin. Mutta siinä ei tietenkään tämän Laurin kaverin...siis Pekan äiti ei saa kumota vastuutaan laurin suhteen, että "tuleekin joku yllättävä meno yhtäkkiä" ilmoittamatta siitä esim. Pekan äidille.

Minulla ei ole ollut matkapuhelinta 6-vuotiaana, mutta olen siitä huolimatta sitä mieltä, että joku 6-vuotias saattaa jostain syystä sellaisen ehkä tarvita.

Älähdit kuitenkin! Mihin se sellaista tarttee? Ei mihinkään. Hukkaa vaan sen jonnekin.