MURHA.INFO

Frank Schätzing: Pedot

"Ekotrilleri"

Pientä listaa viime viikkojen lukuelämyksistä:

Barbara Demick "Suljettu maa -elämää Pohjois-Koreassa"
Millaista on elää maassa, jossa varomattomista sanoista voi joutua vankileirille ja jossa kuka tahansa saattaa olla hallituksen vakooja? Suljettu maa kertoo kuuden PK:sta loikanneen ihmisen elämästä kommunistisessa diktatuurissa. Suosittelen.

Kang Chol-Hwan & Pierre Rioulot " Pjongjangin akvaariot - 10 vuotta Pohjois-Korean Gulagissa"
Eloonjäämistarina, 10 vuotta epäinhimillisissä oloissa leirillä, jossa lapset ja aikuiset on alistettu pakkotyöhön, jatkuvaan tarkkailuun, toistuviin nöyryytyksiin ja julkisiin rangaistuksiin.
Suosittelen.

Dean Koontz ei ole pettänyt koskaan.
Deborah Rodriguez "Kabulin kauneuskoulu" oli erittäin mielenkiintoinen luettava.

Kesän ensimmäisenä päivänä, kun aurinko porottaa terassille ja päälle voi jättää t-paidan ja sortsit ja lepotuolin viereen voi ottaa lasillisen kylmää pepsiä kera jääpalojen, minä avaan Agatha Christien "10 pientä neekeripoikaa" ja ahmin koko kirjan läpi siltä istumalta, koska se on jokakesäinen perinne.

Elämän tarkoitusta etsimässä Viktorin kanssa.

Ihmisyyden rajalla

Viktor E. Frankl

Itävaltalaisen psykiatrin kiihkoton, syvästi koskettava kuvaus keskitysleirien elämästä ja kokemuksista, jotka johtivat logoterapian kehittämiseen.Viktor E. Frankl (1905-1997) joutui toisen maailmansodan aikana vuosiksi keskitysleiriin. Keskellä mieletöntä ihmisarvon riistoa hän alkoi pohtia, mikä saa ihmisen pysymään järjissään äärimmäisissä olosuhteissa, miksi toiset selviävät paremmin kuin toiset. Hän päätyi tulokseen, että ratkaisevaa oli, pystyikö löytämään tarkoituksen elämälleen. Ihmisyyden rajalla kuvaa keskitysleirien elämää sekä esittelee Franklin kokemustensa pohjalta kehittämän psykoterapian muodon, logoterapian. Sen keskeisiä ideoita on motivaation löytäminen elämälle ja ihmisen perimmäinen valinnanvapaus kaikissa olosuhteissa: vapaus valita itse omat reaktionsa, oma suhtautumisensa olosuhteisiin.

Tätä suosittelen

Kilven kirja lopulta imaisi täysin mukaansa ja yhdessä illassa se sitten loppuun lueskeltiin. Ihanaa, kun pitkästä aikaa löytyi tuollainen noin koukuttava kirja!

Nyt on alkumetreillä Hjorthin ja Rodenfeldtin "Mies joka ei ollut murhaaja"-kirjanen. Kovasti mun käsittääkseni kehuttu uudehko dekkari-sarja tää! Mielenkiinnolla odottelen.

Ahh miten sitä ei muistanutkaan kuinka mukavaa on makoilla parvekkeella kirjan parissa. Auringossa vaikka tuntuu paahtuvansa, niin kirja onneksi tuo ajoittain kylmiä väreitä. Hyvä opus siinä mielessä, että usein saa hieman pidemmäksikin aikaa jäädä ajattelemaan elämän tosiasioita. Ajoittain minulle tosin hieman vaikeaakin luettavaa, mutta erittäin mieltä avartava kokemus kaikenkaikkiaan.

"Se, joka on löytänyt totuuden, ei enää pelkää kuolemaa, sillä sekä kuolema että totuus edellyttävät kohtaajaltaan paljon rohkeutta."

Nainen nollapisteessä
Saadawi El Nawal, Kääntöpiiri Oy, 1988

Takakansi: Nainen nollapisteessä on vahva kaunokirjallinen kannanotto naisen asemasta arabiyhteiskunnassa. Nainen nimeltä Firdaus kuvaa koskettavalla tavalla elämäänsä pienessä kylässä, epäonnistunutta avioliittoaan sekä ajautumista prostituutioon. Firdaus tuomitaan kuolemaan parittajansa tappamisesta. Ennen teloitustaan hän puhuu vankilan psykiatrille, kirjan kirjoittajalle. Nainen nollapisteessä on ollut kielletty monissa Lähi-idän maissa, myös kirjailijan kotimaassa Egyptissä. Egyptiläinen Nawal El Saadawi on koulutukseltaan lääkäri, nykyisin päätoiminen kirjailija. Hän on kirjoittanut monia lukuisia teoksia arabinaisen asemasta. Hän joutui vankilaan mielipiteittensä takia vuonna 1981.

Uusi Alibi.

Jonathan Franzen: Vapaus
Nelisenkymmentä sivua vielä jäljellä tiiliskivestä.

Sofi Oksasta.

"Tohtori Viitasen tapaus" by E.Laukko alias Mauri Sariola. Vuodelta 1966. Molto interessante, veramente...

Herman Wouk - Sodan tuulet ykkösosa

Tex Willereitä

Tex Willereitä meidänkin miehenpuolet lukee, itsellä menee Mauri Sariolan Sumua Susikosken yllä.

Tuo "mies joka ei ollut murhaaja"-kirja tökkii ja pahasti. Oli pakko välissä vähän keventää tuskaa ja aloittaa lukemaan uusinta Nemi-albumia. x)

Joku aika sitten Sue Graftonin kirjan D niin kuin dollari, ja nyt on menossa saman tekijän teos F niin kuin Fowler. Ja sitten välillä niitä Tex Willereitä, huh huh, niitä on vielä puolet lukematta ja olen jo lukenut kymmeniä vuosikertoja. Pitää ne lukaista kertaalleen kaikki ja myydä sitten pois.