a.pakkala kirjoitti:Kommentoin vielä joitakin kohtia lyhyesti. Koska edelleen ainoa kunnollinen lähteeni on kirja "Murha ei vanhene koskaan" alkaa tällä opuksella olla huolestuttavan paljon painoarvoa. Kirjan toimittaja on kuitenkin laatinut tuon ajan sanomalehtiartikkeleita, joten ei artikkelit ehkä näihin kohtiin toisi uutta. Kaiken lisäksi kirjan toimittaja itsekin toteaa, että reportterien oli pakko uutisoida jotain päivittäin, oli se sitten vaikka tikusta asiaa.
Ei ole kuitenkaan syytä kyseenalaistaa kirjan siteeraamaa Runarin viimeistä viestiä ennen ensimmäistä EPÄONNISTUNUTTA itsemurhayritystä 5.3.1960. "Jag är inte skyldig till morden i Heinävesi, därför finns det endast ett att göra..." Vapaa suomennus olisi: En ole syyllinen Heinäveden murhiin, joten siksi on vain yksi asia tehtävänä/tehtävissä.
Kaiken kaikkiaan itsemurhayrityksiä oli kolme, joista viimeinen onnistui. Toisella yrityskerralla hän sai Kodeiinifosfaatti-myrkkyä Raamatun välissä. Tämän paketin lähetti paketin lähettäjätietojen perusteella hänen vanhin veljensä, Gunnar, jota pidettiin veljessarjan tunnollisena jäsenenä. Myrkky kuitenkin löydettiin ennen kuin Runar sitä ehti käyttää.
a.pakkala kirjoitti:
Perin juurin merkillinen on tämä itsemurhakapselikin. Kieliikö se poikkeuksellisen hyvästä ymmärtäjästä vai onko Runaria voitu kiristää päättämään päivänsä? Kenties veljessarjan vanhin, kirjassa tunnolliseksi kuvattu Gunnar on ollut Runarille joka tapauksessa läheinen. Toinen veli sitä ei selvästikään ole ollut.
Oho, keskustelu on jälleen aktivoitunut aika lailla, mikä on tietysti toisaalta myönteistä, mutta haittapuolena on tietysti se, että ketju paisuu entisestään ja se tulee yhä raskaammaksi seurata ja monia mielenkiintoisiakin yksityiskohtia saattaa hukkua kaiken muun ja ikävä kyllä pikku hiljaa tähänkin ketjuun näköjään eksyvän nokittelun alle. Eräs sellainen ja minusta kiinnostava on tuo Runarin epäonnistunut murhayritys, jossa hän sai
ulkopuolista apua eli Raamatun väliin piilotettua myrkkyä, jonka lähettäjä oli ilmeisesti hänen veljensä
Gunnar, kuten ylläolevissa a.pakkalankin lainauksissa todetaan.
Minusta on hiukan yllättävää, ettei tästä ole herännyt sen laajempaa keskustelua, sillä ainakin minulle se herättää useitakin kysymyksiä. Ensimmäinen on tietysti lähdekritiikki eli pitääkö ko. tieto paikkansa. Ilmeisesti ainoa yleisemmin käytettävissä ollut lähde on
Aake Jermon kirja, mutta olisikohan kellään tiedossa vahvistavaa riippumatonta tietoa esim. aikalaislehtikirjoituksia, pöytäkirjoja yms.?
Jos lähdetään siitä, että ko. tieto pitää paikkansa ja että myrkyn toimittaja tosiaan oli "tunnolliseksi kuvattu" (mitä kaikkea tuo sitten sisällään pitäneekään...?) Gunnar-veli, niin tuhannen euron kysymys tietysti on, miksi hän sen lähetti. Aneliko Runar sitä kovasti ja jalomielinen veli halusi tarjota umpikujaan joutuneelle veljelleen ulospääsyn tilanteesta, vai tiesikö Runar jotain sellaista, joka pelotti Gunnaria ja jos niin oliko kyse vain perheen "kunniasta" vai kenties jostain muustakin...??
Ilmeisesti Runarilla tosiaan oli itsetuhoisia ajatuksia, mitä osoittavat sekä viittaukset aiempiin yrityksiin että sitten se lopulta onnistunut yritys, edellyttäen ettei jälkimmäisenkin yhteydessä häntä ole erityisemmin "autettu", mitä myös on spekuloitu mutta tietääkseni ilman kovinkaan vankkaa näyttöä, mutta silti veljen motiivit herättävät kyllä hiukan ihmetystä. Yksi vaihtoehto on, että hän oli niin vakuuttunut veljensä syyllisyydestä (tiesi ehkä jotain sellaista, jota ei edes poliisikaan tiennyt), että tiesi, ettei tällä olisi mahdollisuutta selvitä tuomiotta ja halusi siten vilpittömästi auttaa veljeään. Toisaalta herättää kummastusta, ettei hän halunnut odottaa oikeudenkäynnin tulosta ensin ennen moista peruuttamatonta tekoa. Näinhän Runarilta meni pois tilaisuus esittää versionsa tapahtumista oikeudessa samoin kuin mahdollisuus esittää hänelle siellä kysymyksiä.
En tiedä onko Gunnarin tai muunkaan perheen uskonnollisista näkemyksistä tarkempaa tietoa, mutta Pohjanmaahan on ylipäätään varsin uskonnollista seutua jopa nykyäänkin, ja 50-luvulla tietysti niin oli koko yhteiskuntakin ainakin tämän päivän mittarein mitattuna. Myrkyn kuljetuksessa käytetty Raamattu voisi tietysti viitata sellaiseen, mutta saattaa hyvinkin olla, että kyseisessä tilanteessa Raamatun toimittamiseen vankiselliin on suhtauduttu ymmärtäväisemmin kuin johonkin muuhun teokseen. En halua leikkiä sen suurempaa teologista auktoriteettia, mutta käsittääkseni useimmissa kristityissä traditioissa itsemurhia ei ole katsottu erityisen hyvällä, sillä siinähän ihminen puuttuu tietyllä tavalla Jumalan päätösvallassa oleviin asioihin, joten tuo perheen "kunnian" peseminen Runarin itsemurhahankkeita avustamalla ei kuulostaisi erityisen johdonmukaiselta.
Holmströmin veljesten perhedynamiikka kiinnostaisi muutenkin, sillä Runarin ja Gunnarin lisäksihän tapaukseen liittyy voimakkaasti ja ilmeisen aktiivisesti myös kolmas veli
Arne, jonka lausunnoilla ilmeisesti on ollut paljonkin vaikutusta Runaria koskeviin epäilyihin kuten täälläkin on useaan kertaan viitattu. Hiukan yksinkertaistaen on esitetty, että Runarin ja Arnen välit olivat kireät, mutta Runarin ja Gunnarin välit hyvät. Entä sitten Gunnarin ja Arnen, ja kenellä tai keillä oli perheessä eniten vaikutus- ja sananvaltaa..?? En ole mikään erityisen suuri salaliittojen ja niitä koskevien spekulaatioiden kannattaja (kuten jotkut Minfon lukijat ovat jo ehkä saattaneet havaitakin...

), mutta tavatonta ei toki ole, etteivätkö lähisukulaiset voisi tehdä joskus hiukan erikoisiakin ratkaisuja perhettä kohdanneissa kriiseissä. En halua esittää mitään vihjailuja ilman näyttöä, mutta tämä tutkimuslinja kyllä kiinnostaisi ja olisi kiinnostavaa kuulla olisiko jollain tarjota uutta tietoa veljeksistä ja heidän mahdollisista myöhemmistä lausunnoistaan ja muista vaiheistaan.
Kiinnostaisi myös tietää miten poliisi ja oikeuslaitos aikoinaan suhtautuivat Gunnarin "veljesapuun". Ilmeisesti hän ei saanut asiasta mitään sanktioita tai ainakaan sellaisista ei ole näkynyt mainintoja, mutta luulisi, että häntä on sentään edes kuulusteltu ja selvitelty hänen motiiveitaan ko. tekoonsa. Olisikohan missään julkisessa lähteessä asiasta mitään lisävalaistusta...??
Ilmeisesti itsemurhan tai sellaisen yrityksen avustaminen ei Suomessa toisin kuin monissa muissa maissa ole ainakaan nykylainsäädännön mukaan rangaistavaa kuten oheisessa varsinaisesti eutanasiaan liittyvässä lausunnossa todetaan:
Ylikomisario Pekka Ylikippari kirjoitti:
Itsemurhan avustaminen ja rangaistus.
Vastaus kysymykseen: Itsemurhan avustaminen ja rangaistus.
Rikoslaissa ei ole itsemurhaan avustamisesta erityisiä säännöksiä.
Rikosoikeuden yleisten oppien mukaisesti avustajan rankaiseminen avunannosta tai yllytyksestä edellyttäisi rangaistavaa tekoa. Itsemurha ei ole rangaistava teko.
Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu mahdolliseksi, että itsemurhassa avustanut tai siihen yllyttänyt voitaisiin saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen välillisenä tekijänä, joissa itsemurhan tekijä ei esimerkiksi psyykkisistä syistä olisi ymmärtänyt tekonsa merkitystä. Myös, jos avustajalla olisi asemansa perustella erityinen velvollisuus estää seuraus, vastuun on joskus katsottu voivan seurata laiminlyöntisäännösten perusteella.
Lähde:
http://www.basso.fi/keskustelu_aihe.php?v=1456889
Mutta oliko asia näin myös 60-luvun alussa ja erityisesti kun tapaus liittyi kiinteästi tutkinnan alla olleeseen henkirikokseen, on kysymys, johon minulla ei ainakaan tällä hetkellä ole vastausta. Jos jollakin on, niin tieto otetaan kiitollisena vastaan!
Toinen juttu, josta en viitsi tehdä enää erillistä viestiä on se, että suhtaudun varsin skeptisesti kaikkiin noihin KGB- ja Stasikytkentöihin assmanneineen, bieglereineen sun muineen niin tämän kuin muidenkin mainittujen murhien yhteydessä, sillä jos kyseisiä agentteja Suomessa on tosiaan pyörinyt (kuten varmaan onkin), niin minkä ihmeen takia he vaarantaisivat tehtävänsä murhailemalla nuoria ilmeisen epäpoliittisia ja vakoilun kannalta epärelevantteja henkilöitä pitkin Suomea! KGB:stä, Stasista ja muista vastaavista on varmaan aiheestakin monenlaisia mielipiteitä, mutta useimmat ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että kyseessä olivat ennen kaikkea ammattilaisorganisaatiot, joilla oli varsin selkeät tehtävät ja tavoitteet, ja minun on kovin vaikea nähdä miten esim. Tulilahden murhat olisivat noita tavoitteita edistäneet...
