Seuraavassa on aikanaan pari todennäköisesti Iltalehdestä napattua uutista, joissa on kerrottu mysteeridna:n joutumisesta surmatalosta löytyneeseen halkoon. Jokainen voi vedellä niistä omia johtopäätöksiään. Itse ihmettelen oman pääepäiltyni vapaana kulkemista, jos hänen tutkintalinjansa on suljettu tämän ulkopuolisen dna:n johdosta. Vastasikohan omalta pääepäillyltäni hänen kotoaan löydetyn mustan näppylähanskan resorikuvio sitä, mikä oli havaittavissa takkahuoneen oven pielessä Tähtisentiellä?
---------------------------
Ulvilan murhamysteeri: Tämän takia ulkopuolinen dna selvisi vasta nyt
Rikos Julkaistu 20.08.2013 19:49 (Päivitetty 20.08.2013 19:53)
Poliisi eristää omakotitaloa Ulvilassa 1. joulukuuta 2006.
Ulvilan murhajuttua on varjostanut pitkään surmatalosta löytyneen ulkopuolisen dna:n alkuperä. Kesällä selvisi, että dna kuului keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkijalle.
Koivuhalosta löytynyt dna oli ollut yksi puolustuksen avaintodisteista sille, että Jukka S. Lahden murhaan liittyisi ulkopuolinen tekijä.
Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion päällikkö Erkki Sippola haluaa selventää, miksi laboratoriolta kesti vuosia selvittää Ulvilan surmatalosta löytyneen ulkopuolisen dna:n alkuperä. Sippolan mukaan kyse ei ole laboratorion virheestä.
– Lähes aina, kun dna-tutkimus tehdään riittävän tarkasti, löytyy tausta-dnata, joka on yleensä peräisin sivullisista henkilöistä, Sippola kertoo.
Siirtyi mahdollisesti hanskojen kautta
Työntekijän dna:ta oli päätynyt halkoon laboratoriossa, vaikka työntekijä ei ole esitutkinta-aineiston perusteella missään vaiheessa edes koskenut koivuhalkoon. Työntekijä on käyttänyt työtehtävissään mikroskooppia, kameraa ja muita oheisvälineitä, joiden pinnoille on jäänyt hänen solujaan. Hänen ei ole tarvinnut käyttää työtehtävissään myöskään suojavälineitä.
Työntekijän solut ovat siirtyneet laitteiden pinnoilta toisen laboratorion työntekijän hansikkaista halkoon. On myös mahdollista, että solut ovat tulleet halkoon huoneilman kautta.
Syy siihen, miksei dna:ta tunnistettu aiemmin, johtuu Sippolan mukaan lainsäädännöstä.
– Meillä ei ole Suomessa lainsäädäntöä, joka velvoittaa poliisihenkilöstöä antamaan dna-näytettä.
Vapaaehtoisuuteen pohjautuva dna-eliminaatiorekisteri perustettiin vuonna 2007. Siihen on dna-näytteensä antanut hieman yli 600 henkilöä, ilmenee Ulvilan murhatapauksen esitutkintamateriaalista. He ovat poliisin taktisia tutkijoita, tutkinnanjohtajia, rikosteknisen laboratorion työntekijöitä ja rikospaikkatutkijoita. Pelkästään poliisissa työskentelee Suomessa yli 7500 ihmistä. Henkilö, jonka dna:ta halosta löytyi, antoi näytteensä rekisteriin vasta viime kesänä.
Sippola kannattaisikin laissa säädettyä eliminaatiorekisteriä, eli jokaisen poliisissa työskentelevän pitäisi antaa dna-näyte myöhempien, mahdollisten rikollistutkimusten selvittelyä varten. Näin poliisi pystyisi varmentumaan jo tutkinnan alkuvaiheessa, jos rikosesineeseen on joutunut "ulkopuolisen" henkilön, eli käytännössä vahingossa poliisin dna:ta. Näin Ulvilan dna-mysteeri olisi selvinnyt alkukättelyssä.
– Rekisterin käyttämisestä pitäisi sopia tarkkaan. Muutoin poliisi olisi aina poissuljettu rikoksesta epäiltynä tai olisi aina automaattisesti epäilty, vaikka hänen käyntinsä rikospaikalla ei liittyisi työtehtäviin. Näin voisi käydä, jos rikospaikkana olisi nakkikioski, ja poliisi olisi jättänyt sinne tupakantumpin siellä aiemmin käydessään.
---------------
Poliisi kertoo: Näin väärä DNA joutui Ulvilan mysteerihalkoon
Keskiviikko 21.8.2013 klo 03.06
Rikosteknisen laboratorion raportista käy ilmi, kuinka laboratorion työntekijän DNA sekoittui surmatalon sängyltä löytyneeseen halkoon.
Talon takkahuoneen sängyltä löytynyt halko askarrutti tutkijoita vuosikaudet. Kuva surmatalosta Ulvilan Tähtisentiellä. (KARI MANKONEN)
Jukka S. Lahden surmatalon sängyltä löytyi aikoinaan verinen halko, jossa oleva mystinen DNA askarrutti murhatutkijoita aina tähän kesään saakka. Aiemmin elokuussa selvisi, että halosta saatu näyte oli sekoitus surmatun Lahden sekä keskusrikospoliisin laboratoriossa työskentelevän henkilön DNA:ta.
Halko saapui asianmukaisesti pakattuna keskusrikospoliisin tutkintalaboratorioon joulukuussa 2006, jossa sitä tutkittiin esimerkiksi kuitu- ja muotojälkilaboratorioissa. Kumpikaan kyseisistä tiloista ei ole niin kutsuttu antiseptinen puhdastila, jolloin huoneen sisäilmaan, pinnoille tai työvälineisiin voi päästä työntekijöiden DNA:ta. Tästä syystä laboratoriotyöntekijöiden näytteet tallennetaan eliminaatiorekisteriin, jotta sekaannuksia ei pääsisi syntymään. Eliminaatiorekisteri tarkoittaa tietokantaa työtekijöiden näytteistä joita hyödynnetään tapauksissa, joissa näytteesta löytyy vierasperäistä DNA:ta.
Solut halkoon laitteista tai huoneilmasta
Halosta löytyneen DNA:n omistajaksi paljastui muotojälkilaboratorion työntekijä, joka ei ollut koskaan osallistunut halon tutkimiseen. Tutkijan työ ei ollut edellyttänyt täyttä suojautumista, jolloin hänen solujaan on ollut laboratorion laitteissa tai huoneilmassa, josta ne ovat siirtyneet halkoon.
Kyseisen työntekijän DNA saatiin viivästysten vuoksi eliminaatiorekisteriin vasta vuoden 2013 kesäkuussa, jolloin osuma vihdoin saatiin. Kuitenkin kaikki halkoa käsitelleet tutkijat olivat olleet eliminaatiorekisterin piirissä jo vuonna 2006, joten virhettä tutkinnassa ei ole päässyt tapahtumaan.
Pimeän henkirikoksen tutkinnassa joudutaan usein tekemään lisätutkimuksia, mikä aiheuttaa samojen näytteiden siirtämistä paikasta toiseen. Mysteerihalon tapauksessa näytettä on joduttu siirtelemään normaalia enemmän.
Nykyään verijälkitutkimukset tehdään taltiointihuoneessa, jolloin mikroskooppi pysyy täysin puhtaana ja kaikki huoneessa olijat ovat aina suojautuneina.
PAULA KOSKI
[email protected]