Ruotsissa alkuvuoden kuolemien määrä oli korkein 150 vuoteen – Grafiikat näyttävät Suomen ja Ruotsin kuolleisuuden eron
Ruotsin tilastokeskuksen mukaan edellisen kerran Ruotsissa on kuollut puolessa vuodessa enemmän ihmisiä vuonna 1869, jolloin maassa raivosi nälänhätä. Silloin Ruotsissa kuoli 55 431 ihmistä.
Jussi Sippola HS
20.8. 18:12 | Päivitetty 20.8. 18:25
Tukholma
RUOTSISSA on kuollut tänä vuonna enemmän ihmisiä kuin 150 vuoteen, kun katsotaan vuoden ensimmäistä kuutta kuukautta.
Tammi–kesäkuussa Ruotsissa kuoli 51 405 ihmistä, kertovat maan tilastokeskuksen tuoreet tiedot.
Tänä vuonna Ruotsissa on rekisteröity 4 633 kuolemaa enemmän kuin keskimäärin vuosina 2015–2019.
Syy on selvä: koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti, johon liittyviä kuolemia tapahtui Ruotsissa tammi–kesäkuussa noin 4 500.
Tilastokeskuksen mukaan edellisen kerran Ruotsissa on kuollut enemmän ihmisiä vuonna 1869, jolloin maa kärsi nälänhädästä. Silloin Ruotsissa kuoli 55 431 ihmistä. Maan väkiluku oli tuolloin 4,1 miljoonaa.
1800-luvun puolivälin jälkeen Länsi-Eurooppaa koettelivat pahat katovuodet, joista myös Ruotsi kärsi, mutta etenkin ne vaikuttivat Suomeen. Vuosia 1866–1868 kutsutaan Suomessa suuriksi nälkävuosiksi, jolloin alle kaksimiljoonaisesta kansasta kuoli 270 000 ihmistä. Nälänhädän aiheuttamiksi kuolemiksi on laskettu noin 150 000. Pahimpana vuonna 1868 kuoli noin kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä, lähes 138 000 ihmistä.
Suomi ei ole kärsinyt koronaviruksesta Ruotsin tavoin. Suomessa Ruotsin kaltaista ylikuolleisuutta ei ole tämän vuoden osalta nähtävissä. Suomessa kuoli tämän vuoden ensimmäisinä kuutena kuukautena 27 615 ihmistä. Viime vuonna vastaavana aikana kuoli 27 232 ihmistä. Koronavirukseen liittyviä kuolemia Suomessa on kirjattu nyt 334.
Suomessa asukkaita on noin 5,5 miljoonaa, Ruotsissa 10,2.
Ruotsin ylikuolleisuus näkyy selvästi, kun kuolemien määrät asetetaan graafille:
Ruotsin kuolleisuus kohosi keväällä merkittävästi
- graafi.jpg (34.78 KiB) Katsottu 1109 kertaa
Ylikuolleisuus tarkoittaa sitä, että tietyssä maassa tai tietyllä alueella tapahtuu jonain ajankohtana enemmän kuolemia kuin tavallisesti. Ylikuolleisuutta voi aiheuttaa epidemioiden lisäksi esimerkiksi helleaalto, nälänhätä tai sota.
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Ruotsin ylikuolleisuus oli maan tilastokeskuksen mukaan 10 prosenttia. Huhtikuussa ylikuolleisuus oli lähes 40 prosenttia. Miesten ylikuolleisuus oli 13 prosenttia, naisten 7 prosenttia.
Suomen kuolintilastossa näkyy tämän vuoden osalta poikkeamia, mutta ei siinä mitassa kuin Ruotsissa:
RUOTSI on pyrkinyt hillitsemään koronaviruksen leviämistä eri tavoin kuin monet muut maat ja pitänyt yhteiskuntansa avoimempana.
Ruotsin koronavirusstrategian pääarkkitehti, valtionepidemiologi Anders Tegnell on sanonut, että Ruotsin korkeat kuolleisuusluvut johtuvat ennen kaikkea ikäihmisten suojelun epäonnistumisesta. Koronavirus pääsi leviämään maan vanhainkodeissa, ja ikäihmisten osuus kuolleista on korkea.
Helsingin Sanomien haastattelussa keskiviikkona Tegnell myönsi, että ikäihmisten suojelussa Ruotsin olisi pitänyt onnistua paremmin.
”Kuolleiden määrä on ollut siellä valtavan suuri ongelma”, Tegnell sanoi.
Ruotsissa on kuollut lähes 5 800 covid-19-tautiin sairastunutta ihmistä, joista yli 5 100 on ollut yli 70-vuotiaita, kertovat Ruotsin kansanterveysviranomaisen tilastot. Palvelutaloissa asuvien osuus kuolemista on 50 prosentin luokkaa. Kuolinsyyt tosin tarkentuvat yhä.
HS kysyi Tegnelliltä myös Ruotsin ylikuolleisuudesta, joka oli pääepidemiologin mukaan pahimmillaan hyvin korkea.
”Ruotsin ylikuolleisuus oli totta kai korkealla, liian korkealla. Suurin osa siitä johtui vanhainkodeista, kaikista vanhimmista ja sairaimmista ihmisistä”, Tegnell sanoi.
Hän kuitenkin totesi, että tällä haavaa Ruotsissa kuolee vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti ja kertoi uskovansa, että jatkossa kuolintilastot asettuisivat samalle tasolle kuin aiempina vuosina.
Ylikuolleisuus yhtenä hetkenä voi näkyä myöhemmin tilastoissa alikuolleisuutena. Koronaviruksen kohdalla ilmiö johtuu osin siitä, että viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleet ovat olleet iäkkäitä ja myös muista sairauksista kärsineitä, joiden eliniänodote olisi ollut lyhyt.
Kahtena edeltävänä kuukautena Ruotsissa on kuollut vähemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina.
Ruotsin tilastokeskuksen tietojen mukaan tämän vuoden heinäkuun alusta elokuun 12:nteen päivään maassa on kuollut 9 121 ihmistä, kun vuosien 2015–2019 keskiarvo samana aikana oli 9 629.
)
