MURHA.INFO

Xerxes kirjoitti:Tietysti tuossa ei ole ollut kysymys vain polun suunnasta, vaan hiljakseen olen koettanut saada tuon rikospaikan eri elementit suunnilleen paikalleen. Nyt ne ovat siinä, polku koivu, teltta, ja mänty suunnilleen oikeilla paikoillaan oikeissa mittasuhteissa, ja nuo kuvaussuunnat on laskettu mahdollisimman tarkasti. Turhaa työtä ehkä, mutta on siinä aikaa kulunut... Paljon on ollut väärää tietoa ja vääriä käsityksiä. Tietysti tämä on ollut myös ajankulua ja rappeutuvien aivosolujen harjoitusta, koska vanhat matematiikan taidot olivat jo päässeet ruostumaan. Nyt se on valmis. Voidaan tähän nyt vielä todeta siitä äänestyksestä, että "lavastuskuvassa polun suunta on vasemmalle, mutta uhrikuvassa oikealle". Ja se on sataprosenttisen varmaa. Ja todetaan vielä sekin, että polku siinä niemen alueella on verrattain suora - se näkyy sekä kartalta, että siellä polulla omilla silmillä. Se koskee väliä teltta - kohta mistä lähtee polku uimarannalle. Siitä etelään on kyllä mutka vasemmalle, kuten olen koko ajan sanonut, mutta se ei ole sen varsinaisen niemen alueella. Tämäkin on faktaa, vaikka jotkut ovat jurrittaneet periaatteesta vastaan kaiken aikaa. "No, onhan se polku siellä niemellä, ja se näkyy valokuvistakin". Se täytyy myöntää!

Esitetään että:

Pitkien komiteatutkimusten jälkeen mennään rikospaikalle ja otetaan rekonstruktiovalokuvat ainakin niistä kohdista, mistä on valokuvia jo julkaistu. Lisäksi tiettyjen silminnäkijäin havaintopaikoilta sekä esimerkiksi tietyin aikavälein yleiskuvia valaistuksen ym. yleisten seikkojen vuoksi.

Kesäkuun alku sopisi hyvin. Määrärahoja ei toistaiseksi tutkimusretkikunnan varustamiseen ole, mutta voitaisiin tehdä luettelo hankinnoista, makkaraa, pari pulloa Salmisaarta, ym. Kevään aikana saattaisi jokin yksityinen taho kinnostua rahoittamisesta.

Hyvä idea, olen mukana !

Ajankohta olisi kaiketi kesäkuun alku ja paikan kaikki alan tahot taitavat tuntea.

Avotulta paikalle ei voi tehdä joskin Bodomin roskautuneilla rannoilla edelleen on vanhoja alkubuumin aikaisia nuotiopaikkoja siellä täällä: jätetään siis makkaranpaistot sikseen.

Perustapaaminen voisi olla vaikka Bembolen Kahvituvalla, josta autoilevat voisivat ottaa
kyytiinsä autottomat. Linja-autolla tulevat voisivat tulla joko Kahvituvalle tai Espoon keskustaan, josta edelleen on bussiyhteys Oittaalle/Bodomille.

Oittaan leirintäalueen parkkipaikka on laaja eikä siitä ole pitkä matka Murhaniemeen jalan.

Kehitellään ideaa !

Onhan siellä mallintajia jo käynyt mittailemassa. Esim. "Teemu" ja "Hessu 52". Kumpikin on mitannut puiden välimatkoja toisistaan aivan oikein, ja ainakin "Teemu" ja "Kujala" ovat esittäneet piirroksia. Teemu on päätellyt kuvaussuuntia kaarnakuvioista ja lumen aikana otetuista valokuvista. Mittauksiin perustuvia kaavakuvia, ainakaan kunnollisia, he eivät ole esittäneet tapahtumapaikasta.
Parhaita arvioita on esittänyt "Kujala" - hän mm. arvioi uhrikuvan kuvaussuunnaksi aluksi aivan oikein 158 astetta. Muutti kyllä kantansa muiden mukana, kun joku oli arvioinut, että nuo kaksi kuvaa on otettu samaan suuntaan samoilta paikoilta. Se ei tietysti pidä paikkansa.

Saatan itsekin piipahtaa jossakin välissä sinne paikan päälle, ja toivon valokuvia mm. 1) Uhrikuvan mukainen 2) Lavastuskuvan mukainen 3) Särmäkiveltä polun suuntaan teltalle päin 4) Koivun kohdalta keskeltä polkua särmäkiven suuntaan. 5) Männyn kohdalta 1m männystä länteen polun suuntaan niemen tyvelle päin. 5) Koivun kohdalta keskeltä polkua sinne polun suuntaan niemen kärkeen päin. 6) Polulta siltä kohtaa, josta lähtee polku "uimarannalle" polun suuntaan teltalle päin.

Liitän tähän mukaan vielä tuon kaavamaisen piirroksen tapahtumapaikasta, ja piirroksen poikien näkökulmasta teltalle kun he tarkkailivat silloin aamulla telttaa keskipolun suunnasta.

Wagner kirjoitti:Hyvä idea, olen mukana !

Ajankohta olisi kaiketi kesäkuun alku ja paikan kaikki alan tahot taitavat tuntea.

Avotulta paikalle ei voi tehdä joskin Bodomin roskautuneilla rannoilla edelleen on vanhoja alkubuumin aikaisia nuotiopaikkoja siellä täällä: jätetään siis makkaranpaistot sikseen.

Perustapaaminen voisi olla vaikka Bembolen Kahvituvalla, josta autoilevat voisivat ottaa
kyytiinsä autottomat. Linja-autolla tulevat voisivat tulla joko Kahvituvalle tai Espoon keskustaan, josta edelleen on bussiyhteys Oittaalle/Bodomille.

Oittaan leirintäalueen parkkipaikka on laaja eikä siitä ole pitkä matka Murhaniemeen jalan.

Kehitellään ideaa !

Ehdotan, että pyytäkää N.G. paikalle ystävällisellä kutsulla muisteloille ja kertokaa, jos ei tule, niin "kansantribunaali" on sitä mieltä, että hän on syyllinen

Tuo ei ole viisas ajatus. Tuo mieleen keskiaikaisen menettelyn. Noidaksi epäilty heitettiin järveen. Jos pysyi pinnalla oli selvästi noita, jos upposi hukkui. Jätetään se mies jo täysin rauhaan. Se on paljon viisaampi ajatus.

Niinno, jättäkää sitten NG rauhaan, mitä hänestä ja hänen vammoistaan ym. puhumaan enää takanapäin.
Eihän tuo ota, jos ei annakaan. Mutta olisihan se luonnollista vaikka terapeuttisesti tavata "fanejaan", eihän se NG:n asema ole helppo ollut. Tulee, jos tulee. Tribunaali- ajatus oli tuollainen puolitsoukki, mutta totta tietenkin toinen puoli ( jos on puhtaat jauhot pussissa, niin tulee ).Vapaa mies vapaassa maassa!

Jos palataan vielä tuohon päätemaan. Jos laskee uhrikuvan kuvaussuuntaa lavastuskuvan teltan mukaan, tulee erilainen lukema. Siitä tulee ajatus, että lavastuskuvan teltta ei ole sattunut täsmälleen samalle paikalle kuin teltta oli alunperin. Suoraan uhrikuvasta laskemalla saadaan luotettavin lukema. Siinä teltan koillistappi on paikallaan ja tiedetään että yhdistämällä se koivun tyveen saadaan varmuudella teltan lyhyen sivun suunta. Se taas tiedetään melko tarkasti. Se on noin 74 astetta, siis 6 astetta etelästä vasemmalle. Kuvaussuunta saadaan kuvan puolittajasta. Nyt kun vain osataan piirtää teltan tapit suunnilleen paikoilleen, voidaan laskea uhrikuvan kuvaussuunta. Se voi heittää vain parilla asteella. Näin laskien saadaan suunnaksi noin 158 astetta. Polku Teemun mukaan 167 astetta, voi olla kyllä myös 165 astetta, sillä polku ei ole karttoihinkaan välttämättä piirretty täysin paikalleen, sillä siinä ei pieni heitto haittaa ketään. Jos pannaan uhrikuvalle haarukka 155-160, niin sille välille se sattuu. Se on selvästi enemmän vasemmalle kuin polku. Olen tästä aivan varma. "Lavastuskuvan etelään" suuntaus on noin 20 astetta enemmän oikealle, eli suunnilleen suuntaan 179 astetta. Siis etelään nimensä mukaan.

Polun suunta uhrikuvassa on suoraan taakse. Ei oikealle, eikä vasemmalle. Valitettavan huono vedos on julkistettu tutkinnasta.

Joitain huomioitavia seikkoja:
Kun kuvauksesta on kulunut jo 55 vuotta on metsäkin jo muuttunut tämänpäiväiseen havainnointiin nähden. Puut ovat kasvaneet pituutta ja paksuutta. Joitain on kasvanut täysin uusia ja vanhimpia on kaaduttuaan korjattu virkistysalueelta pois. Nuoren puun oksat ovat matalalla ja vanhemman puun oksat, varsinkin alimmaiset, ovat harvoja ja tuuhenevat korkeammalle mentäessä. Niemen puusto on pääosin tosi vanhaa ja varsin hidaskasvuista.

Uhrikuva kertoo oleellisimman tarkalle katsojalle: aivan eri tilanne näkyvyyden suhteen kuin nykyisin! Puut ovat nuorempia ja alaoksistot tuuheita. Polku on kapeampi ja siinä kasvaa aluskasvillisuutta. Tänään se on hiekoitettu ja levitetty suositun nähtävyyden takia. Nissenkoivu on paikallaan (tosin paksumpana), mutta riukukuuseksi jonkun nimeämä kuusi saattaa olla jo uutta puustoa. Liekö aiemmin uhrikuvan oikeasta reunasta joitain jo kaatunut ja uusia kasvanut valoisaan aukkoon nopesti tilalle.

Irmeli on ollut sattumoisin tasan tarkkaan piilossa polun suunnasta katsottuna! Lintupojat eivät ole häntä sieltä nähneet. Huomattava myös moottoripyörän asento: ei polun suuntaisesti, vaan hieman poikittain, jolloin sen massa peittää vielä enemmän kuin polun suuntaisesti ollessaan. Ja moottoripyörähän on jo ihan erikokoa kuin joku pappatunturi. Tähtäilkää I:n lantiosta linjaa JVS:n takarenkaan oikeasta reunasta polulle niin katvealue selkiää heti. Kuvaa tutkiessani (vaalensin) huomasin NG:n vyön roikkuvan mp:n peilistä ja ne peittävät juuri tuota taakse jatkuvaa polkua.

Uhrikuvasta voi myös päätellä tutkijoiden tehneen pitkää päivää. Aurinko on ehtinyt jo täysin vastakkaiseen suuntaan murhien tapahtumasta. Iltapäivä on jo pitkällä ja valaisee alueen toisin kuin aamulla, jolloin lintupojat havaintonsa tekivät. Ja valo on tärkeä — varsinkin jos sitä ei ole.

Katsokaapa vasenta reunaa: aluskasvillisuutta, pusikkoa ja ihan kuin joulukuuseksi sopiva nuori kuusi. Kyllä sinne yksi mies sulautuu piiloon kun rantaan maa putoaa vielä metrin parilla askeleella.

Gösta Lönnbergin piirtämässä ensimmäisessä rikospaikkakuvassa ei ole Gustafssonia lainkaan, sillä poliisien saapuessa hän oli jo matkalla saamaan hoitoa vammoihinsa. Ambulanssi ehti murhapaikalle ennen poliiseja, ja tämän todistivat uhrit löytänyt Nils Erik Blomqvist sekä Henrik Rosenqvist, joka juoksi murhapaikalle ambulanssin perässä. Myös Gösta Lönnbergin silloinen partiopari rikosylikomisario Kauko Paavola on vahvistanut asian. Poliisit eivät nähneet, missä Gustafsson makasi.
Lönnberg lisäsi Gustafssonin toiseen piirrokseensa ilmeisesti hälytyksen tehneen Esko Johanssonin kertoman mukaan: Gustafsson makasi teltan polunpuoleisessa päässä vierellään Björklund, jonka vasen jalka oli melkein suorana, mutta oikea koukussa.
Björklundin ruumista piirros 1:ssä on usein luultu Gustafssoniksi ja tulkittu virheellisesti, että Gustafsson olisi maannut osin Björklundin päällä. Tosiasiassa Mäki oli osin Björklundin alla. Tutkintayhteenvedosta 1960:

Mäen ruumis oli oikealla kyljellään kippurassa siten, että hänen päänsä oli Björklundin jalkojen välissä jalkojen ollessa taipuneina sekä lonkista että polvista ja pään ollessa huovan peitossa.

Piirroksessa ei siis ole Gustafssonia lainkaan.

Lönnbergin piirros 1:


Vasemmalla Boisman, vaaterissa Mäki ja Björklund jalka koukussa.

Sama piirros toisin päin käännettynä:



Lönnbergin piirros 2, johon hän lisäsi Gustafssonin silminnäkijöiden kertoman mukaisesti.:


Gustafsson Björklundin vieressä, Björklundilla edelleen jalka koukussa.

Tutkinta-aineistosta julkisuuteen vuotanut ns. Uhrikuva (ilman Gustafssonia):



Nikki veikkosen modifioima Uhrikuva, jossa Gustafsson noin-sijainnissa:



Boismanin ja Mäen jalat:


(kuva nikki veikkonen)

Kuvista voi osaltaan tehdä johtopäätöksiä koskien mm. Haapalaisen ja Salosen silminnäkijähavaintoja. Siitä, kenen jalat he luultavimmin näkivät.

Telttakankaasta näkyi vain yksi nurkka polun puolella ja siinä pilkottivat miehen jalat tummissa housuissa. Teltan takaa lähti samassa miehen hahmo kohti rantaa ja katosi pusikkoisen töyrään taa.
(Antero Salonen oikeudessa 2004)

Tässä hieman laajemmassa Lönnbergin ensimmäisestä piirroksesta otetussa kuvassa näkyy myös teltan ikkunapäädystä löydetty tyynyliina, joka merkitty "valk. kangas". Kyseisen liinan tunnisti Esko Longan äiti kuulusteluissa valmistamakseen ompeleeksi, jonka hän oli toimittanut vankilaan pojalleen, tämän suorittaessa siellä 12.6 vuoden tuomiota kassakaappiryöstöistä mutta myös mm. kello-, kenkä- ja takkivarkauksista. Äiti kertoi Eskon käyttäneen liinaa vapautumisensa jälkeen polkupyörän satulasuojana. Liinasta on erotettavissa satulan vietereiden jättämät jäljet. Kuulusteluissa selvisi myös, että Esko Lonka tunsi Boismanin ja Gustafssonin. He kaikki kolme olivat kotoisin Hämeenkylästä, joka vielä vuonna 1960 kuului Helsingin maalaiskuntaan.