MTV-Uutiset 8.11.2020 | Leikolan kolumni: Vastaamo-skandaali peittää alleen ongelmia, jotka voivat olla ratkaisevia sinun henkesi kannalta
- Leikolan kolumni kannattaa lukea, jos Vastaamo-skandaali on saanut unohtamaan tärkeän tosiasian: terveydenhuollon hoitoketjuissa siirreltävä "potilas ei voi tietää, kenellä on kokonaisvastuu" hoidosta.
- Leikolalla on pointti siksikin, että psykoterapeuttien joukossa on myös psykiatreja, jotka liittävät antamaansa kela-korvaukselliseen psykoterapiaan psyykelääkityksen (terapiansa tueksi?), joten muidenkin potilasta hoitavien lääkäreiden on hyvä tietää tarkalleen, mihin oireisiin psykiatri-psykoterapeutit ovat potilailleen pillereitä määräilleet.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lei ... #gs.kvkgxv
Leikolan kolumni: Vastaamo-skandaali peittää alleen ongelmia, jotka voivat olla ratkaisevia sinun henkesi kannalta
1:10
Tutkimuksissa suomalaisten luottamuksesta kärjessä ovat yleensä puolustusvoimat, palokunta ja poliisi. Tosiasiassa luotamme vieläkin vankkumattomammin Googleen, Facebookiin, Microsoftiin ja Appleen – niin paljon paljastamme itsestämme datayhtiöille. Samaan aikaan panttaamme itsestämme tietoa valtiolle ja kunnalle. Pahimmassa tapauksessa se voi olla hengenvaarallista, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Markus Leikola.
Vastaamogate on tietenkin iso rikos, jossa on paljon uhreja – joista yksi on Vastaamo-yhtiö. Sitten on eri asia, onko yhtiössä syyllistytty johonkin. Tähän asti julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kenties huolimattomuuteen, mutta ei ainakaan toimintaa valvovan viranomaisen käsityksen mukaan rikokseen.
Olemme varsin huonosti valmistautuneet tämän kaltaisiin yksityisyyden suojan kyseenalaistamisiin. Koko länsimainen käsitys yksityisyyden suojasta on varsin tuore ja pohjimmiltaan toisen maailmansodan seurausta. Saksalaiset eivät ole enää ikinä halunneet, että valtiovalta voi tallettaa arkaluontoista tietoa kansalaisistaan ja sitten käyttää sitä mahdollisesti väärin. Tähän perinteeseen nojaa pitkälti myös Euroopan Unionin ja Suomen asiaa koskeva lainsäädäntö.
Samaan aikaan myönnämme auliisti isoille datayhtiöille oikeuden kerätä miltei mitä tahansa tietoa meidän käyttäytymisestämme ja mahdollisesti myydä sitä eteenpäin. Kyseessä eivät ole psykologin kirjoittamat muistiinpanot meidän pimeän puolemme toiveista ja haaveista, vaan aivan meidän itsemme vapaaehtoisesti kertomat tiedot missä ja kenen kanssa liikumme, usein myös missä merkeissä ja minkälaisin seurauksin.
Tutkimuksissa suomalaisten luottamuksesta kärjessä ovat yleensä puolustusvoimat, palokunta ja poliisi, mutta tosiasiassa luotamme vieläkin vankkumattomammin Googleen, Facebookiin, Microsoftiin ja Appleen. Muistatteko vielä ajan, jolloin keskusteltiin siitä, että halusimme pitää työminän ja yksityisminän erillään? Tämä oli kymmenen vuotta sitten. Nyt paljastamme itsestämme paljon monelle ja loputkin datayhtiöille.
Yksityisyyden suoja vastaan juoheva tiedonkulku
Mutta emme edelleenkään valtiolle ja kunnalle – mikä voi pahimmillaan olla hengenvaarallista. Otetaan esimerkki: kun aiemmin kaksi eri organisaatiota, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS sekä Espoon kaupunki pyörittivät yhdessä Jorvin sairaalan päivystystä, niin sitä pyöritettiin kahdella eri tietojärjestelmällä, joihin piti kirjautua eri tunnuksin ja eri käyttöoikeuksin. Hyvällä tuurilla päivystyspotilaan vastaanottavalla henkilöllä oli käyttöoikeudet kumpaankin järjestelmään – tai sitten toisesta järjestelmästä löytyivät toisenkin järjestelmän tiedot. Ja ainahan fiksu hoitaja osasi kysyä juuri oikeita ja ratkaisevia kysymyksiä.
Kaikki päivystykseen tulevat potilaat eivät kuitenkaan ole sellaisessa kunnossa, että he kykenevät vastaamaan kysymyksiin. Eikä sitä varten tarvitse edes olla tajuttomana pumppu pysähdyksissä. Itse asiassa mitä vanhemmiksi ihmiset elävät ja mitä enemmän muistisairaudet valtaavat alaa, sitä vähemmän ihmiset osaavat tai haluavat kertoa omasta terveydestään juuri niitä asioita, mitkä ovat heidän henkensä ja terveytensä kannalta olennaisia.
Nyt kun meillä on uusi, upea Kansallinen terveysarkisto Kanta, jossa on kaikki eri lääketiedot ja tautihistoriat yhdessä sähköisessä tietokannassa – ja yhä laajemmassa käytössä myös yksi yhteinen järjestelmä eteläisimmässä Suomessa, Apotti, josta tuohon Kantaan julkisessa terveydenhuollossa tehdään kyselyjä – niin tätä ongelmaa ei enää ole.
Väärin. Ensinnäkin juuri edellä mainitun yksityisyyden suojan tähden kansalaiset on ohjeistettu: ”Halutessasi voit kuitenkin päättää, että tietyt käynnit, hoitojaksot tai palveluntuottajat näkyvät vain sinulle.” Ja vieläkin pitemmälle vietynä: ”Terveystietosi näkyvät eri hoitopaikoissa vain, jos annat siihen suostumuksen.”
Lisäksi yksityisen terveyspalvelun tuottajan täytyy olla liittynyt (ja päästetty) Kanta-järjestelmään. 1500 yksityistä yksikköä onkin – eli joka kymmenes. Pelkästään yksityisiä lääkäripalveluja on Suomessa viitisen tuhatta.
Potilas ei voi tietää, kenellä on kokonaisvastuu
Tavallisen kansalaisen osaaminen siitä, mihin asioihin kannattaa antaa suostumus ja missä siihen voisi liittyä riskejä, on... olematon. Koko järjestelmä perustuu vain ja ainoastaan siihen, että ihmiset luottavat järjestelmään. Kannattaa muuten käydä tämän kolumnin jälkeen tarkistamassa OmaKannasta, mitä suostumuksia olet antanut. Taju kankaalla ambulanssissa se ei enää onnistu yhtä helpolla.
Ne psykoterapeutit ja psykoterapiayksiköt, jotka pitävät paluuta (konkreettisesti) paperisiin potilaskertomuksiin hyvänä vaihtoehtona B-luokan potilastietojärjestelmilleen tai Kanta-palvelulle, ovat joko tyhmiä tai haluavat muuten vaan, ehkä oman edun vuoksi, päästä halvemmalla.
Kokonaan toinen juttu on se, jos psykoterapeutin ammattitaito ei riitä ymmätämään lukemiaan määräyksiä, joissa kerrotaan, mitä tietoja saa kirjata potilaskertomukseen ja mitä tietoja ei saa kirjata potilaskertomukseen.
Suomen perustuslain 109 §:n mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.
