Ristiriitoja todistuksissa

[Valhalla]

Hyvä posti Taralta. Mutta monta tuomaria ja oikeuslaitos pohti noita myös. Niille on selitys: Anneli oli väsynyt. Ihan väsynyt.

[pikasso]

Väsynyt, mutta looginen. Oliko nuo kuulustelut suoraan sanasta sanaan?

[Tara]

Väsynyt, mutta looginen. Oliko nuo kuulustelut suoraan sanasta sanaan?

Olivat sanasta sanaan nuo katkelmat, mutta eri kuulusteluista. Olisi noita Jukka 'uhkaavana'-katkelmia ollut enemmänkin, mutta nappasin nyt vain nuo pätkät missä Anneli minun mielestä selvästi sysää taakkaa Jukalle, ja samaan aikaan keventää omaansa.

[Tara]

Hyvä posti Taralta. Mutta monta tuomaria ja oikeuslaitos pohti noita myös. Niille on selitys: Anneli oli väsynyt. Ihan väsynyt.

Kaipa Anneli sitten Mannerin puhuttelussa oltuaan on saanut kunnolla unen päästä kiinni?

6.10. oli muuten se tunnustus lapsellekin. Sitä en laskenut mukaan kun edellä mainitsin ne 6-7 kuulustelua, joissa tunnustus eteni (kohti Annelin 'uhriutta' ja Jukan 'syyllistämistä'). Eihän se kyllä mikään rehellisen ihmisen tunnustus ollut, vaan pelurin. Saapa nähdä, saadaanko sellaista koskaan kuullakaan..

Uni saa joka tapauksessa joskus ihmeitä aikaan...

[Mileva]

Taralle vastaus täällä.

[jokuvaan]

Korjaus aiempaan postiini: A.A. sanoi hovioikeusraportin mukaan menneensä saamansa veitseniskun jälkeen avaamaan ulko-oven, ei ulos. Sitä suuremmalla syyllä kummastuttaa viive hätäkeskukseen soittamisessa.

Ketjun viimeisimmät viestit vahvistavat käsitystä A.A:n syyllisyydestä.

Kuvitelkaa nyt tyyppiä, joka ensikuulusteluissa muistaa hyökkääjän vaatetuksen, ihohuokosten koon ja (tämän antaman) veitseniskun, mutta alkaa vähitellen epäillä, että iskijä olikin oma puoliso, vaikka muistikuvaa ei ole. Muistikuva on ensin (tuoreena) selkeä, sitten sitä ei ole ollenkaan, sitten se taas selkeytyy, ainakin melkein. Ihme touhua! Hienoa, että Tara ja muut jaksavat paneutua tarkasti A.A:n ristiriitaisiin kuulemiskertomuksiin.

Hyvänen aika, ei kai nyt kotiin tunkeutuneen hyökkääjän veitsenisku noin vain voi unohtua - eikä itse ´huppis´, jota A.A. lähtee huoneesta pakoon ja häkepuhelunkin aikana (omien sanojensa mukaan) toistuvasti takkahuoneen oviaukosta pakenee. Miten tummiin pukeutunut, olohuoneeseen asti seurannut tappaja voi A.A:n puheissa - olkoon rouva vaikka kuinka ´väsynyt´, johdateltu ja tokkurassa, yhtäkkiä muuttua omaksi puolisoksi!?!?!

Aika paksua puuroa. Ehkä A. vielä jossakin vaiheessa erehtyy puhumaan itsensä lopullisesti pussiin. Ehkä. Tai sitten se oli se Diabolik .

[Tara]

Korjaus aiempaan postiini: A.A. sanoi hovioikeusraportin mukaan menneensä saamansa veitseniskun jälkeen avaamaan ulko-oven, ei ulos. Sitä suuremmalla syyllä kummastuttaa viive hätäkeskukseen soittamisessa.

Ketjun viimeisimmät viestit vahvistavat käsitystä A.A:n syyllisyydestä.

Kuvitelkaa nyt tyyppiä, joka ensikuulusteluissa muistaa hyökkääjän vaatetuksen, ihohuokosten koon ja (tämän antaman) veitseniskun, mutta alkaa vähitellen epäillä, että iskijä olikin oma puoliso, vaikka muistikuvaa ei ole. Muistikuva on ensin (tuoreena) selkeä, sitten sitä ei ole ollenkaan, sitten se taas selkeytyy, ainakin melkein. Ihme touhua! Hienoa, että Tara ja muut jaksavat paneutua tarkasti A.A:n ristiriitaisiin kuulemiskertomuksiin.

Hyvänen aika, ei kai nyt kotiin tunkeutuneen hyökkääjän veitsenisku noin vain voi unohtua - eikä itse ´huppis´, jota A.A. lähtee huoneesta pakoon ja häkepuhelunkin aikana (omien sanojensa mukaan) toistuvasti takkahuoneen oviaukosta pakenee. Miten tummiin pukeutunut, olohuoneeseen asti seurannut tappaja voi A.A:n puheissa - olkoon rouva vaikka kuinka ´väsynyt´, johdateltu ja tokkurassa, yhtäkkiä muuttua omaksi puolisoksi!?!?!

Aika paksua puuroa. Ehkä A. vielä jossakin vaiheessa erehtyy puhumaan itsensä lopullisesti pussiin. Ehkä. Tai sitten se oli se Diabolik .

Lisätäänpä tuohon vielä se puukolla hakkaajan juoksu Annelin perään. Olihan se tyyppi näyttänyt uhkaavalta - vähän niin kuin Jukkakin noissa tunnustuskuulusteluissa.

Mistä Anneli sen ' se juoksee mun perään' keksi jos se iskijä oli Jukka, niin, tai siis kuinka Anneli saattoi unohtaa sen perässä juoksun?? Silloin kun ei ollut väsynyt, kertoi tätä, ja lähes kaikissa aiemmissa kuulusteluissa häkestä alkaen, lähes kolmen vuoden ajan.

Miten Anneli on pysynyt tuolilla noitten tunnustusten aikaan??

Poliisit ovat kuitenkin kertoneet oikeudessa, että Anneli ei ollut valittanut väsymystään - koska jos olisi, niin kuulustelu olisi keskeytetty ja sitä olisi siirretty.

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta ... issa+.html

[jokuvaan]

Miten Anneli on pysynyt tuolilla noitten tunnustusten aikaan??

Pikaliimalla.

[Veristi]

Anneli sai tunnustuskuulustelujensa aikana kertoa mielin määrin yön riidasta ja Jukan uhkaavuudesta, mutta kukaan kuulustelijoista ei ymmärtänyt kysyä, miten em. tapahtumakuvaus suhteutuu hätäpuheluun. Kysyttiin tarkemmin vain, oletko lausunut nauhalta kuuluvan sanan (u)ole uhkaavaan sävyyn. Jos Annelille olisi tehty jatkokysymyksiä koko kontekstista, ei Anneli olisi niin helposti kyennyt livahtamaan vastuusta Mannerin tultua mukaan kuulusteluihin. Ei olisi riittänyt pelkkä selittäminen, että oli tarkoittanut (u)ole sanalla ilmaisua 'ei kai se kuole'. Olisi kenties havaittu aikaisemmin (kuin 2011), ettei Annelin tunnustuskertomus sovi hätäpuhelun kulkuun, vaan kuviosta puuttuu vielä yksi palanen: hätäpuhelun taustalla soitettu taustanauha, jolla Jukka oikeasti kuolee. (Tämä on nähdäkseni mahdollista. Ei pelkästään tähän yksityiskohtaan nojautuen.)

[turumurre]

...
Kuvitelkaa nyt tyyppiä, joka ensikuulusteluissa muistaa hyökkääjän vaatetuksen, ihohuokosten koon ja (tämän antaman) veitseniskun, mutta alkaa vähitellen epäillä, että iskijä olikin oma puoliso, vaikka muistikuvaa ei ole. Muistikuva on ensin (tuoreena) selkeä, sitten sitä ei ole ollenkaan, sitten se taas selkeytyy, ainakin melkein. Ihme touhua! Hienoa, että Tara ja muut jaksavat paneutua tarkasti A.A:n ristiriitaisiin kuulemiskertomuksiin.
...

Joo, on sitä jaksettu ja paneuduttu AA:n kuulusteluihin, muihinkin kuin tänne postattuihin v2009 kuulusteluihin. Tämä muuten jää monelta kertomatta (kun lainataan noita 'tunnustus'-kuulusteluita); Niitä on kuulkaa paljon muitakin v2006-2009 välisenä aikana suoritettuja. Ja jos pois lasketaan ne 'tunnustus'-kuulustelut, niin ristiriitaa niissä ei ole, ne ovat kerronnaltaan samansisältöisiä.
Oletettavaa onkin että monet haluaa tuijottaa vain niihin 'tunnustus'-kuulusteluihin... No, siksihän vain ne tänne postattiinkin.

Kokonaisuudessaan ne 'tunnustus'-kuulustelut ovat ristiriitoja täynnä, siksihän oikeusratkaisussakin ne on mitätöity. AA ei pystynyt kertomaan tapahtumista mitään järkeenkäypää selitystä: miten ja miksi on miehensä surmannut.
Monen tunnin kuulusteluteluista vain vähäinen määrä videoitiin, joten niistä ei ole litterointejakaan. 'Tunnustuskin' lavastettiin videolle jälkeenpäin ja sen AA luki paperista. Upeeta...



Ei vaisinkaan, sekaisinhan se Anneli on ollut kun muistaa, ei muista, muistaa, ei muista ja kuitenkin muistaa ulkopuolisen....höpäjää nyt tälläsiä, kun polliisit tarvittisivat selkeän tunnustuksen:

Etpk, 01.10.2009, AA:n kuulustelukertomuksesta ote:
K: Katsotko syyllistyneesi nyt tutkittavassa asiassa rikokseen?
V: Todennäköisesti olen, vaikka en sitä muista.
Minulle esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella, näin voisi päätellä.
...
...
K: Piirrätkö pohjapiirrokseen kohdan, jossa Jukka Lahti löi Sinua kertomallasi veitsellä? Kertomasi kirjataan kuulusteluun.
V: Muistan saaneeni veitseniskun rintaani makuuhuoneessa, joko lattialla taikka sängyn päällä.
Muistan ainoastaan varmuudella saamani iskun, jonka aiheutti ulkopuolinen henkilö. Jos muita henkilöitä talossa ei ole ollut kuin minä ja Jukka Lahti on silloin lyönnin rintaani aiheuttanut Jukka Lahti.

"jonka aiheutti ulkopuolinen henkilö"
Väärä vastaus; Tuossa kohtaa 'tunnustusta' piti sanoa että ulkopuolista ei ollu olemassakaan.
Voivoi tota Annelia...

[turumurre]

Hmmm. Akkiseltaan olin myontamassa Turren olevan oikeassa. Kun siita joku (Kotipoliisi?) taalla mainitsi, vilkaisin sen hovin paatoksen kohdan mutten sen tarkemmin lukenut saati verrannut valokuvaliitteeseen. Koko juttu kuulosti mielestani omituiselta kun taskulampusta ei missaan aiemmin puhuttu. Turren tulkinta kuulosti jarkeenkayvalta.

Sitten rupesin miettimaan.

- Karajaoikeudelle menneessa etp:ssa oli valokuvaliite, jossa oli etusivun mukaan 81 digitaalikuvaa. Kuvat oli liitteessa tulostettu 48 sivulle paperia. Kuvista vain osa on julkaistu. Kuva 51 ei ole naiden joukossa. Liitteen etusivuilla olevassa kuvaluettelossa ei myoskaan kerrota miten kuva 51 on otettu, ainoastaan, etta vainajaa on kuvattu takkahuoneen lattialla. Kuvaaja oli RL.

Eiko se ollut toisaalta niin etta hovissa oli enemman kuvia? Hovin paatos viittaa ensipartiokuvat-tallenteeseen kun karajaoikeudella oli paperinen kuvaliite. Sama asia?

Johtopaatos: etp:n kuva 51 on mahdollisesti sama kuin karajaoikeuden kuva 51 mutta takuuvarmaksi ei mielestani voi vaittaa.

- Ovesta koettelun rekoaminen taskulamppua kayttaen ei olisi ollut jarkevaa, jollei Anneli olisi taskulampusta puhunut. Toisalta rekotadilla on hanskatkin kuvissa kasissaan rekoJukkaa koettaessaan -- ja pimeaahan paikalla piti Annelin Hakeen kertoman mukaan oleman.

Johtopaatos: olisivat poliisit voineet lamppu kadessa rekota, varsinkin jos lampulla oli joku paikanpaalla jo ennestaankin osoitellut. Muistanko ihan vaarin vai liikkuiko jonkun oikeudenkaynnin aikaan julkisuudessa etp:n ulkopuolisia rekokuvia tasta pulssinkokeilusta?

- Miksi Makinen tms tekniikan mies olisi silloin yolla tarvinnut taskulamppua Jukan osoittelemiseen? Ensipartio kertoi, etta valoa oli tarpeeksi eika taskulamppua tarvittu. Edelleen, olisiko Makinen tms. todella mennyt pesuhuoneeseen sotkemaan jalkia ja sielta taskulampulla Jukkaa osoittelemaan heti siina yolla, alkukuvausvaiheessa, kun vainaja oli viela paikalla -- ennenkuin mitaan muita tutkimuksia oli tehty? Miksi?

Joko tekniikalla oli tassa vaiheessa tieto Annelin pulssinkokeilukertomuksesta? Ja jos vaikka oli, tarkoista kuvista ynna siita rikossarjoista tutusta lattiaan piirretysta vainajan liituhahmostahan se olisi se oven aukeaminen myohemminkin selvinnyt. Eiko vain?

Johtopaatos: eipa tama nyt ihan ratkennut viela.

Saatiin uutta jankattavaa.

Ei näin selvästä asiasta edes pitäis alkaa... Kun kerrotaan että kuva on nr 51 niin se on sitä, ei käsittelyssä ole kaksia samannumeroisia kuvia. Ja kun kerrotaan että katsottiin Jukka Lahtea niin silloin katsottiin. JL oli ollut haudassa jo monta vuotta kun rekotäti ja setä olivat uusien asukkaiden asunnossa.
No mutta, kaipa nyt Mäkinen teknisenä tutkijana oli juuri se ainoa oikeutettu henkilö (+muut teknisen tutkinnan jäsenet) joka sai siellä liikuskella. Aika vaikeeta on tutkia jos paikalle ei saa mennä edes tuo porukka. Hämärää kaiketi siellä th/mh huoneessakin oli ja varsinkin siellä pesuhuoneen puolella, joten taskulamppu tutkijoilla oiva väline.

Mutta tuota rekotilanetta 2009 vieläkin ihmettelen. Mitä tolkkua tuollaisista rekoiluista on kun lavastus tehdään väärillä säädöillä. Tarkoituksella? Olen tätä oven aukeamiskulmaa ja rekoilua käsitellyt postissa: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... a*#p433974

[Veristi]

Turumurre,

Tuohon viimeistä edelliseen viestiisi haluaisin huomauttaa samaa, mitä yritin eilen Milevalle selittää ehkä huonosti sen muotoillen:

Vaikka Annelin kertomukset ovatkin kerronnaltaan samansisältöisiä, niihin on aina suhtauduttava kriittisesti. Jotta voidaan varmuudella tai suurella todennäköisyydellä selvittää, 'mitä tapahtui', Annelin kertomusten on saatava tukea jostain muustakin hänestä riippumattomasta lähteestä. Muutoin niihin on suhtauduttava asianmukaisella varauksella. Itse myönnän, että omat päätelmäni pohjautuvat vain niihin Ulvila-ketjujen etp-asiakirjoihin, joihin olen täällä tutustunut.

Mutta huomaatko, turumurre, 1.10.2009 etp:n sanamuodon:
"---Muistan ainoastaan varmuudella saamani iskun, jonka aiheutti ulkopuolinen henkilö.---"

Tuossa Anneli 'muistaa' ja vieläpä 'varmuudella' ja 'ulkopuolisen' henkilön aiheuttaman iskun. Kun tällaista lausumaa arvioidaan kriittisesti, on pohdittava myös sitä mahdollisuutta, että Anneli on itse aiheuttanut veitseniskun itselleen. En tee tästä sen enempiä päätelmiä, koska kaikki yksityiskohdat on tietenkin sijoitettava osaksi suurempaa kokonaisuutta.

[jokuvaan]

Etpk, 01.10.2009, AA:n kuulustelukertomuksesta ote:
K: Katsotko syyllistyneesi nyt tutkittavassa asiassa rikokseen?
V: Todennäköisesti olen, vaikka en sitä muista.
Minulle esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella, näin voisi päätellä.
...
...
K: Piirrätkö pohjapiirrokseen kohdan, jossa Jukka Lahti löi Sinua kertomallasi veitsellä? Kertomasi kirjataan kuulusteluun.
V: Muistan saaneeni veitseniskun rintaani makuuhuoneessa, joko lattialla taikka sängyn päällä.
Muistan ainoastaan varmuudella saamani iskun, jonka aiheutti ulkopuolinen henkilö. Jos muita henkilöitä talossa ei ole ollut kuin minä ja Jukka Lahti on silloin lyönnin rintaani aiheuttanut Jukka Lahti.

Lihavointi tämän viestin lähettäjän.

Veristiltä muuten hyvä huomio: vain ´huppiksen´antama isku on A.A:n mielestä varmaa; kaiken muun A.A muistaa epämääräisesti.

Kiitos, turumurre tarkennuksista. Piirroksia on siis teetetty (ainakin A.A:lle) ja A.A. on johdonmukaisesti puhunut ulkopuolisen tekijän antamasta iskusta. Onko piirroksia muuten teetetty esikoisella?

En ymmärrä, miksi pitäisi olettaa, että syytetty sanoisi ykskantaan: ´Joo, minä se olin, tapoin mun miehen tällä ja tällä tavalla; pistäkää linnaan!´. Jos on syyllinen, turvautuu todennäköisesti kiertoilmauksiin ja/tai lieventäviin asianhaaroihin kuten hätävarjelutilanteeseen vetoamiseen. Tarina perheriidasta ilman suoraa tunnustusta on mielestäni kiertoilmaus ja kertomus J.S.L:sta veitsi kädessä on yritys lieventää omaa tekoa hätävarjeluna.

Tunnustusepisodiin kuulunut pitkällinen kuvaus perheriidasta ja sen kulusta ei istu millään tilanteeseen, jossa syytetty kokee (vaikkakin ulkoa syötettyjen käsitysten valossa) oman syyllisyytensä väistämättömäksi. A.A:n kertomassa tarinassa on niin paljon yksityiskohtia ja todentuntua, että monipolvisen riitatarinan ja riidan motiivien kehitteleminen omasta päästä (korvaamaan ulkopuolisen hyökkääjän tekosia) EI vaikuta uskottavalta - etenkään siksi, että esikoinen kiisti vanhempien riidelleen surmayönä.

Mistä syntyi A.A:n ´hallusinaatio´ perheriidasta, jos perheriitaa ei käyty? Jos veitsiriidat taas olivat osa A-L:n perheen arkipäivää, niin tällaisen riidan johtaminen perheenjäsenen surmaamiseen ei olisi mitenkään epäuskottava skenaario. Mahdolliset seksuaalirikokset antaisivat lisämotiivin surmatyölle A.A:n ilmoittamien perheen sisäisten konfliktien (oma uhkaus erota ja viedä lapset, oman ajan ja arvostuksen puute, kasvatuserimielisyydet yms.), asunnon epäsiisteyden, A.A:n reaalimaailman (siis internetin ulkopuolisen tosielämän) epäsosiaalisuuden, poikkeuksellisen epäsovinnaisen ristiäispukeutumisen ja muiden A.A:n ainakin lieviin henkisiin ongelmiin viittaavien pikkuseikkojen lisäksi.

Hovioikeuden raportissa viitataan myös vanhempiin kuulemisiin eikä vain vuoden 2009 kuulusteluihin.

A.A. ei muista, oliko hän ´ulkopuolisen tekijän´ iskun saadessaan sängyllä vai lattialla; muistaa kuitenkin menneensä väliin (´huppiksen´ ja J.S.L:n taistellessa ovi-ikkunan edustalla) ja saaneensa iskun siinä yhteydessä. No, ehkä väliin olisi voinut mennä myös sängyltä käsin ja saada sohaisun ennen arkulle astumista . Kuulostaa silti epäuskottavalta - varsinkin, kun tilanne ei A.A:n mielestä osoittanut, että hän ja lapset olisivat olleet erityisessä vaarassa.

Kertausta: Hätäkeskukseen soitto tapahtui melkoisella viiveellä, lankapuhelimella ja muutaman metrin päästä veitsellä sohijasta !!! Viiveajassa olisi voinut herättää puoli korttelia ja pyytää naapuria soittamaan hätäkeskukseen, (jos A.A. ei ´osannut´ käyttää puolison kännykkää, omaa kännykkää ei ollut tai se oli ´kateissa´). Lapsella ei äidin mielestä ollut tilanteessa pelättävää, vaikka ´huppis´ surmasi parhaillaan isää ja äitiä oli juuri lyöty veitsellä rintaan! Kyllä äänitteiden käyttö, suojavarusteiden, tekstiilien ja surma-astalon hävittäminenkin tuntuvat uskottavammalta vaihtoehdolta. Toivottavasti oikeus muodostaa (mahdollisessa) jatkokäsittelyssä surmayöstä täysin riidattoman kokonaiskuvan.

Oliko siellä pesuhuoneessa ´huppiksen´ kengänjälkiä? Takan edessä piilotteluun ei kerta kaikkiaan voi uskoa. Ja ne kengät (´huppiksen´ poistuttua äänettömästi levitoimalla ikkunasta), vaikkapa esikoisen sisätossut, olisi todellakin löytyneet (viiden hengen taloudesta) A.A:lle jalkaterien suojaksi miestä katsomaan mennessä (tai paljaiden jalkojen haavoittuminen lasinsiruista olisi ollut sivuseikka), jos huoli puolison tilasta olisi ollut aitoa. Sekin on tietysti mahdollista, että A.A. vain toivoi miehen poistuvan elämästään - ja nyt ´sattui´ osumaan Diabolik sopivasti paikalle!?! Minkäs sitä ihminen hyvälle onnelleen mahtaa .

[turumurre]

Veristi
Kyllä, kriittisesti pitää aina suhtautua asioihin. Omatoimisesti olisi kaivettava myös ne riippumattomat lähteet framille. Tässä AA:n tapauksessa eräs riippumaton lähde on Hovioikeus ja sen perustelut. Näitä ei tarvitse kaivaa koska ne on helposti saatavilla, mutta vaivaa on nähtävä kun syventyy perusteluihin.

Oma itsenäinen mielipide tapahtuneista asioista on kaiken a ja o. Liikaa ei parane tuijottaa meidän toisten mielipiteisiin joita täällä esitämme. Mielipiteemme voivat toki olla herättäjänä ja pontimena selvittää tapahtumien kulku.

Tässä pari herättävää ihemetystä: 'Tunnustus'-kuulustelu lavastettiin jälkikäteen ja luettiin paperilta, miksi?. AA:n puolustusasianajajalle ei järjestetty mahdollisuutta olla paikalla tuolloin, miksi?

http://www.iltasanomat.fi/videot/Anneli ... 11679.html

Paljon on täälläkin käsitelty Auerin olemusta, milloin missäkin tilanteessa.
Minkälaisen 'kuvan' te saatte tuosta Auerin olemuksesta tuolla eo.videolla?
Oma mielipiteeni on, että tuossa hän on poissaolevan oloinen. Verratkaapa vaikka nyt kesällä Auerista tehtyihin videointeihin.

[taavetti]

Mitenkäs se oli? Auerin asianajaja oli muistaakseni ollut mukana samana päivänä aiemmin. Myöhemmin videoitiin tuo tunnustus, jonka Auer luki papereista. Tunnustus, joka oli siis kirjattu silloin, kun Auerin asianajaja oli ollut paikalla. Tästä on ollut puhetta aiemmin. Täytyy tsekata ETP:stä kun pääsee kotiin, se on vihdoin viimein kaivettu koneen uumenista.

Omaa postaustani puolen vuoden takaa.

"Alunperin tunnustuksen jälkeen puolustuksen puolelta tiedotettiin, ettei Auer muista itse tapahtumasta mitään. Muisti on loppunut veitsenpistoon. Muisti siis palautui joskus lapselle tunnustamisen jälkeen.
Poliisin huono kohtelu ja kuulusteltavan uuvuttaminenkin tulivat kuvaan vasta myöhemmin.

5.10.2009:
"Mannerilla ei kuitenkaan ole mitään valitettavaa poliisin antamasta kohtelusta päämiestään kohtaan."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009100 ... 5_uu.shtml

Paperi-iltalehti 20.5.2011

Kuulustelut

EI PAINOSTUSTA

Vaasan hovioikeus kuuli eilen syyttäjän todistajana Ulvilan murhan päätutkijaa, rikosylikonstaapeli Tapio Santaojaa. Hänen mukaansa Anneli Aueria ei painostettu kuulusteluissa, vaikka Auer on niin väittänyt.

Santaojan mukaan murhasta epäilty oli poliisikuulusteluissa syksyllä 2009 täysin normaalissa kunnossa. Aueer itse kertoi poliisin käyttäneen hänen väsymystään hyväkseen kuulusteluissa.

Auer ei ollut mielestäni missään vaiheessa siinä kunnossa, että häntä ei olisi voitu kuulustella. Hän oli hyvinkin tarkka, kun luki kuulusteluja. Kuulustelupöytäkirjoihin lisättiin ja korjailtiin sanoja hänen pyynnöstään. Annelin käytös ei poikennut millään tavalla kenenkään muunkaan epäillyn käytöksestä, poliisi kertoi.

Rikosylikonstaapeli kertoi oikeussalin ulkopuolella, että niissä kuulusteluissa, joissa Auer niin sanotusti
tunnusti surman, oli läsnä myös hänen asianajajansa Juha Manner.

-Asianajaja ei puuttunut mitenkään kuulustelujen sisältöön tai siihen, että Auer olisi ollut liian väsynyt kuultavaksi. Tunnustuksesta puhuttiin useissa kuulusteluissa asianajajan läsnäollessa ja vasta parin viikon päästä Auer perui sen.

IL 20.5.2011 s. 25"

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... &start=435