George Floyd: Minneapoliksen rodullinen henkirikos

[poikani]

Oikeus voittaa, kun Chauvin tuomitaan asianmukaisesti murhasta ja muut poliisit avunannosta siihen.

Siihen yleensä vaaditaan, että olisi murhannut jonkun. Nythän poliisimies ei ole murhaan syyllistynyt. Korvausten määrä voi olla melkoinen, kun miesparan elämä on pilattu neekerien raivon tyynnyttämiseksi.

[Karhere]

Huumeisin se poika kuoli. Kannattaa lukea historiaa ja ottaa selville minkä väriset ihmiset ovat eniten rakentaneet yhteiskuntiaan sivistyneiksi ja minkä väriset ovat tuhonneet ja pitkään yhteiskuntiaan.

Ei ollut poika, vaan mies. Ei kuollut huumeisiin, minkä olen moneen kertaan kuolintodistuksin esittänyt.

https://fivethirtyeight.com/features/th ... they-seem/

Valkoiset ovat suurimpia syyllisiä ilmastonmuutokseen, jonka seuraukset uhkaavat eniten köyhiä maita ja ihmisiä.

https://www.un.org/press/en/2019/gaef3516.doc.htm

Keskustelun aiheena ei ole ilmastonmuutos, lopeta trollaaminen. Valkoiset eivät todellakaan ole suurimpia syyllisiä ilmastonmuutokseen, ilmaston muutoksen syyt ovat moninaiset, ihmisellä ehkä saattaa olla pieni osuus siihen.

Minkäköhän värinen sinä olet, mistä vihasi ja katkeruutesi vakoisia ja etenkin suomalaisia kohtaan johtunee, olet pahimman luokan rasisti, joka luokittelee ja arvottaa ihmiset ihonvärin perusteella. Etkä edes ymmärrä hävetä sitä.

[Dirty_Harry]

Keskustelun aiheena ei ole ilmastonmuutos, lopeta trollaaminen. Valkoiset eivät todellakaan ole suurimpia syyllisiä ilmastonmuutokseen, ilmaston muutoksen syyt ovat moninaiset, ihmisellä ehkä saattaa olla pieni osuus siihen,. Minkä värinen sinä olet?
[/quote]

Tango Sinikalle:

https://www.youtube.com/watch?v=FFiJZ1wKTpc

Ja sokerina pohjalla tango Punakalle:

https://www.youtube.com/watch?v=YwJ1GIu ... juKuttunen

[holmesin haamu]

Jokos tämä oli täällä

https://www.zerohedge.com/political/3rd ... floyd-case
3rd-Degree Murder Charge Dropped Against Former Cop In George Floyd Case


Oikeus voittaa

A third-degree murder charge against former Minneapolis police officer Derek Chauvin was dropped by a Minnesota judge on Thursday. Chauvin was shown on video kneeling on the neck of George Floyd, a black man who died in police custody after the incident.

Kolmannen asteen murhasyyte tarkoittaa sitä, että on asettanut jonkun muun vaaraan, eli tässä tapauksessa jonkun muun kuin Floydin.

Ankarampi toisen asteen murhasyyte on yhä voimassa. Oikeudenkäynti on ensi maaliskuussa. Oikeus voittaa, kun Chauvin tuomitaan asianmukaisesti murhasta ja muut poliisit avunannosta siihen.
https://www.npr.org/sections/live-updat ... ge-floyds-

George Floyd oli niin täynnä vaarallista fentanyylia ja muita huumeita, että olisi kuollut niihin joka tapauksessa. Silloin ei oltaisi tietenkään kuultu mitään Floydista.

Sekin on täyttä höpinää, että puhutaan ylipäätään jostakin murhasta, kun poliisit yrittivät laittaa tätä tunnettua rikollista Floydia yli kymmenen minuuttia autoon ja taisteli vastaan täysillä.

Chauvinin käytös tilanteessa oli enemmän idioottimaista. Luuli Floydin pelleilevän.

[sikakoira]

Chauvin tulee tuomion saamaan koska omaa vanhaa historiaa. Miten kovan on toinen asia. Muista ei ollenkaan niin varmaa.

[holmesin haamu]

Chauvin tulee tuomion saamaan koska omaa vanhaa historiaa. Miten kovan on toinen asia. Muista ei ollenkaan niin varmaa.

Chauvinille pitäisi tulla tuomio ainakin poliisiaseman väärinkäytöksestä. Vaikka rikollinen kuinka taistelisi vastaan, niin pitäisi olla tarkempi voimankäytössä. Pahinta on lähinnä se, kun yritetään poliittisten syiden takia saada kovia tuomioita.

Samaan aikaan valtamedia ja muut poliittiset tahot hurraavat näille BLM-murhaajille, jotka ovat tappaneet mm. useita alaikäisiä Yhdysvalloissa.

[On Anoi Kaa]

Yksi iso ongelma itse oikeudenkäynnissä tulee olemaan valamiehistö. En näe, että olisi mitenkään mahdollista, että saataisiin jostain ihmiset juryyn, jotka eivät olisi jo "saastuneita", kun erilaista informaatiota on levitetty ja levitetään.

Tuossa 2019 videossa on se ongelma oikeudenkäyntiä ajatellen, että ei ole mitenkään varmaa, että puolustus saa sitä käyttää. Tämä taas riippuu siitä, miten syyttäjä peliä pelaa. Jos yrittää maalailla huumeukosta kuvaa puhtoisena lempeänä jättiläisenä, avaa se oven puolustukselle kertoa ja näyttää näitä.
Mielenkiintoista myös se, että syytetäänkö poliiseja nyt erikseen vai porukalla, tuo vaikuttaa merkittävästi siihen mitä kaikkea jury VIRALLISESTI kuulee ja taas palataan tuohon "saastumiseen" eli onko päätös tehty jo ennen oikeudenkäyntiä?

Neekerkansan luoma poliittinen paine sisältäen fyysisen väkivallan ja kaiken tuhoamisen uhan, luo erikoisen asetelman oikeudenkäynnille, kun muistamme tunnuslauseen: No justice, no peace!
(tuo oikeus tarkoittaa siis elaria koko porukalle ja sama sille vaikka nieli fentanyylit ja kuoli - ei kovin harvinaista fentanyyliöverit enää ollut vuosiin.)

[laakerinena]

Huumeiden suosio ja hyväksyntä on noususuhdanteessa myös Suomessakin. Tässä Floydin casessa ikävin asia on, ettei häntä ehditty pelastaa Suomeen. Hän olisi helpostikin työllistynyt mm valistamaan kouluille huumeiden käytöstä ja rasismista.

[sikakoira]

Elikkä neekerisankari oli meta,fentanyyli ja Corona päissään kun kuoli itkupotkuraivariinsa. Kiesus sentään. Kyllä nyt poliisinkin pitää ajatella omaa turvallisuuttaan.
Tuo on sellainen koktaili että ei ihme jotta hemmo oli sekaisin kuin seinäkello. Uppereita ja downereita kera mielenterveys ongelmien.

Onneksi ei sattunut mitään vakavampaa.

[Sinikka]

Oikeus voittaa, kun Chauvin tuomitaan asianmukaisesti murhasta ja muut poliisit avunannosta siihen.

Siihen yleensä vaaditaan, että olisi murhannut jonkun. Nythän poliisimies ei ole murhaan syyllistynyt. Korvausten määrä voi olla melkoinen, kun miesparan elämä on pilattu neekerien raivon tyynnyttämiseksi.

Chauvin-miesparka, tullee saamaan murhan lisäksi tuomion taksitulopetoksesta.

https://minnesotareformer.com/2020/07/2 ... on-county/

[poikani]

Chauvin-miesparka, tullee saamaan murhan lisäksi tuomion taksitulopetoksesta.

Ei tule, koska hän ei ole murhannut ketään.

[Säde-Sisko]

Chauvin-miesparka, tullee saamaan murhan lisäksi tuomion taksitulopetoksesta.

Taksitulopetos? Ehtinyt jo PK-seudulle takseja kurvailemaan. Saisi painaa useampaakin neekerikuskia täällä niskasta.

[Sinikka]

Chauvin-miesparka, tullee saamaan murhan lisäksi tuomion taksitulopetoksesta.

Taksitulopetos? Ehtinyt jo PK-seudulle takseja kurvailemaan. Saisi painaa useampaakin neekerikuskia täällä niskasta.

Taas meni englanti ja suomi sekaisin. Kyseessä on tuloveropeos.

[Sverdlov]

Jees poks holirei.

[Doctor Lecter]

Lainaus alla olevasta artikkelista:

Floyd halusi lapsena korkeimman oikeuden tuomariksi, sitten ammattijalkapalloilijaksi.

Niih, kenellä meistä ei lapsena ollut haaveita, mutta Floydin haaveet tietysti kariutuivat siihen että hän oli musta. Ja toki hänen haaveet olivat realistisia alusta lähtien.
- Päinvastoin kuin pottunokilla, joiden haave olla isona lakasukoneen kuljettaja tai kaupan täti ovat täysin vailla kosketusta todellisuuteen.

Vaaralliset kadut

Jos et omista mitään, et voi muuttaa mitään, sanoo Queen Nuchie. Rasismin juuret ovat asumisessa.

MINNEAPOLIS

Maleta Kimmons ei mieluusti näyttäisi kotiaan.

Paljon mieluummin hän näyttää talon, jossa oikeasti haluaisi asua. Se sijaitsee vain parin kilometrin päässä hänen kotitalostaan.

Se on tyylikäs omakotitalo keskiluokkaisella, valkoisella Bryn Mawrin alueella Minneapolisissa. Virtaviivainen talo on tummaa puuta ja lasia. Siistillä pihalla on istuinryhmä ja kaksi lepotuolia.

Kimmons, 56, syntyi Chicagossa, mutta hän muutti jo lapsena Minneapolisiin perheensä kanssa.

Tuohon aikaan Minneapolisissa saattoi joutua valkoisten jahtaamaksi. Mustia amerikkalaisia ei haluttu tietyille alueille.

Kimmonsin nykyinen koti sijaitsee Near Northissa, yhdellä pohjoisen Minneapolisin köyhimmistä alueista. Near Northin suurin väestöryhmä ovat mustat, valkoista väestöä on lähes häviävän vähän.

Siellä hänet tunnetaan hellittelynimellä Queen Nuchie, eikä oikeastaan kukaan kutsu häntä muulla nimellä.

Meillekin hän on tässä jutussa Queen.

Queenin kotiseutu Near North on juuri niitä alueita, joita presidentti Donald Trump on käyttänyt vaalitilaisuuksissa esimerkkinä lietsoessaan äänestäjäkuntaansa pelkoa. Syyskuussa myös varapresidentti Mike Pence ja Trumpin tytär Ivanka vierailivat pohjoisessa Minneapolisissa vakuuttamassa tukeaan poliisivoimille.

Queen tietää hyvin, kuinka vaarallinen hänen oma asuinalueensa on siellä asuville afroamerikkalaisille. Pelkästään tässä kuussa kolme ihmistä on kuollut ja yli kymmenen haavoittunut ammuskeluissa Near Northissa.

Mutta on muitakin vaarallisia alueita. Queenin listalla ovat esimerkiksi vauraat ja valkoiset lähiöt Richfield, Bloomington, Woodbury ja Oakdale.

Ne ovat vaarallisia mustille amerikkalaisille.
– Kun ajelet siellä, poliisi pysäyttelee ja kyselee, kenet tunnet alueelta ja millä asialla olet, Queen kertoo.

"Minneapolis on paikka, jolla on erityinen tarina kerrottavana siitä, miten valkoisten ja mustien elämät eriytyvät Yhdysvalloissa."

Minneapolisin poliisitilastojen mukaan lähes 80 prosenttia kaupungissa pysäytetyistä ja tutkituista autokuskeista on mustia, vaikka kaupunki on valtaosin valkoinen.

Afroamerikkalaisten kohdalla kyse on väärästä hälytyksestä huomattavan usein: valkoisten pysäytyksistä ja tutkinnoista 41 prosenttia johtaa pidätykseen, mustien kohdalla vain 26 prosenttia.

Poliisikohtaamiset voivat viedä hengen.

Vuonna 2016 poliisi ampui Philando Castilen yhdellä Minneapolisin valkoisista alueista autoonsa tyttöystävän videoidessa tilannetta vieressä. Poliisi pysäytti Castilen rikkonaisen jarruvalon takia, eikä Castile uhannut poliisia. Hänet oli pysäytetty ennenkin syystä tai toisesta – mediatietojen mukaan yli 40 kertaa pelkästään Minneapolisissa.

Toinen esimerkki on vielä vereslihalla.

Poliisi Derek Chauvin tukehdutti George Floydin kirkkaassa päivänvalossa juuri Minneapolisissa viime toukokuussa. Chauvin asuu Oakdalessa, lähes täysin valkoisella alueella. Floyd taas kasvoi Houstonissa mustalla alueella.

Kahden maailman yhteentörmäys oli väkivaltainen. Nyt siitä muistuttaa Floydin kuolinpaikalle rakennettu muistoalttari, jonka ympärillä on kukkia, graffiteja ja kylttejä.

Yhdessä niistä lukee:

Onko tämä se Amerikka, joka minut opetettiin kuvittelemaan?

Minneapolis on paikka, josta koko Yhdysvaltoja ravisteleva kansalaisliikehdintä tänä kesänä alkoi. Täältä mielenosoitukset ja mellakat levisivät satoihin kaupunkeihin vaalisyksyn aikana.

Minnepolis on myös paikka, jolla on erityinen tarina kerrottavana rodusta, politiikasta ja siitä, miten valkoisten ja mustien elämät ovat eriytyeet Yhdysvalloissa.

Jotta repeämää voi ymmärtää, täytyy aloittaa asumisesta.

Minneapolis, Yhdysvallat, Karttagrafiikka kaupungin ei-valkoisten asuinaluieista. Asmo Raimoaho / Yle

13-3-11620310.jpg (254.39 KiB) Katsottu 1004 kertaa

Alue voisi olla mikä tahansa omakotitalolähiö keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Parikerroksisia omakotitaloja, joita ympäröi kaistale pihaa.

Minnesota muistuttaa Suomea itse asiassa monin paikoin.

Osavaltiossa asuu 5,6 miljoonaa ihmistä. Moni viettää aikaa mökillä kesäisin ja hiihtää talvisin.

Politiikka on Yhdysvaltojen vasemmistolaisemmasta päästä: työttömyyskorvaukset ovat hyvät, päiväkoti on kaikille ilmainen ja verot ovat korkeat. Edistyksellistä politiikkaa pidetään yleisesti osavaltioon muuttaneiden pohjoismaalaisten ja saksalaisten maahanmuuttajien perintönä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
"Mustan ja valkoisen väestön erot näkyvät erityisesti koulutuksessa, elinajanodotteessa, tuloissa ja asumisessa."

Uutissivustot listaavat Minnesotan toistuvasti yhdeksi parhaista osavaltioista asua, kun mittariksi otetaan esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, työllisyys tai turvallisuus.

Samalla Minnesota on tutkimusten mukaan osavaltio, joissa mustien ja valkoisten väliset erot ovat Yhdysvaltojen suurimpia.

Koulutuksessa afroamerikkalaiset lapset jäävät valkoisista jälkeen. Elinajanodote on lyhyempi. Mustien perheiden mediaanitulo on alle puolet valkoisten perheiden mediaanitulosta.

Omistusasumisessa Minnesotassa on kaikista Yhdysvaltojen osavaltioista toiseksi suurin railo: kolme neljännestä valkoisista asukkaista omistaa talonsa tai asuntonsa, afroamerikkalaisista vain neljännes.

Railolle voi löytää syitä sekä läheltä että kaukaa.

Tämä risteys eteläisessä Minneapolisissa, vain muutaman korttelin päässä Floydin kuolinpaikasta, kertoo yhden osan tarinasta.

Valkoisen talon edessä on pieni kivinen paasi ja laatta, joka kertoo Arthur Leestä. Hän oli ensimmäisen maailmansodan veteraani, joka muutti perheineen Reginan kaupunginosaan 1930-luvulla. Musta perhe, valkoiselle alueelle.

Nyt talossa asuu Carla Baelawski, jonka perhe osti talon 1950-luvun lopulla.
– Kun talo rakennettiin 1920-luvulla, koko tätä aluetta hallitsivat valkoiset. En halua kutsua heitä valkoisen ylivallan kannattajiksi, mutta täällä toimi naapurustoliitto, joka päätti, kuka saa tänne muuttaa. Ja se tarkoitti vain valkoisia, Baelawski sanoo.

Baelawski viittaa niin kutsuttuihin naapuruston rotusopimuksiin. Ne kielsivät talojen myynnin tai vuokraamisen afroamerikkalaisille ja usein muillekin vähemmistöille.

Leet muuttivat taloon kesäkuussa 1931. Muutto aiheutti heti vihaa valkoisissa naapureissa.

Ensin Leet yritettiin saada muuttamaan lahjomalla, sitten pelottelemalla.

"Minulla on oikeus asettua kotiini."

Perheen koira tapettiin. Heinäkuun aikana sadat valkoiset naapurit kokoontuivat pihamaalle kivittämään taloa, uhaten sytyttää sen tuleen.

Paikallislehti Star Tribune kirjoitti tapahtumista 15. heinäkuuta. Etusivun juttu kuvailee poliisin turhia yrityksiä rauhoittaa väkijoukkoa.
– Kukaan ei pyytänyt minua muuttamaan, kun olin Ranskassa ja taistelin mudassa ja vedessä tämän maan puolesta. Tulin tänne tehdäkseni tästä talosta kotini. Minulla on oikeus asettua kotiini, lehti siteeraa Arthur Leetä. Sama sitaatti on painettu muistolaattaan Baelawskin talon eteen.

Leet muuttivat lopulta pois, mutta vasta muutaman vuoden päästä, jottei kukaan luulisi että pelottelu toimi. Niiden vuosien aikana perhe vietti paljon aikaa talon kellarissa pysyäkseen turvassa.
– He maalasivat kellarin seinät kirkkaankeltaisiksi, jotta rouva Lee voisi kuvitella näkevänsä aurinkoa, sillä hän ei voinut mennä pihalle. Vanhempani maalasivat seinät kermanvaaleiksi, mutta sulakekaapin takaa voit nähdä vielä kirkkaankeltaista, Baelawski sanoo.

Baelawski ei tiedä, minne Leet muuttivat. Hänen lapsuudessaan alue oli täysin valkoinen.

1930-luvun laman jälkeen Yhdysvaltain hallinto rakensi tuetun asuntolainajärjestelmän, jotta työväenluokkaiset ja keskiluokkaiset perheet pystyisivät ostamaan asunnon.

Samantyyppinen tuki annettiin myös toisen maailmansodan jälkeen veteraaneille asunnon ostoon.

Mustat suljettiin molempien lainausjärjestelmien ulkopuolelle.

Keskiluokka alkoi kasvaa ja kerryttää varallisuutta asunto-omistuksen kautta, mutta edut kuuluivat vain valkoisille.

Vuonna 1968 ihonväriin perustuva syrjintä asuntomarkkinoilla kiellettiin. Se oli 1960-luvun kansalaisoikeusliikkeen suuria voittoja. Laki allekirjoitettiin vain viikko mustien kansalaisliikejohtajan Martin Luther Kingin murhan jälkeen.

Saman vuoden vaaleissa Richard Nixonin kampanjateesinä oli laki ja järjestys. Tuleva presidentti vastusti valkoisten lähiöiden integroimista, eli valkoisen ja mustan väestön sekoittamista keskenään.

Sama viesti, laki ja järjestys, on tänä vuonna presidentti Trumpilla.
– Olen ainoa asia, joka seisoo amerikkalaisen unelman ja totaalisen anarkian, hulluuden ja kaaoksen välissä, Trump sanoi kampanjatilaisuudessaan elokuussa.

Mutta vaikka Nixon vastusti lähiöiden aktiivista purkamista, osassa maata otettiin käyttöön uusia lakeja köyhien kaupunkighettojen purkamiseksi. Ne pakottivat kaupunkeja rakentamaan eri tuloluokille sopivia taloja jokaiselle asuinalueelle.

Samaan aikaan moni osavaltio aloitti lasten “bussittamisen”, eli koululaisten bussikuljetukset alueelta toiselle koulujen eriytymisen purkamiseksi.

Kehitystä tapahtui. Kotinsa omistavien afroamerikkalaisten määrä kasvoi erityisesti eteläisissä osavaltioissa, kuten Alabamassa, Louisianassa ja Missisipissä.

Mutta nyt, 50 vuotta syrjinnän kieltämisen jälkeen, kehitys on hyvin vähäistä.

Vain 44 prosenttia mustista amerikkalaisista omistaa talonsa. Luku on vain hiukan parempi kuin vuonna 1970, juuri rotusyrjinnän päätyttyä asuntomarkkinoilla.

Siitä voi syyttää, ainakin osittain, demokraattien politiikan käännöstä 1990-luvulla.

Aivan erityistä takapakkia on otettu Minnesotassa. Asuinalueiden eriytyminen on vain pahentunut. Köyhyys on keskittynyt afroamerikkalaisten alueille, ja sillä on kouriintuntuvia seurauksia.

Kadun varrelle on kerääntynyt pieniä ryppäitä teini-ikäisiä nuoria ja muutamia aikuisia. Maassa on kynttilöitä ja valokuvia, joissa esiintyy kolme nuorta poikaa.

Kaksi tyttöä tuijottaa valokuvia epäuskoisesti. Toinen tytöistä halaa hupparin sisältä pilkottavaa kissanpentua.

Tytöt kertovat käyneensä samaa koulua poikien kanssa. Kaikki kolme kuolivat viime yönä poliisin takaa-ajossa. 13-16-vuotiaat pojat olivat ajaneet varastettua autoa, jota poliisi jahtasi kovalla vauhdilla läpi pohjoisen Minneapolisin asuinalueen.

Takaa-ajo päättyi tähän kadunkulmaan, missä auto iskeytyi kovalla voimalla ensin puuhun ja sitten tien varrella sijaitsevaan taloon niin, että se vei kuistin kulmatolpan mennessään. Nurmikolla on veritahroja.

Paikalle kerääntyneet keskustelevat vaimeasti. Siitä, kuinka poikien ei olisi pitänyt varastaa autoa. Kuinka poliisin ei olisi pitänyt jahdata heitä, varsinkaan asuinalueella. Kuinka teineillä ei ole tarpeeksi tekemistä, ja tarvittaisiin jotain, ihan mitä tahansa muuta.

Yön tapahtumia ikkunastaan seurannut nainen ihmettelee, miksi autonromu saatiin vietyä pois ennen poikien ruumiita.

Myös Queen Nuchie on paikalla oranssissa paidassa. Queen sinkoilee määrätietoisesti paikasta toiseen, häviää hetkeksi ja tuo surijoille vettä. Myöhemmin hän ajaa paikalle pakettiautolla, ja alkaa jakaa ruokaa.

Queen tietää, että lapset eivät tällä hetkellä saa koululounasta, sillä koulut eivät ole koronapandemian takia auki.

Nuorten joukkoon soluttautuu muitakin oranssipaitoja. Paidan väri viestii tehtävästä: he kuuluvat MinnapolUS-järjestöön, joka yrittää tavoittaa erityisesti alueen nuoret ja kertoa mahdollisista avun kanavista.

Vaikkapa siitä, minne mennä, jos ei ole kotia.

Järjestö on perustettu tänä kesänä, sillä rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti erityisesti kaupungin matalatuloisimmilla alueilla kuten täällä Near Northissa. Minneapolisin kaupunki rahoittaa järjestöä runsaalla miljoonalla dollarilla. Rahat on otettu poliisin budjetista.

Suuri osa oranssipaidoista asuu itse pohjoisen asuinalueilla. Osa on kuulunut itse rikollisiin jengeihin tai ollut mukana huumekaupassa.

Niin myös Queen, joka sai usean vuoden vankilatuomion huumeiden myymisestä 1990-luvulla. Nyt hän työskentelee Minneapolisin kaupungin väkivallan ehkäisyryhmässä ja on pormestarin neuvonantaja.

Queen tietää itse hyvin, miten huono asuinalue voi vetää huonoille teille. Huumekauppa on yksi tie pois köyhyydestä, jos muita vaihtoehtoja ei pysty kuvittelemaan.

Tällä alueella, tässä kulmauksessa, näköalattomuus imee ilmaa ympäriltään.

Pohjoisen asuinalueelta puuttuu kaikenlaista. Normaalien kauppojen sijaan alueella on ylijäämäruokaa myyvä ruoka-outlet, dollarikauppoja ja hajanaisia pikaruokaravintoloita. Ei kahviloita tai urheilupuistoja.

Alueen alakoulussa ei ole montaa valkoista oppilasta.

Niche-vertailusivuston mukaan 95 prosenttia oppilaista on oikeutettu ilmaiseen tai alehintaiseen koululounaaseen, mikä tarkoittaa, että lapset tulevat pienituloisista perheistä. Alle kuudesluokkalaisista lukutaitoisia on 17 prosenttia, laskutaitoisia vain 12.

Minneapolisin ja sen kyljessä sijaitsevan St. Paulin metropolialueella on ollut vuodesta 2015 käynnissä lakitaistelu, jossa joukko perheitä vaatii kaupunkia purkamaan koulujen segregaation. Jos haasteen jättäneet perheet voittavat, edessä saattaa olla nykypäivän versio 1970-luvun bussittamisesta.

Oranssipaidat taistelevat niiden lasten puolesta, jotka asuvat täällä nyt.

Iltaisin joukko kävelee pitkin Minneapolisin katuja ja ehkäisee väkivaltaa. Yksi kävelijöistä kuvaa tavoitetta seuraavasti: jos jossain alkaa kärhämä, kävelijät yrittävät selvittää asian ilman, että tilanne eskaloituu. Silloin paikalle ei tarvitse kutsua poliisia, joka tulehduttaisi tilannetta ennestään.

Near Northin ja monen muun pääosin afroamerikkalaisen alueen kurjistuminen johtuu vähätuloisille tarkoitettujen rakennusprojektien keskittymisestä aina samoille alueille, selittää oikeustieteen professori Myron Orfield.

Orfieldin mukaan se on rakennuttajille kätevämpää. Vuokratalot ovat rakennuttajille hyvää bisnestä, sillä kaupunki ja osavaltio antavat rahaa niiden rakentamiseen.

Myös pankit hyötyvät bisneksestä, Orfield huomauttaa. Samaan aikaan pankit myöntävät samoilla mustilla alueilla asuville ihmisille vähemmän asuntolainoja, vaikka lainanhakijan tulotaso olisikin hyvä.

Valkoisilla alueilla puolestaan asukkaiden vastustus jarruttaa edullisten asuntojen rakennusprojekteja, samoin kuin koulupohjan sekoittamista.
– Tällä Bryn Mawrin alueella on paljon valkoisia, jotka eivät ole kaupungin rikkaimpia, mutta ihmisiä, jotka ovat usein poliittisesti hyvin edistysmielisiä äänestäjiä, Orfield kertoo, kun ajamme valkoiselta alueelta mustalle.
– Mutta he eivät halua lapsiaan samoihin kouluihin täällä asuvien lasten kanssa, ja taistelevat raivokkaasti sitä vastaan.

59-vuotias Orfield on kasvanut Minnesotassa ja on yksi 1970-luvulla bussitetuista lapsista.

Hän on puolustanut koulujen ja asuinalueiden integrointia koko uransa, ensin Minnesotan osavaltion kongressissa ja senaatissa edustajana, sittemmin sekä presidentti Bill Clintonin että presidentti Barack Obaman hallinnoissa virkamiehenä.

Orfield ei ollut tyytyväinen Clintonin hallintoon.

Hänen mukaansa Minneapolisin segregoituminen vauhdittui juuri 1990-luvulla demokraattien politiikan seurauksena. Silloin niin kutsutut “Clinton-demokraatit” päättivät, että puolue keskittyisi tavoittelemaan valkoista keskiluokkaa ja höllentäisi vähemmistöjen oikeuksiin liittyvää agendaa.

Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden kuuluu nykypäivän tunnetuimpiin Clinton-demokraatteihin.

Biden oli myös kirjoittamassa vuoden 1994 rikoslakia, joka on ehkä aikakauden vihatuimpia lakeja kansalaisoikeusaktivistien joukossa.

"Queen sanoo, ettei ikinä äänestäisi Bidenia."

Lakipaketti muun muassa kovensi huumeisiin liittyviä rangaistuksia ja rahoitti vankiloiden rakentamista niissä osavaltioissa, jotka noudattivat pidempiä vankeustuomioita. Clintonin hallinnon vuosina erityisesti mustien vankien määrä kasvoi räjähdysmäisesti.

Juuri tästä syystä Queen sanoo, ettei ikinä äänestäisi Bidenia.

“Clinton-demokraatit” eivät enää keskittyneet asumisen eriytymisen purkamiseen. Orfieldille työskentely Clintonin hallinnolle oli Orfieldille pettymys, sillä puheet integroimisesta jäivät puheiksi.

Obaman hallinto oli sen sijaan toisenlainen, Orfield sanoo.

Obama ajoi läpi uuden asumiseen liittyvän säännöstön, joka pakottaa kaupungit selvittämään eriytymisen syitä ja tekemään asialle jotain julkisen rahoituksen menettämisen uhalla.

Trumpin hallinto on sittemmin lykännyt säännöstön toimeenpanoa ja kehuskellut kesän kampanjatilaisuuksissaan “pelastaneensa lähiöt” integroinnilta – eli erivärisiltä ihmisiltä.

Valkoinen pelko on Trumpin kampanjan moottori.

Eivätkö kaikki ponnista pois köyhyydestä omalla ajallaan? Miksi afroamerikkalaiset eivät itse muuta pois kurjistuvilta alueilta?

Mukavassa maailmassa se toimisi näin.

Todellisuudessa ne valkoiset, jotka nyt kuuluvat vankkumattomaan keskiluokkaan, ovat hyötyneet siitä asuntovarallisuudesta, jonka heidän vanhempansa ja isovanhempansa pystyivät kerryttämään. Sillä vauraudella on taattu seuraavan sukupolven opintolainat ja tuettu alku elämälle.

Mustille amerikkalaisille sukupolvien yli siirtyvää vaurautta ei ole päässyt kertymään. Kongressin teettämän selvityksen mukaan afroamerikkalaisten mediaanivarallisuus on nykypäivänä alle kymmenesosa valkoisten mediaanivarallisuudesta.

Ja vaikka unohdettaisiin tämä historia, mustilla ja valkoisilla ei ole nykyäänkään tasa-arvoista mahdollisuutta ostaa asunto tai talo.

"Meillä oli vaimoni kanssa ihan tarpeeksi tuloja lainan maksamiseen. En ollut oikeaa väriä tai jotain."

Monet tutkimukset ovat todistaneet, että mustat saavat asuntolainansa usein valkoisia huonommilla lainaehdoilla, kun ainoa ero hakijoiden välillä on ihonväri. Vastikään julkaistu Harvardin yliopiston tutkimus toteaa, että tämä ero on erityisen selvä vakavaraisten lainaajien joukossa.

Jopa kovatuloisten mustien on vaikeampi saada asuntolainaa kuin pienituloisten valkoisten, osoittaa puolestaan Minneapolisin yliopiston tutkimus vuodelta 2014. Myös professori Orfield on tutkinut samaa asiaa. Hänen mukaansa syrjintä lainamarkkinoilla tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi alle 42 000 vuodessa tienaava valkoinen saa lainan todennäköisemmin kuin yli 167 000 tienaava afroamerikkalainen.

Ja jos lainan saa, tummaihoiset amerikkalaiset maksavat jopa 13 prosenttia enemmän kiinteistöveroa kuin valkoiset perheet samanlaisesta kodista. Kerrytä siinä sitten omaisuutta.

Silti jotkut onnistuvat.

Seurakunnan jäsenet matkustavat tähän pieneen Minneapolisin reunalla sijaitsevaan baptistikirkkoon eri puolilta kaupunkia. Vaalea, pieni kirkko on rakennettu kadunkulmaan vuonna 1923, kun alue oli valtaosin afroamerikkalainen.

Gaither Robinson aloitti seurakunnan pastorina 1990-luvulla. Silloin moni seurakunnan jäsenistä asui parin korttelin päässä sijainneissa kerrostaloissa. Enää niitä ei ole.

Yksityinen rakennusyritys osti maat ennen vuosituhannen vaihdetta, jyräsi rakennukset ja rakensi tilalle omakotitaloja. Seurakunta hajaantui ympäri kaupunkia.
– Seurakuntalaiset muuttivat niin kauas, että oli vaikeaa saada kaikkia enää tänne. Sunnuntaisin ajoimme kaksi tai kolme kertaa edestakaisin kirkon pakettiautolla hakemassa ihmisiä messuun, Robinson kertoo.

Rakennusyhtiö olisi mieluusti jyrännyt kirkonkin, mutta ei onnistunut. Kirkko ja pastori Robinson jäivät paikoilleen. Hän on aina omistanut kotinsa Minneapolisissa.

Gaither Robinson osti ensimmäisen talonsa läheltä kirkkoa vuonna 1993. Se on vaalea paritalo, jossa asuu nykyään latinoperhe.

71-vuotias Robinson on Vietnamin sodan veteraani. Valtio tukee veteraaneja esimerkiksi rahoittamalla opintoja ja takaamalla lainoja. Tuen saaminen oli vuoden 1968 jälkeen mahdollista myös afroamerikkalaisille.

Talon ostaminen ei silti ollut läpihuutojuttu.
– Pankki laittoi minut kirjoittamaan erilaisia kirjeitä, pyytämään suosituskirjeitä entisiltä työnantajilta ja niin edelleen. Siihen pisteeseen asti, että asunnonvälittäjäni kysyi, miksi he juoksuttavat minua niin paljon.
– Meillä oli vaimoni kanssa ihan tarpeeksi tuloja lainan maksamiseen. En ollut oikeaa väriä tai jotain, Robinson sanoo.

Veteraanilainat ovat edelleen merkittävä rahoitusmuoto nimenomaan mustille amerikkalaisille. Joka neljäs asunnon tai talon ostava afroamerikkalainen mies ostaa talon veteraaneille tarkoitetun lainatakuun turvin.

Sittemmin Robinson on ostanut vaimonsa kanssa toisen talon, ja avioeron jälkeen asunnon.

Ensimmäinen talo-ostos oli kaiken kaikkiaan merkittävin. Se toimi lainatakuuna, kun Robinson rahoitti kahden tyttärensä opintolainat. Nyt aikuiset tyttäret ovat kumpikin korkeasti koulutettuja ja omistavat omat talonsa.

Varallisuus on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Queen ei todellakaan häpeä taloa, jossa asuu. Se on vaalea omakotitalo Near Northissa. Mutta totta kai hän asuisi mieluummin rauhallisella alueella, jossa palvelut ja kaupat ovat kävelymatkan päässä.

Kaikista tärkeintä olisi omistaa asunto, samalla tavalla kuin Queen jo omistaa oman yrityksensä.
– Jos et omista mitään, et voi muuttaa mitään, hän sanoo.

Ajatus näkyy suoraan vaaleissa. Kotinsa omistavat amerikkalaiset äänestävät huomattavasti asunnonvuokraajia aktiivisemmin.

Talon ovelta pihamaalle kurkistaa 12-vuotias poika. Hän on Tyrone, ottolapsi, jonka Queen tapasi ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten kadulla. Tyrone etsi silloin isäänsä, mutta löysi uuden äidin.

Tyrone on iloinen poika, joka haaveilee olevansa isona kuin LeBron James, NBA:n tähtikoripalloilija. James tunnetaan myös pienituloisten alueiden koulutukseen liittyvästä aktivismista.

Tai sitten Tyrone haluaisi olla kongressiedustaja. Se taitaa olla myös Queenin haave.
– Kerro, mitä arvosanoja saat, Queen sanoo.
– Pelkkää A:ta, Tyrone sanoo.
– Juuri niin, näin me se tehdään, Queen sanoo ja hymyilee ylpeänä.

Queen uskoo, että useamman mustan pitäisi omistaa oma yrityksensä ja talonsa. Naapurialueen valkoiset eivät ehkä pysty kuvittelemaan Queenia naapurikseen, mutta Queen pystyy näkemään itsensä unelmien talossaan ja Tyronen kongressissa.
– Vaarallisin paikka mustalle väelle on valkoisessa mielikuvituksessa, Queen sanoo.

Se mielikuvitus tappoi George Floydin. Floyd halusi lapsena korkeimman oikeuden tuomariksi, sitten ammattijalkapalloilijaksi.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa on paljon pelissä. Kuten se, millaisessa yhteiskunnassa Tyrone kasvaa aikuiseksi.

YLE
Julkaistu 1.11.2020. Teksti: Iida Tikka, kuvat: Uwa Iduozee, tekninen toteutus: Teemu Kakko, grafiikka: Asmo Raimoaho

...mutta täällä toimi naapurustoliitto, joka päätti, kuka saa tänne muuttaa

Suomessa on sama ilmiö, mutta se ei saa YLE:ä tekemään uutista mustalaisten asumismääräyksistä. Sen sijaan sama asia jossain kaukaisessa maassa kiinnostaa kyllä. Ongelmien pitää näemmä olla kaukana, että siitä saadaan uutinen. Lähelle ei edes haluta nähdä.

Kuinka teineillä ei ole tarpeeksi tekemistä, ja tarvittaisiin jotain, ihan mitä tahansa muuta.

Missisipissä on paljon kaivamattomia ojia. Esimerkiksi siivota kaupunkia ja olla omalla esimerkillään myönteinen henkilö.
- Olisiko niin, että sitä tekemistä - laillista - voi keksiä ihan itse. Jos siihen ei järki riitä, niin onko sekin valkoisten vika? Pitääkö mustille pureskella kaikki valmiiksi?
- Tässä ikään kuin tyydytään olemaan, mutta muutosta ei osata itse tehdä. Tai edes haluta tehdä, koska silloin ruikuttamiseen ja valkoisten syyllistämiseen olisi muutama syy vähemmän. Siitä mm. BLM-liike ja Vasemmistoliitto saavat energiansa.

Alueen alakoulussa ei ole montaa valkoista oppilasta.

Kun samanlainen tilanne on itä-Helsingin kouluissa, niin siitä ei YLE saa juttua aikaiseksi! Minneapolisissa valkoisten lasten vähyys nähdään ongelmana, mutta Vuosaaressa taasen rikkautena. Outoa.

Ja vaikka unohdettaisiin tämä historia, mustilla ja valkoisilla ei ole nykyäänkään tasa-arvoista mahdollisuutta ostaa asunto tai talo.

Suomessa tämä ilmiö on hyvinkin tuttu. Jos suomenkielinen Möttönen haluaa ostaa asunnon esim. Helsingin Pohjoisrannasta tietystä talosta, niin talon osakkailla on etuostooikeus - ja kummasti tuota oikeutta käytetään vimmalla silloin, kun taloon olisi tulossa suomenkielinen ja ei-aatelinen henkilö asumaan. Jostain syystä tästä ei saada uutista aikaiseksi, vaikka ostomahdollisuus kilpistyy säätyyn ja etniseen taustaan.
- Tai että puhtaasti suomenkielinen ei voi ostaa taloa Suomeen kuuluvasta Ahvenamaalta, koska etninen ja kielellinen tausta.