Markolla taas kunnon salaliittopsykoosit tulilla. Hän nostaa esille Irakin sodan (alkaen 2003), Libyan sisällissodan (2011) sekä Neuvostoliiton miehityksen seurauksena 1979 alkaneen Afghanistanin sodan, johon myös näkee USA:n syypäänä. Luonnollisesti juutalaisten salaliitto kummittelee taustalla. Markon
Saddam Hussein- ja
Muammar Gaddafi- fantasiat toisaalta todistavat sen, että hän selvästi tykkää diktaattoreista. Yhdessäkään lopun listan maista ei ole demokratiaa, jota Markon suurin sankari eli Putin kuollakseen vihaa. Listan taustalla lienee Kapitalismin musta kirja.
https://proletaarit.wordpress.com/2020/ ... -uhriluku/
Eli jos käytämme tätä listaa ohjenuorana, aiheutti kapitalismi viime vuosisadalla 101,7 miljoonan ihmisen kuoleman. Tämä luku on jo itsessään kommunimin mustan kirjan väitteiden kanssa enemmän kuin tasoissa. Tämän jälkeen kapitalismi on aiheuttanut jo ainakin 9,2 miljoonaa uhria erilaisisa konflikteissa.
Jos haluamme miettiä kapitalismin kokonaisuhrilukuja, on meidän otettava mukaan myös 1800-luku, sillä se oli jo kapitalismin voimissaan olon aikaa. Tämä tarkoittaa, että mukaan on laskettava 90-273 miljoonaa uhria. Se puolestaan tarkoittaisi, että kapitalismin uhriluku olisi jossakin 200 ja 380 miljoonan paikkeilla, mikäli arvioimme Kommunismin mustan kirjan laskutavoilla.
- EX_VKK_MH_Rotschild.jpg (72.83 KiB) Katsottu 1042 kertaa
Tekisi mieleni hieman pohtia asiaa, millaisia mahtavat olla Amerikan Yhdysvaltojen todelliset syyt, kun se lähtee "julistamaan" omaa demokratiaansa ja torjumaan "terrorismia" milloin Irakiin, Sudaniin, ja noin 60 eri valtioon ww2 jälkeen.
Nyt liipaisimella on Venezuela, ja muutama kuukausi sitten käytiin palauttamassa Iran takaisin ruutuun Israelin kanssa.
Haetaanko näillä Amerikan toimilla toisissa itsenäisissä valtioissa Demokratiaa vai taloudellista kuria?
Miksi Yhdysvallat palauttavat länsimaista demokratiaa yleensä juuri niissä maissa, jotka haluavat päättää itse omasta rahastaan, siis maissa joiden keskuspankit ovat valtioiden omassa määräysvallassa eikä suinkaan Rothschildin juutalais suvun.?
Voidaan realistisesti todeta , että Yhdysvallat on historian saatossa vienyt “demokratiaansa” kaikkein kiivaimmin sellaisiin maihin, joissa keskuspankki ja rahapolitiikka ovat tiukasti valtion omassa kontrollissa, eivätkä siis kansainvälisen rahoitusjärjestelmän tai dollarikeskeisen talousmallin toimivallan alla.
Kun maat hallitsee itse omaa rahanliikettään, luonnonvarojaan ja strategisia tärkeitä osa-alueitaan, ne on huomattavasti vähemmän alttiita taloudelliselle painostukselle ja ulkopuolelta tulevalle poliittiselle ohjailulle.
Juuri tämä oikea itsenäisyys on usein ollut se punainen vaate, joka on saanut Amerikan päättäjät puhumaan “terrorismista”, “diktatuurista” tai “humanitaarisesta vastuusta”.
Historian esimerkit ovat tässäkin asiassa sangen valaisevia.
Irak (2003): öljyä, dollareita ja “vapautusoperaatio”
Irakin sodan virallinen syy oli terrorismin torjunta ja joukkotuhoaseiden uhka, vaikka kyseisiä aseita ei koskaan löytynyt. Vähemmälle huomiolle jäikin siis se, että Irakin talous ja öljyvarat olivat valtion tiukassa hallinnassa ja maa oli aloittanut öljyn myynnin euroissa, mikä haastoi siis dollarin asemaa kansainvälisessä energiakaupassa.
Kun maa hallitsee omat luonnonvaransa ja rahajärjestelmänsä, siitä tulee strategisesti “hankala”. Ja silloin demokratiaa voidaankin katsella sitten ihan toisenlaisesta perspektiivistä, unohtaen yleiset määreet asian ympäriltä.
Libya (2011): itsenäinen rahapolitiikka ja nopea romahdus
Muammar Gaddafin Libya oli autoritaarinen valtio, sitä emme voi kiistää. Mutta samalla Libya oli taloudellisesti poikkeuksellisen omavarainen,
Niillä oli valtion omistama keskuspankki, suuret kulta ja valuuttavarannot,
Oli myös suunnitelmia afrikkalaisesta valuuttaliitosta, joka olisi vähentänyt dollarin merkitystä mantereella. Ja mikä tärkeintä ihmisillä oli todella hyvät oltavat ja sellaiset edut ja palvelut, mistä nyky Euroopan taloudellisessa tilassa voimme nähdä ainoastaan märkiä päiväunia!
Gaddafi oli todella korkealle arvostettu ja kovin tykätty presidentti Libyassa.
Kun Libya alkoi rakentaa öljyvaroistaan riippumatonta rahoitusjärjestelmää, kiinnostus “humanitaariseen väliintuloon ” kasvoi. Seuraukset me kaikki tiedämme. Maa hajosi, orjakauppa palasi ja demokratia ei koskaan saapunut.
Afganistan: “terrorismi” ja strateginen sijainti
Harva uskoo, että kahden vuosikymmenen sotilasoperaatio Afganistanissa perustui pelkästään terrorismin torjuntaan. Maa sijaitsee keskeisellä energiakuljetusreitillä, ja sen maaperässä olevat mineraalivarannot ovat valtavia. Taloudellinen infrastruktuuri oli valtion hallussa, eikä maa ollut liittynyt ja sulautunut globaalien rahoitusmarkkinoiden logiikkaan.
Kun talous ei ole riippuvainen ulkopuolisista tahoista, myöskään politiikka ei ole helposti ohjailtavissa ulkoa päin.
Minkä vuoksi juuri nämä maat?
Kun tarkastelee Irakia, Libyaa, Afganistania, ja aiemmin esimerkiksi Irania tai Latinalaisen Amerikan maita, on kaava hämmentävän samankaltainen.
Maat, jotka halusivat hallita omia luonnonvarojaan, omaa rahapolitiikkaansa ja omaa talouttaan, päätyivät usein “demokratian vientinä” markkinoitujen välienselvittelyjen kohteiksi.
Liittolaisvaltioiden autoritäärisyys tai ihmisoikeusloukkaukset eivät herätä vastaavaa intoa. Niillä on taloudellisia ja geopoliittisia siteitä, joita ei ole syytä horjuttaa.
Kysymys, jota ihan liian harvoin esitetään ja sanotaan ääneen.
Onko kyse todella demokratiasta ja turvallisuudesta, vai enemmänkin siitä, että taloudellisesti riippumaton valtio on Amerikan kaltaiselle suurvallalle se kaikkein haastavin kumppani?
Siis maa, joka ei nojaa ulkopuoliseen rahoitukseen, on myös paljon vaikeampi painostaa, ohjailla tai kontrolloida.
Kun raha on omissa käsissä, myös politiikka on silloin pitkälti ihan maan sisältäpäin ohjailtavissa.
Ja juuri tämä näyttää olevan se piirre, jota Yhdysvallat ei historiansa perusteella ole katsonut kovin suopeasti.
Loppuun nakkaisin vielä pohdintaa.
Minkä vuoksi Amerikkaa yllättäen kiinnostaakin niin kovasti Suomen "turvallisuus"? Niin paljon että tänne piti tuoda jopa Amerikan sotakalustoa ja perustaa 15 pikku Amerikkaa maamme rajojen sisäpuolelle. Toki meillähän on maaperässämme valtavasti harvinaisia mineraaleja ja maailman puhtain vesi.
Vielä hieman listausta maista joissa pankkimaailma ei ole Rothschildien hallinnassa.
Miettikää listaa siltä kantilta että ovatko nämä maat olleet Amerikan "hampaissa"?
1.Afganistan
2.Irak
3.Sudan
4.Libya
5.Kuuba
6.pohj.korea
7.Iran
8.Syyria
9. Venezuela
10.Venäjä
Yst.Marko Hiltunen,Vaala
– Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.
