MURHA.INFO

Mariacka kirjoitti:^Muuten hyvä, mutta kokeessa 2 Real, hypnotized subjects sent more postcards than simulators; control subjects sent as many postcards as real, hypnotized subjects. Joten teoriasi kaatuu.

Alkuperäisessä tutkimusartikkelissa sama on esitetty kuvioina. Tuo abstrakti löytyy vapaalla google-haulla, voi tietysti yrittää, löytyykö koko artikkelikin.

No ei kaadu kauas! Tulkitsin väärin tuota kapulakieltä. Siis tuo tarkoittaa, että se kontrolliryhmä, jossa ei hypnotisoitu vaan annettiin tieto normaaliin tapaan suullisesti, saavutti saman tuloksen kuin tuo ryhmä, jossa oli hypnotisoitu ja annettu posthypnoottinen suggestio.

Lopulliset johtopäätökset pysyvät samoina. Se ryhmä, joka ei normaalissa olotilassa edes tiennyt, että oli saanut "salaisen" määräyksen tai toivomuksen, että pitää lähettää joka päivä kortti tohtorille, ylsi yhtä hyvään tulokseen kuin se ryhmä, jolle oli tiedotettu sama asia normaaliin tapaan. Erinomaisen hyvä tulos tuolle hypnoosiryhmälle.

Tästä ei pidä vetää esim. sellaista johtopäätöstä, että suora ilmoitus aina olisi yhtä tehokas kuin posthypnoottinen suggestio. Riippuu asiasta.

Jospa tohtori sanoo:

"Huomenna herra sitten lopettaa tupakanpolton ja ryhtyy rajoittamaan syömisensä määrää. Sen lisäksi määrään käymään joka viikko 3-4 kertaa kävelylenkillä pituudeltaan 6-7 km kukin lenkki. Ja viinan juontia pitää vähentää. Ymmärsikö herra?!"

On mahdollista, että jossakin yksityiskohdassa hypnoosi ja siinä annetut suggestiot voisivat olla tehokkaampi keino käytännössä. Näitä ei voi näin suoraan verrata.

Sariola kirjoitti:Lopulliset johtopäätökset pysyvät samoina. Se ryhmä, joka ei normaalissa olotilassa edes tiennyt, että oli saanut "salaisen" määräyksen tai toivomuksen, että pitää lähettää joka päivä kortti tohtorille, ylsi yhtä hyvään tulokseen kuin se ryhmä, jolle oli tiedotettu sama asia normaaliin tapaan. Erinomaisen hyvä tulos tuolle hypnoosiryhmälle.

Jokainen osallistuja, ryhmästä riippumatta, sai 100 valmiiksi kirjoitettua postikorttia, joissa oli postimaksu maksettu. Mistään salaisesta tehtävästä ei siis ollut kysymys.

Real-hypnotized -ryhmäläiset olivat hypnoosiherkkiä 2-vaiheen kokeessa, mutta kontrolliryhmäläiset eivät. Asetelma oli siis erilainen kuin kokeessa 1, ja tutkijat pohtivatkin, minkälaiseen tulokseen olisi päädytty, jos myös kontrolliryhmä olisi koostunut hypnoosiherkistä ihmisistä.

Mielenkiintoista kokeessa oli että Simulated-ryhmälle (vähemmän hypnoosiherkille) annettiin tehtäväksi esittää hypnoosissa olevaa sekä reagoida kaikkiin hypnotisoijan käskyihin aivan kuin he olisivat hypnoosissa, niin ettei hypnotisoija huomannut eroa oikeasti hypnoosissa oleviin. Heille siis annettiin ph-suggestio hypnoosi-istunnossa aivan samoin kuin Real-ryhmälle.

Hypnotisoija oli eri henkilö kuin se, jolle kortit pyydettiin lähettämään. Tutkimukseen liittyi myös haastattelu tietyn ajan jälkeen, missä osallistujia pyydettiin kertomaan motiivinsa ja tuntemuksensa korttien lähettämisestä.

Sariola kirjoitti:Se ryhmä, joka ei normaalissa olotilassa edes tiennyt, että oli saanut "salaisen" määräyksen tai toivomuksen, että pitää lähettää joka päivä kortti tohtorille, ylsi yhtä hyvään tulokseen kuin se ryhmä, jolle oli tiedotettu sama asia normaaliin tapaan.

Tekstistä ei käy ilmi, ettei jokin ryhmä tiennyt suggestiona saamaansa tehtävää.

Radiohaastattelun transkriptiossa on kohta, jonka mukaan korttikokeessa onnistuivat parhaiten sellaiset koehenkilöt, jotka kertoivat läheisilleen saamastaan tehtävästä. He saivat läheisiltään tukea ja kannustusta tehtävän suorittamisessa. Tästä tuloksesta tehtiin johtopäätös, että kliinisessä käytössä PS saattaa toimia tehokkaammin, jos kohdehenkilöä kehotetaan liittämään suggestiona saamansa käyttäytymisohje tiiviisti jokapäiväiseen elämäänsä.

Jos aidosti hypnotisoituneet kohdehenkilöt eivät olisi olleet tietoisia suggestiona saamastaan tehtävästä, se olisi pitänyt kertoa heille hypnoosin jälkeen, jotta he olisivat voineet kertoa sen edelleen läheisilleen. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että kyseiset kohdehenkilöt olisivat saaneet samasta tehtävästä sekä suggestion hypnoosissa että sosiaalisen ohjeen hypnoosin jälkeen (tai sitä ennen). Ja koska kokeessa havaittiin, että PS ja sosiaalinen ohje toimivat yhtä hyvin, ei tutkija olisi voinut tietää, kumpi niistä sai aikaan tehtävästään läheisilleen kertoneiden paremman onnistumisen. Tällöin ei myöskään PS:n kliinistä käyttöä koskeva johtopäätös olisi ollut mahdollinen.

Mielestäni tulosten kuvaus viittaa siihen, ettei mitään salaista määräystä ole ollut, vaan kohdehenkilöt ovat ollet tietoisia hypnoosissa saamastaan suggestiosta. Eivät he muuten olisi myöskään voineet päättää, miten he saamaansa tehtävään suhtautuvat.

Suggestiona saadut salaiset tehtävät, jotka kohdehenkilöt suorittavat tahtonsa vastaisesti, eivät saa minkäänlaista tukea tästä tutkimuksesta.

IN OUR LABORATORY = Meidän laboratoriossamme
=================================
__________________________________________________
Hypnosis and Posthypnotic Suggestions

Amanda Barnier: For the past eight years I have been involved in research on hypnosis. As you can imagine, I get a lot of jokes at parties about turning people into chickens.
......
Over the past few years in our laboratory we've been investigating a range of interesting, and admittedly unusual, phenomena associated with hypnosis.
......
Well, the low hypnotisable people who were supposed to be acting like highs, didn't do a very good job. They sent hardly any. However, both the high hypnotisable people and the control subjects who were simply asked to do it, sent a lot of postcards. Most importantly, and somewhat unexpectedly, there was no difference between them.
__________________________________________________

Tässä tuon radioaseman artikkelissa, Amanda Barnier käyttää ilmausta "in our laboratory". Minusta tuo tarkoittaa tuon yliopiston tutkimuksia sen omassa laboratoriossa. Omista erillisistä tukimuksistaan hän sitten käyttää ilmausta "out of laboratory". Näin minä tuon tulkitsen. Tuo tutkimus, josta hän sai sen palkinnon oli juuri "out of laboratory". Kuitenkin tässä haastattelussa hän puhuu myös näistä Yliopiston tutkimuksista. Hän kertoo työskennelleensä useita vuosia tuon yliopiston tutkimusryhmässä, ja kohteena on ollut mm. hypnoosi ja posthypnoottiset suggestiot.

Eräästä kokeesta hän sanoo "In one of our experiments" eli eräässä meidän kokeessamme. Silloin hän puhuu juuri niistä koehenkilöistä, jotka sivelivät korvannipukkaansa kun tietty vihjesana sanottiin. Tässä hän tarkoittaa ilmeisesti tiettyä Yliopiston tutkimusryhmän tutkimusta. Tuo yksittäinen koe juuri vakuuttavasti osoittaa, että henkilö voi toteuttaa omituiseltakin näyttävän toiminnan, kun kuulee siihen liitetyn vihjesanan. Ja posthypnoottinen suggestio toimii, joskus hieman huvittavissakin olomuodoissa. Tämä esimerkki oli kaikkein hauskin ja hyvin kuvaa posthypnoottisen suggestion toimintaa. Tässä tapauksessa liikutaan jo lähellä sitä, mitä Mariacka sanoo "lavahypnoosiksi". Sitä samaahan se on. Samat hypnoosin säännöt ja lainalaisuudet ne ovat toiminnassa olkoon kysymyksessä lääketieteen piirissä tapahtuva hypnoosi tai "lavahypnoosi". Sama ihminen samoine perusominaisuuksineen siellä on takana molemmissa. Kummallakin puolella on taitavia hypnoosin taitajia. Sama hypnoosin teoria on molemmilla käytössä, ja hyvin pitkälle samat tekniikat käytössä.

pasi kirjoitti: ..... jotka kertoivat läheisilleen saamastaan tehtävästä. He saivat läheisiltään tukea ja kannustusta tehtävän suorittamisessa. ...

Tuo varmaan pitää paikkansa sen ryhmän osalta, jolle kerrottiin avoimesti tästä toivomuksesta lähettää kortti hypnotisoijalle joka päivä.

Koko kokeessa ei ole mittään järkeä, jos sama tieto olisi suullisestui kerrottu myös sille ryhmälle, jolle tieto oli annettu posthypnoottisen suggestion muodossa.

Tietysti myös tämän jälkimmäisen ryhmän jäsenet saattoivat puhua kortin lähettämisestä tohtorille, mutta todennäköisesti he pitivät sitä omana ajatuksenaan ja aloitteenaan.

Sariola kirjoitti:Koko kokeessa ei ole mittään järkeä, jos sama tieto olisi suullisestui kerrottu myös sille ryhmälle, jolle tieto oli annettu posthypnoottisen suggestion muodossa.

No niinhän minä edellisessä viestissäni kerroinkin. Siksi tuon ryhmän onkin täytynyt olla tietoinen saamastaan suggestiosta, jotta se on voinut kertoa siitä läheisilleen. Suggestio ei siis ole voinut olla salainen.

Probably the most fascinating aspect is the fact that the person will respond to what appears to be a simple request on the part of the hypnotist in a seemingly automatic and extremely compelling fashion. I can recall one young woman who received the suggestion to rub her ear lobe in one of our experiments. When I said the cue word, I can clearly remember the look of amazement and almost shock on her face as she watched her arm and hand moving towards her ear. Most importantly, this response occurs when the person is no longer hypnotised. They've woken up, and for all intents and purposes, everything is back to normal, yet as soon as they hear the cue word, they respond in an almost robotic fashion.

Tätä ei mielestäni voi kutsua miksikään ison otannan tutkimukseksi, vaan yksittäiseksi esimerkiksi. Vaikkakin persoona vaihtuu monikkoon kappaleen loppupuolella. AB puhuu ensin "henkilöistä", sitten tietystä tytöstä, vaihtaa sitten jälleen sanaan "person" ja yleistää. Mutta tuo on tietysti semantiikkaa.

Termit "away from the laboratory", "away from the hypnotic setting" ja "away from the experiamental setting" tarkoittavat tässä sitä, että hypnoosin vaikutusta on tutkittu koehenkilöiden normaalissa elämässä pidemmällä aikavälillä, ei tutkimushuoneessa rajallisen ajan puitteissa. Myös "out of laboratory" viittaa samaan. Korttikokeella tutkittiin juuri posthypnoottisen suggestion toimivuutta henkilöiden arkielämässä, ei välitöntä "laboratory"vastetta kuten korvanlehtikokeessa.

Sariola kirjoitti:Tässä tapauksessa liikutaan jo lähellä sitä, mitä Mariacka sanoo "lavahypnoosiksi". Sitä samaahan se on. Samat hypnoosin säännöt ja lainalaisuudet ne ovat toiminnassa olkoon kysymyksessä lääketieteen piirissä tapahtuva hypnoosi tai "lavahypnoosi". Sama ihminen samoine perusominaisuuksineen siellä on takana molemmissa. Kummallakin puolella on taitavia hypnoosin taitajia. Sama hypnoosin teoria on molemmilla käytössä, ja hyvin pitkälle samat tekniikat käytössä.

En myöskään menisi sekoittamaan hypnoosin tutkimusta hypnoositerapiaan. Enkä psykologiaa lääketieteeseen.

Sariola kirjoitti:Tässä tuon radioaseman artikkelissa, Amanda Barnier käyttää ilmausta "in our laboratory". Minusta tuo tarkoittaa tuon yliopiston tutkimuksia sen omassa laboratoriossa. Omista erillisistä tukimuksistaan hän sitten käyttää ilmausta "out of laboratory". Näin minä tuon tulkitsen. Tuo tutkimus, josta hän sai sen palkinnon oli juuri "out of laboratory".

Ei, vaan postikorttikokeella AB halusi tutkia, kuinka posthypnoottinen suggestio toimii "out of laboratory" tai "out of experimental setting". Toisin sanoen muualla kuin valvotuissa koeolosuhteissa, arkipäivän elämässä. Ilmaisu ei viittaa AB:n omiin erillisiin tutkimuksiin.

Mariacka kirjoitti:

Sariola kirjoitti:Tässä tapauksessa liikutaan jo lähellä sitä, mitä Mariacka sanoo "lavahypnoosiksi". Sitä samaahan se on. Samat hypnoosin säännöt ja lainalaisuudet ne ovat toiminnassa olkoon kysymyksessä lääketieteen piirissä tapahtuva hypnoosi tai "lavahypnoosi". Sama ihminen samoine perusominaisuuksineen siellä on takana molemmissa. Kummallakin puolella on taitavia hypnoosin taitajia. Sama hypnoosin teoria on molemmilla käytössä, ja hyvin pitkälle samat tekniikat käytössä.

En myöskään menisi sekoittamaan hypnoosin tutkimusta hypnoositerapiaan. Enkä psykologiaa lääketieteeseen.

Minä kyllä menisin. Käytännössä nämäkin kaikki nivoutuvat kokonaisuudeksi, jossa eri osat palvelevat toisiaan. Lääkärin ammatti on myös käytännön ammatti, jossa ei ole haittaa esim. psykologian tuntemuksesta. Hypnoosi ja siihen perustuvat terapiat liittyvät läheisesti yhteen. Molemmat täytyy tuntea hyvin kun hypnoosiin perustuvaa terapiaa käytetään.

Sariola kirjoitti:Tuo varmaan pitää paikkansa sen ryhmän osalta, jolle kerrottiin avoimesti tästä toivomuksesta lähettää kortti hypnotisoijalle joka päivä.

Koko kokeessa ei ole mittään järkeä, jos sama tieto olisi suullisestui kerrottu myös sille ryhmälle, jolle tieto oli annettu posthypnoottisen suggestion muodossa.

Tietysti myös tämän jälkimmäisen ryhmän jäsenet saattoivat puhua kortin lähettämisestä tohtorille, mutta todennäköisesti he pitivät sitä omana ajatuksenaan ja aloitteenaan.

Kaikki ryhmät saivat saman kehotuksen lähettää kortteja, niin hypnoosiherkät, hypnoosissa oloa teeskennelleet kuin verrokitkin. Ero oli siinä, että kaksi ensimmäistä ryhmää sai kehotuksen hypnoosissa ollessaan tai sitä teeskennellessään. Hypnoosin kohteena olleita ei pyydetty unohtamaan sitä, mitä hypnoosi-istunnon aikana oli tapahtunut. Kuten olemme useasta lähteestä lukeneet, ihmiset ovat tietoisia siitä, mitä hypnoosissa tapahtuu ja mitä siinä puhutaan ja myös muistavat sen tietoisesti.

Kuten aiemmin sanoin, jokainen kokeeseen osallistunut sai 100 valmiiksi täytettyä korttia, joiden postimaksut oli maksettu. Heidän tehtävänään oli vain pistää yksi kortti joka päivä postiin.

Sariola kirjoitti:Minä kyllä menisin. Käytännössä nämäkin kaikki nivoutuvat kokonaisuudeksi, jossa eri osat palvelevat toisiaan. Lääkärin ammatti on myös käytännön ammatti, jossa ei ole haittaa esim. psykologian tuntemuksesta. Hypnoosi ja siihen perustuvat terapiat liittyvät läheisesti yhteen. Molemmat täytyy tuntea hyvin kun hypnoosiin perustuvaa terapiaa käytetään.

Toivon kuitenkin, että opit erottamaan tutkimustyön kliinisestä työstä sekä erottamaan lavahypnootikkojen temput siitä, mitä kutsutaan hypnoosin terapeuttiseksi käytöksi. Kokonaisuus on helpompi hahmottaa, kun tietää mistä se koostuu.

Mariacka kirjoitti: ..... Hypnoosin kohteena olleita ei pyydetty unohtamaan sitä, mitä hypnoosi-istunnon aikana oli tapahtunut. Kuten olemme useasta lähteestä lukeneet, ihmiset ovat tietoisia siitä, mitä hypnoosissa tapahtuu ja mitä siinä puhutaan ja myös muistavat sen tietoisesti.

Kuten aiemmin sanoin, jokainen kokeeseen osallistunut sai 100 valmiiksi täytettyä korttia, joiden postimaksut oli maksettu. Heidän tehtävänään oli vain pistää yksi kortti joka päivä postiin.

On meillä kaikilla vääriä käsityksiä, niin minullakin. Minä arvelin, että se Barnierin tutkimus oli henkilökohtaisesti oma ei yliopiston tutkimus. Saatoin olla väärässä.

Oikaistaanpa nyt Mariackan virhe. Hän kyllä tulee tulee suuttumaan eikä myönnä totuutta. Sanon sen kuitenkin niinkuin Nymankin sanoo aina.

Kuten olemme useasta lähteestä lukeneet, ihmiset ovat tietoisia siitä, mitä hypnoosissa tapahtuu ja mitä siinä puhutaan ja myös muistavat sen tietoisesti.

Tuo ylläoleva ei pidä paikkaansa noin yleisenä sääntönä. Lähteitä tuolla lukijalla on ollut niukanpuoleisesti tai niissä on ollut väärää tietoa! Minä olen lukenut useista pätevistä lähteistä, että tuo ei pidä paikkaansa. Jään odottamaan onko Mariacka samaa mieltä minun kanssani?! Eivät ihmiset aina muista mitä hypnoosissa on tapahtunut. Se on fakta.

^Tässä kyseisessä tutkimuksessa mitään salaista tehtävää ei kuitenkaan ollut. Posthypnoottinen amnesia lienee enemmän poikkeus kuin sääntö, joten et voi tehdä yleistyksiä toisinpäin.

Toisaalta tutustuisin mielelläsi noihin useisiin päteviin lähteisiin, joissa toisin mainitaan. Sen jälkeen voidaan keskustella, tosin en viikolla ehdi hyvin intensiivisesti tähän asiaan puuttumaan.

Minua suututtaa eniten tietoinen valehtelu ja vääristely, asiallisilla argumenteilla ja lähteillä on mahdollista myös keskustella. Olettaen, että lukija ymmärtää, mistä puhutaan.

Mariacka kirjoitti:^Tässä kyseisessä tutkimuksessa mitään salaista tehtävää ei kuitenkaan ollut. Posthypnoottinen amnesia lienee enemmän poikkeus kuin sääntö, joten et voi tehdä yleistyksiä toisinpäin.

Toisaalta tutustuisin mielelläsi noihin useisiin päteviin lähteisiin, joissa toisin mainitaan. ......

Ei yleistystä voi tehdä kumpaankaan suuntaan. Juuri tämä amnesia on hyvin tunnettu hypnoosin yhteydessä. Se toteutuu, jos hypnoosi on syvyysasteeltaan riittävän syvä. Tällöin koehenkilö ei muista mitään, mitä hypnoosissa tapahtui, vaikka erillistä posthypnoottista suggestiota siitä ei annetakaan. Silti tuolla syvähypnoosissakin voidaan antaa posthypnoottisia suggestioita. Tällöin syntyy juuri tilanne, että koehenkilö ei muista mitään, mitä hypnoosissa tapahtui, mutta silti posthypnoottinen suggestio toimii. Minun mielestäni tuossa kokeessa olisikin pitänyt tilanne olla tällainen. En tiedä miten se on ollut. Herkästi hypnotisoituville olisi ollut mahdollista antaa suggestio syvähypnoosissa, jolloin he eivät olisi normaalitilassa muistaneet, mitä hypnoosissa oli tapahtunut, silloinkin, kun unohtamiskäskyä ei ole annettu.

MARIACKA: Toisaalta tutustuisin mielelläsi noihin useisiin päteviin lähteisiin, joissa toisin mainitaan...

Se on oikein! Kenttä on vapaa tutustumiselle!

Tämä tohtori Barnier oli jäsen yliopiston tutkimusryhmässä, joka tutki hypnoosia. Mielenkiintoinen on hänen tietonsa siitä, kuinka suuri osa ihmisistä voi toteuttaa hypnoottisia suggestioita.
* 10-15% voi toteuttaa vaikeimmatkin hypnoottiset suggestiot
* 70-80% voi toteuttaa osan, mutta ei kaikkia (myös AB itse)
* 10-15% huomaa vaikeaksi toteuttaa mitään hypnoottisia suggestioita

Aivan ilmeisesti nämä samat prosenttimäärät osoittavat myös sitä, kuinka herkästi henkilö on hypnotisoitavissa.

Muistelen, että Mariacka aikaisemmin väitti, että erään tutkimuksen mukaan vain 2% ihmisistä on hypnotisoitavissa. Ensinnäkin siinä tutkimuksessa mainittiin, että kyseinen tutkija oli onnistunut vaivuttamaan syvähypnoosiin tuon 2%. Siinä ei puhuttu mitään keskisyvästä ja lievästä hypnoosista. Tuon tutkimuksen 2% on verrattavissa tämän AB:n 10-15 %:iin. Se suurin ryhmä keskisyvään hypnoosiin kykenevät mm. puuttui kokonaan.

10-15% on yleensä se luku, joka ilmoitetaan, kun puhutaan syvähypnoosiin vaipuvista ihmisistä. Siinä kyseisessä tutkimuksessa tuo prosenttiluku oli 2%, joka maailmanlaajuisesti on poikkeuksellisen pieni luku.

Amanda Barnierin yliopistollinen tutkimusryhmä on päätynyt hyvin samansuuntaisiin lopputuloksiin kuin eräät muutkin, mm. virallisen lääketieteen ulkopuoliset tahot. Se on luonnollista, sillä populaatio on sama molemmilla.

Sariola kirjoitti:Oikaistaanpa nyt Mariackan virhe. Hän kyllä tulee tulee suuttumaan eikä myönnä totuutta.

Siinä taas esimerkki asia-argumentin korvikkeesta. Nyt yritetään jo etukäteen mitätöidä toisen keskustelijan vastine.

Minä olen lukenut useista pätevistä lähteistä, että tuo ei pidä paikkaansa.

Annatko esimerkkejä näistä lähteistä, ettei asia jää pelkän tarinointisi varaan?