MURHA.INFO

Politiikan mannerlaatat siirtyivät: Perussuomalaisten suosio romahti, SDP pomppasi kakkoseksi

Puolueiden kannatuksessa on tapahtunut kuukaudessa poikkeuksellisen suuria muutoksia. Neljä kuukautta hallituksessa kuluneiden perussuomalaisten kannatus syöksyi syys-lokakuussa alaspäin yli neljä prosenttiyksikköä ja päätyi 10,7 prosenttiin. Samaan aikaan oppositiosta SDP loikkasi ylöspäin lähes neljä prosenttiyksikköä ja keräsi 18,3 prosentin kannatuksen.



Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen mukaan näin suuria muutoksia puolueiden kannatuksessa yhden kuukauden aikana ei ole tapahtunut ainakaan pariin vuosikymmeneen.

Ylen syys-lokakuun mittauksessa perussuomalaisten kannatuksesta suli kuukaudessa lähes kolmannes, ja huhtikuun eduskuntavaaleista perussuomalaisten suosio on kutistunut tasan seitsemän prosenttiyksikköä.

Perussuomalaisten kannatus on ollut näin alhaalla viimeksi elokuussa 2010.

Perussuomalaisten suosio näyttää huvenneen samaa tahtia kuin turvapaikanhakijoiden määrä on paisunut. Maahanmuuttopolitiikan pettymysten lisäksi perussuomalaisten alamäkeä ovat vauhdittaneet hallituksen päätökset leikata julkisia menoja ja heikentää työntekijöiden työehtoja.

Eduskuntavaalitappion jälkeen oppositioon joutuneen SDP:n kannatus mateli koko kesän alle 15 prosentin lukemissa, mutta syksy muutti kaiken. Yhdessä kuukaudessa SDP ohitti sekä perussuomalaiset että kokoomuksen ja nousi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi.

Mielenosoitus nosti demareita

Hallituksen yhteiskuntasopimusyrityksen kariutuminen ja sen korvikkeeksi tarjotut työvoimakuluja leikkaavat pakkolakiesitykset riehaannuttivat palkansaajajärjestöt joukkomielenosoitukseen.

Hallituksen ja palkansaajajärjestöjen vastakkainasettelusta poliittinen hyöty näyttää sataneen suoraan SDP:n ja ammattiyhdistyspolitiikassa aiemmin ansioituneen Antti Rinteen laariin.

Demareille on mitattu yli 18 prosentin kannatuslukemia viimeksi alkuvuodesta 2013, ja puoluejohtajana oli silloin vielä Jutta Urpilainen.

Kannatusmittauksen tausta-aineiston mukaan perussuomalaiset ovat menettäneet erityisesti työntekijämiesten kannatusta. Samaan aikaan SDP näyttäisi vahvistuneen eniten juuri samassa miestyöntekijöiden ryhmässä.

Keskusta pysyi kärjessä

Pääministeripuolue keskustan kannatus mureni kuukaudessa runsaan prosenttiyksikön, mutta selvän kärkipaikan turvanneet 21,7 prosentin lukemat ovat yhä hieman eduskuntavaalituloksen yläpuolella.

Valtiovarainministeripuolue kokoomus menetti kannatuksestaan lähes prosenttiyksikön ja jäi niukasti SDP:n jälkeen kolmoseksi.

Oppositiossa SDP:n lisäksi kaikki muutkin puolueet olivat nousussa. Vihreät nousi ohi vastaan tulleiden perussuomalaisten, ja myös vasemmistoliitto pääsi taas yli kahdeksan prosentin rajan.

Pienistä oppositiopuolueista RKP:lle mitattiin lähes viiden ja puheenjohtajavaihdoksesta uutta virtaa saaneille kristillisdemokraateille tasan neljän prosentin kannatus.

Hallituspuolueiden enemmistö kapenee

Hallituspuolueilla on tuoreessa kannatusmittauksessa yhdessä enää niukka enemmistö. Kolmen hallituspuolueen yhteiskannatus on pudonnut 50,4 prosenttiin ja viiden oppositiopuolueen suosio on noussut 48,1 prosenttiin.

Huhtikuun eduskuntavaaleissa nykyiset hallituspuolueet keräsivät äänistä 57 prosenttia ja eduskunnassa olevat oppositiopuolueet jäivät 40,5 prosenttiin.

Eduskunnan ulkopuolella olevien ryhmien kannatus on pysynyt tavanomaisissa noin puolentoista prosentin lukemissa. Eduskuntavaaleissa ne keräsivät 2,5 prosentin äänisaaliin.

Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2898 henkilöä ja puoluekantansa kertoi kaikista vastanneista 63,4 prosenttia eli lähes saman verran kuin edellisessä mittauksessa.

Haastattelut tehtiin 7.9.-6.10.2015 ja kannatusarvion virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin 1,5 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Näkökulma: Kylmää kyytiä

Hallitusblokki putoaa Ylen kannatusmittauksessa kuin kivi, persut ovat suorastaan syöksykierteessä. Tämä tietää hurjaa turbulenssia hallituksen sisälle.

Huhhuh! Tällaista kuukausimyllerrystä puolueiden kannatuksissa ei ole nähty niin kauan kuin Taloustutkimuksen tilastoista voi luotettavasti dokumentoida eli pariinkymmeneen vuoteen.

Tuoreet luvut ovat tylyjä hallituspuolueille. Pääministeripuolue keskustan kannatus on pudonnut 1,3 prosenttiyksikköä, kokoomus lähes prosenttiyksikön ja perussuomalaiset peräti 4,3 yksikköä.

Hallituspuolueita kannattaa enää 50,4%. Vaalikannatuksesta on haihtunut 6,4 prosenttiyksikköä.

Oppositiossa taas kaikki viisi puoluetta ovat nostaneet kannatustaan.

Keskusta on silti edelleen ykköspaikalla, mutta kokoomus suistui kolmanneksi, kun oppositiopuolue Sdp porhalsi sen ohitse. Yllätys sekin. SAK:n vetoapu työelämäkiistoissa siivittää nyt demareita.

Persujen kohdalla tilanne on tukalin. Painajaista lisää, että demarien lisäksi myös vihreät menivät edelle. Vaalien isosta jytkystä on sulanut seitsemän prosenttiyksikköä. Kuukaudessa katosi kolmannes kannatuksesta. Mihin se meni? Kuka sen vei? Kannattaa kysyä erityisesti persuja äänestäneeltä duunarimieheltä.

Persut ovat nyt puolueiden kannatusjärjestyksessä vasta viides. Timo Soinin hekottelu edellisen hallituksen takiaispuolueille uhkaa iskeä omaan nilkkaan. Hulppeassa puoluetoimistossa Helsingin arvokeskustassa vallitsee tänään hautajaistunnelma. Kivikylän nakeissa on karvas sivumaku. Porukka haikailee johtajansa perään, jota ei nykyisin näe kuin pitkillä aukeilla.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kuherruskuukausi on selvästi ohi. Hurjat budjettileikkaukset, työelämän pakkolait ja rajan yli hyökynyt pakolaistulva ovat tehneet tehtävänsä. Poliittinen lasku on lankeamassa maksuun kovalla korolla.

Ennen vaaleja arveltiin, että uuden pääministerin on oltava valmis häviämään seuraavat vaalit, jos hän aikoo määrätietoisesti toteuttaa tarvittavan talouden kuriohjelman. Nyt voidaan jo kysyä, mahtaako hallitus edes jaksaa seuraaviin säännönmukaisiin vaaleihin, jotka pidetään keväällä 2019. Jouluunkin on niin pitkä aika.

Poliittinen kurimus ei voi olla heijastumatta hallituksen toimintaan. Itsesuojeluvaisto pakottaa koalitiota tarkistamaan linjaansa. Jos kannatus putoaa edelleen, yhteisrintama joutuu lujille ja koheesiota koetellaan. Kolme ässää uhkaa muuttua kolmeksi ärräpääksi.

Erityisesti persuilla on tämän mittauksen jälkeen hurjat paineet profiloitua jämäkämmin jopa hallitusyhtenäisyyden kustannuksella. Alkuviikosta puolueen kolmas varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen jo vaati kriisikokousta, koska hallitusohjelmaa on hänen mielestään rikottu juuri persujen kannalta tärkeissä kohdissa, pakolaispolitiikassa ja Kreikan lainaohjelman kohdalla.

Kriisi on nyt valmis. Mahtaako se yhdellä kokouksella enää korjaantua? Ja ehtiikö Soini maailmanmatkoiltaan mukaan ollenkaan?

Pekka Ervasti
Kirjoittaja on politiikan erikoistoimittaja

Helsingin Sanomat kirjoitti:
Salainen suunnitteluohje paljastaa: puolustusvoimat joutuu karsimaan toimintaansa

HS sai nähtäväkseen Pääesikunnan tuoreen salaisen suunnitteluohjeen

KOTIMAA 10.10.2015 2:00 Päivitetty: 10.10.2015 6:30
Jarmo Huhtanen
HELSINGIN SANOMAT

KAISA SIRÉN LEHTIKUVA, ESA SYVÄKURU HS, PUOLUSTUSVOIMAT

Puolustusvoimat joutuu alentamaan toimintansa tasoa vuosina 2016–2020. Syynä on toimintamenoissa oleva rahoitusvaje.

Toiminnan tason laskeminen tarkoittaa sitä, että Hornet-hävittäjillä ja NH90-helikoptereilla lennetään suunniteltua vähemmän ja sotalaivat purjehtivat vähemmän aikaa merellä. Tulossa on myös muita leikkauksia.

Tiedot ilmenevät HS:n näkemästä Pääesikunnan salaisesta suunnitteluohjeesta. Viime keskiviikkona päivätyn ohjeen ovat allekirjoittaneet Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko ja Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen.

Ohjeen johdannossa kerrotaan, että Puolustusvoimien "toimintamenorahoituksessa on merkittävä vaje vuodesta 2016 eteenpäin".

"Rahoitusvaje on muodostunut puolustusvoimauudistuksen aikana Puolustusvoimille kohdennetuista lisäleikkauksista ja -velvotteista sekä kustannustason huomattavasta noususta."

Kustannusten kasvu näkyy erityisesti palkoissa, tilahallinnassa, kunnossapidossa ja johtamisjärjestelmäalalla.

Suunnitteluohjeessa mainitaan, että rahoitusvajetta syventää lisäksi uuden hallituksen kehyspäätös, joka sisältää lisäleikkauksia Puolustusvoimien toimintamenoihin. Näiden leikkauksien vuoksi Puolustusvoimat joutuu säästämään toiminnasta ja rakenteista.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa luvataan, että puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Puolustusministeri Jussi Niinistön puolueen perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman pääteemoja oli Puolustusvoimien rahoituksen nostaminen riittävälle tasolle.

Puolustusvoimissa on oltu huolissaan erityisesti materiaalihankintojen riittävyydestä. Puolustusvoimat joutuu nyt kuitenkin vähentämään sotatarvikkeiden ostoja ja kohdistamaan säästyneet rahat toiminnan ylläpitoon.

Ensi vuonna näin tehdään 50 miljoonan euron arvosta ja vuodesta 2017 eteenpäin 78 miljoonan euron arvosta vuosittain. Puolustusvoimat siirtää rahaa materiaalihankinnoista muun muassa kyberpuolustuksen kehittämiseen tarkoitetun henkilöstön palkkoihin.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg puuttui valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa syyskuussa materiaalihankintojen ja toimintamenojen väliseen ongelmaan.

"Näiden kahden rahoituslinjan välimaastoon on vuosien saatossa kehittynyt melkoinen kustannuspommi."

Lindbergin mukaan syntyy todennäköisesti tilanne, jossa "Suomi ainoana toimintaympäristönsä maana ajaa sotilaallista toimintaansa alaspäin".

Puolustusvoimat hakee uusia säästöjä kovin toimin. Esimerkiksi soittokunnilta leikataan 100 000 euroa ja saman verran liikunnan tukemisesta.

Henkilöstömenoihin tavoitellaan lähes 60 miljoonan euron säästöjä vuosina 2016–2020.

Henkilöstökuluja pienennetään muun muassa siten, että varusmiehiä kouluttavien sopimussotilaiden määrää vähennetään. Lisäksi satoja virkoja ja tehtäviä jätetään täyttämättä niin, että viranhoitajan vaihtuessa ei heti nimitetä uutta.

Tiloihin liittyvillä sopeutuksilla pyritään 5–27 miljoonan euron vuosisäästöihin. Puolustusvoimat aikoo muun muassa irtisanoa varuskuntakerhojen sopimukset ja neuvotella ne uudelleen Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Sotalaivojen, hävittäjien ja helikoptereiden käyttöä vähentämällä tavoitellaan ensi vuonna 3,7 miljoonan euron säästöjä ja vuosina 2017–2020 yhteensä 7,2 miljoonan euron vuosisäästöjä.

Tarkoitus on myös vähentää sotaharjoituksiin liittyviä varusmiesten maastovuorokausia 35:stä 30:een vuodesta 2017 alkaen.

Hellapoliisi kirjoitti:Puhemies Maria Lohelan vetoomus siveämmän pukeutumisen puolesta Eduskunnassa veti kyllä eilen meikätytön sanattomaksi. Luulisi maassamme olevan tärkeämpiäkin ongelmia.

Jos kansanedustaja ei ymmärrä pukeutua tarpeellisen siveästi työpaikalleen niin onko hän ylipäänsä kykenevä hoitamaan luottamustoimeaan? Jännästi on lehdistö jättänyt raportoimatta nämä siveettömyydet. Koko toisten ulkomuodon arvostelu osoittaa kyllä aikamoista pikkumaisuutta. Vaatteet kun eivät tee rengistä herraa jne.

Dr Bergmeister kirjoitti:Tämä koko hallitus on täysin ammattitaidoton, miten ikinä vaan voi olla

SDP hengittää jo keskustan niskaan, perussuomalaisten syöksy syvenee

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannatus jatkaa nousuaan. Ylen marraskuun mittauksessa SDP:tä äänestäisi 21 prosenttia vastanneista. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on nyt alle 49 prosenttia.



Perussuomalaisten kannatuksesta hupeni kuukaudessa taas lähes prosenttiyksikön verran. Alamäkeä on jatkunut jo puoli vuotta ja 17,7 prosentin eduskuntavaalituloksesta on hallituksessa kadonnut puolet.

Oppositio ohitti hallituksen suosion

Perussuomalaisten romahdus on painanut hallituspuolueiden yhteisen kannatuksen alle 49 prosentin. Marraskuussa eduskunnan oppositiopuolueet ohittivat ensimmäisen kerran hallituspuolueiden suosion prosenttiluvuin 49,8–48,8.

Pääministeripuolue keskustan kannatus on pysynyt koko syksyn vajaan 22 prosentin lukemissa eli hieman eduskuntavaalituloksen yläpuolella.

Stubb-kohu nirhaisi kokoomusta

Kokoomukselle mitattiin marraskuussa 18,3 prosentin kannatus, joka on täsmälleen sama kuin lokakuussa ja lähes samoissa luvuissa kuin eduskuntavaalitulos.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Jari Pajusen mukaan kokoomuksen kannatus oli marraskuun alkuviikkoina hienoisessa nousussa, mutta tällä viikolla kokoomuksen kannatus sukelsi noin 16 prosenttiin.

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Alexander Stubbin viime viikon torstaina eduskunnassa esittämistä osakeomistusten hallintarekisterin viranomaiskannatukseen liittyneistä vääristä tiedoista noussut kohu näyttää välittömästi horjuttaneen kokoomuksen kannatusta.

Kokoomuksen notkahdus nosti tämän viikon alussa erityisesti vihreiden kannatusta.

Vasemmistoliitto kiri perussuomalaisia kiinni

Marraskuussa kaikkien oppositiopuolueiden kannatus nousi.

Vahvimman nousun teki vasemmistoliitto, joka kipusi jälleen yli kahdeksan prosentin rajan Samalla ero perussuomalaisiin kutistui ja on enää vajaan prosenttiyksikön.

Vihreät keikkuu edelleen selvästi eduskuntavaalitulosta korkeammissa runsaan 12 prosentin lukemissa.

Pienistä oppositiopuolueista RKP:n ja kristillisdemokraattien suosio värähti vähän ylöspäin niille tutulla noin neljän prosentin tasolla.

Tällä kertaa eduskunnan ulkopuolisten ryhmien suosiosta katosi kolmannes ja niiden kannatus on nyt eduskuntavaalien jälkeen alimmillaan.

Äänestäjien puoluekannat vahvistuivat

Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2408 henkilöä. Haastattelut tehtiin 9.11.–1.12.2015, ja virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta noin 1,6 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

Puoluekantansa kertoneiden määrä oli nyt nousussa. Kaikista vastanneista kantansa ilmoitti 67,4 prosenttia, ja Taloustutkimuksen painotetussa aineistossa vastausprosentiksi saatiin 75,2 prosenttia.