Vuoden 1993 heinäkuussa surmatun Raija Juutilan murhasta syytetty 66-vuotias mies ei suostunut puhumaan oikeudenkäynnissä torstaina. Tämän vuoksi hänen kuulemisensa korvattiin käymällä läpi esitutkinnan aikana tehtyjä kuulusteluja.
Mies on kiistänyt syyllisyytensä Raija Juutilan kuolemaan alusta saakka.
Kuulusteluita on tehty useita ja yhden niistä videointi esitettiin oikeussalissa.
Juutila katosi vuonna 1993 ja hänen ruumiinsa löydettiin epäillyn yrityksen alueelta haudattuna viime joulukuussa. Hautapaikka löydettiin miehen kerrottua poliisille, mistä ruumista kannattaa etsiä.
Vielä joulukuun 13. päivä syytetty kiisti tietävänsä, mitä Juutilalle on tapahtunut. Seuraava keskustelu käytiin kuulustelujen aikana:
Kuulustelija: Onks Raija siellä (yrityksen) alueella jossakin?
Syytetty: Ei mun tietääkseni.
K: Onks hän piilotettuna sinne johonkin?
S: Ei mun tietääkseni. Sehän on käyty kerran läpittekin, sekin alue.
K: Ja nyt käydään uudestaan. Tarkemmin.
S: Niin.
K: Löytyykö se Raija sieltä?
S: Ei mun tietääkseni.
Kertomus vaihtuu
Kolme päivää myöhemmin, joulukuun 16. päivä syytetty kuitenkin päättää kertoa, että hän tietää mistä Juutilan ruumis löytyy. Tämän kuulustelun videointi näytettiin käräjäoikeudessa. Videolla syytetty kertoo tapahtumista rauhallisesti ja hiljaisella äänellä. Välillä hän hieroo hermostuneesti kasvojaan ja huokailee usein.
Syyttäjän mukaan syytetyn tarina on täysin keksitty. Hänen mukaansa jutussa on paljon epäloogisuuksia.
Kuulustelija: Onko sulla tullu tän asian tiimoilta jotain uutta kerrottavaa?
Syytetty: No mä oon tässä nyt koittanut jäsennellä niitä asioita, mitenkä tämän nyt sillai muistan, koska mä olen aika paljon niin sanotusti mielestäni pois sulkenu. Ja siitä on niin pitkä aika, että semmonen kokonaiskuvan hahmottaminen, niin se on ollut hyvin hankalaa tässä hommassa.
Ja tota, nyt kun puhutaan siitä, mistä tämä lähti niin sinne firmaan tuli tota, niitä venäläisiä kävi ja sinne tuli pari venäläistä. Se oli työajan jälkeen joskus siinä, mitähän se kello olis ollu. Kuitenkin jossain viiden paikkeilla, että mä olin siä yksin.
Mä olin sisällä ja tota ne sano, että heillä on semmonen 70 000 saatavia Raijalta. Että tota semmoset asiat pitäis jotenkin hoitaa. Ja mä sanoin, että mulla ei oo semmosia rahoja, ei oo ittellä eikä firmassa. Ja tota, näytin myöskin firman tilin, että siellä ei oo rahaa. Et tota sanoin niille, että jos te ootte Raijan kans tehny bisnestä, niin se on ihan teidän ja Raijan välinen asia tämmönen juttu.
...
Ja kaverit siihen sano, että tota tästä kyllä sitten kuuluu vielä, että ei tää jää tähän, että tähän asiaan kyllä palataan. Ja sitten ne lähti menemään. Niitä oli kaks kaveria, semmosia jotain kolmenkymmenen paikkeilla olevia noin arviolta. Vähän tylyn näkösiä tyyppejä.
Ja sitten siinä kulu muutama päivä, niin sitten ne, ne ei ollut samat kaverit, jotka sinne tuli, mutta siinä oli auto pihalla ja kaverit tota, sieltä tuli toinen kaveri sisälle ja kysy, että oonks mä täällä yksin. Mä sanoin, että oon mä. Ja ne sano, että jotakin siihen malliin, että he antaa opetuksen siitä, että mitä tapahtuu kun heille jää asiat hoitamatta ja velat maksamatta. Kaverit meni ja pudotti siihen pihalle nyytin ja lähti menemään.
Ja mä menin kattoon ja siinä oli pressunyytti, niin avasin sen, niin siellä oli Raija pahasti hakattuna, ihan siniseks hakattuna ja hengettömänä.
...
Mä menin ihan paniikkiin siitä hommasta, aivan sekasin, että mitä tässä nyt niinkun tapahtuu ja ammutaanko mut seuraavaks tai hakataanko tai pahoinpidellään. Ja sitten mä hautasin sen Raijan sinne johonkin katokseen, mä en muista paikkaa, vedin sen pressun kans sinne ja pistin sinne. Hiekkaa päälle ja tota siinä oli jotain papereita ja revityt vaatteet ja sitten oli vajaa laatikko patruunoita.
K: Samaan monttuun kaikki?
S: Ei, mä en pannu sinne kun Raijan ja pistin ne roskiin ja patruunat otin muistaakseni talteen.
Ja tota mä sitten mietin, että miksi tässä on tämmönen juttu yleensä kysymyksessä niin kans käytiin siellä Venäjällä tai hän kävi, niin tuota hänen matkatavaroissaan oli aina semmoisia erikoisia tuliaisia, elikä siellä oli vähän tämmöisiä paksun suklaalevyn näköisiä paketteja yks tai kaks ja sitten oli pienempiä neliskanttisia paketteja vähän niinkun korurasioita ja niitä oli joka kerta. Että mun mielestä Raija teki jotain hämäräbisnestä näitten venäläisten kanssa.
...
K: Kerro näistä miehistä. Kuka ensimmäistä kertaa kävi.
S: Ne oli tota semmosia, mä arvioisin jotain 30–35-vuotiaita, Ihan hyvin pukeutuneita kavereita, semmosia joilla oli puku päällä.
...
K: Minkälaisella autolla nää liikku?
S: No, ne oli henkilöautolla ne ensimmäiset kaverit ja sitten ne seuraavat oli pakettiautolla.
...
K: No entäs tää pakettiauto, minkälainen se oli?
S: Se oli farmari ja mun mielestä se oli joku tumma.
...
Se vois olla Volvo se auto, se oli sen mallinen sivusta katsottuna.
...
(Kertoo välissä uudelleen, kuinka miehet jättivät pressukäärön pihalle)
...
K: Mitäs sä sitten teit?
S: Menin suunnilleen shokkiin siinä vaiheessa. Sitten mä rupesin miettiin, että mitä tässä nyt tehdään. Ja mä aattelin, että mulla ei oo mitään muuta vaihtoehtoo, kun haudata se Raija.
...
Kuulusteluissa syytetty kertoi lisäksi viettäneensä tapahtuman jälkeen kolme vuorokautta yrityksen tiloissa ja nukkuneensa lauteiden alla. Lisäksi hän kertoi pelänneensä venäläisten paluuta useita vuosia.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194740 ... kiin+.html
