Tutkntalinjan sivustolta nostan nämä keskustelut palstalle.
Lainaus:
Niin, luin eilen vaihteeksi Grönroosin esseetä ja siellähän mainitaan, että "Sorayrityksen kirjanpidon mukaan yhtiö oli maksanut 31.10.1988 päivätyn laskun perusteella Inkoon tontin ostajille 5940 markkaa metsäkoneurakoinnista." Oliko Ragnarilla ja Taunolla jo tuolloin metsäkoneita ja siirtyikö ne Ratariin, kun se perustettiin?
Toi puutavarakuskihomma on myös mielenkiintoinen. Oman käsityksen mukaan metsäkonefirmat ei aja yleensä puita rekoilla, vaan sen hoitaa ulkopuoliset yritykset, paperitehtaan tms. laskuun. Kenellä se tukkirekka sitten oli, mihin kuskia etsittiin. Jossain on kyllä väitetty Veikolla olleen kuorma-auton lisäksi rekka, mutta siitä ei mitään faktaa ole tuotu vielä ainakaan julki.
< Tlinja > 07.01.2026 15:37:29
Saattoi hyvin ollakkin metsäkoneurakointiakin heillä jo aikanaan.
Vai, oliko Veikolla itsellään ja sitten myi koneet Ratarille?
Ratari Forest oli 8.1989 - 6.1992 pystyssä ennen konkurssia.
Ragnar ainakin teki louhintaa,
R.T.B. Louhinta Ky oli 1987-2001 aktiivinen.
Liittyykö tämä sit vakuutuksiin vai mihin, offtopic ehkä mutta linkitämpä:
" Avoin yhtiö Yhtymä Tauno Varis & Irma Laaksonen "
Kirkkonummi, 1990-1995 aktiivinen
< Kaivuri > 08.01.2026 02:50:40
Mikä oli se yhtiö joka meni 1983 nurin?
< Kaivuri > 08.01.2026 03:23:54
Taunolla ja ilmeisesti hänen avovaimollaan (asuvat yhdessä), on ollut tuo yhtymä, joka on perustettu pari kuukautta ennen surmia. Ilmeisesti yhtymä mennyt nurin vähän Ratariin jälkeen, koska vuonna nna 1995 on huutokaupattu metsämaata 11,7ha ja 2,7ha maata, josta puut hakattu pois. Molemmat sijainnut Siuntion Myllykylässä. Saatavia on hakenut Suomen yhdyspankki 3.6.1992 tehdyllä Kirkkonummen kihlakunnanoikeuden päätöksellä. Nämä muuten löytyy tuolta yllä olevasta kartasta.
< Tlinja > 08.01.2026 15:09:32
Se nurin mennyt yhtiö kiinnostaisi itseäkin. Sekä miksi Veikon hinausfirmaa, Nosturipalvelua, sekä Taunon ja Ragnarin yhtymää ei löydy Virrestä tms? Pitäisi ehkä tietää tarkat nimet.
< Tlinja > 08.01.2026 15:14:43
Tuohon aikaan oli kai mahdollista mennä naimisiin ilman sukunimien "yhdistämlstä".
Jaa näemmä oli jo se yritys bongattu aiemminkin, täytyy karttaa tutkia tarkemmin ja sieltä löytyviä yrityksiä.
En tiedä tarkkaan mutta omat päätelmäni, jostain löytynee oikeammat selitykset:
Joo se auttaisi kun tietäisi tarkat nimet, tai löytää oikean paikkakunnankin, ytj kanssa auttaa, ehkä, kauppalehden yrityshaku auttaa kanssa.
Lohja, Inkoo, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, tottakai Helsinki mahdollisia kotipaikkoja, Iisalmikin?
Verotusyhtymiä ei kaupparekisteriin merkitä edelleenkään, silloin nimenä on esim " verotusyhtymä Tauno Varis ja Ragner Broberg ".
Eikä ennen toiminimiäkään kaupparekisteriin merkitty, ei tosin nykyäänkään jolloin laskussa lukee esim. " Rytkönen Veikko Antero ", toki noilla toiminnoilla luulisi yrityksiä löytyvän.
Veiklo Rytkönen Oy löytyy kyllä Kirkkonummella olleen, mutta ytj:n mukaan veikkaisin ettei liity tähän jos pakko olisi veikata.
Y-tunnukset jaettiin toiminimiyrittäjille oliko 1998 tjsp.
Siihen aikaan alvnumerot, oliko myös työnantajanumerotkin/ verottajan numerot, en tiedä, muistan lukeneeni että ne oli alkuunsa "salaiset" numerot.
Surmien aikaan oli liikevaihtovero käytössä ja sen rekisteröinnit oli asia erikseen, ja oliko edes muutakuin lvv.rek. sen ajan laskuissa.
< kaivuri > 08.01.2026 16:36:37
Eli jos kyseessä olisi toiminimi, niin sitä ei välttämättä löytyisi prh tai ytj? Etsin ytj:stä hinausyrityksiä, niin siellä kyllä oli myös toiminimiä jotka perustettu ennen 90-lukua, mutta olisiko sitten niin että siellä on jotain rekisteröintiä tehty vuoden 1998 jälkeen, niin siksi löytyy? Veikon yritys todennäköisesti lopetettu ennen tota vuotta. Itse en näistä ihan hirveästi ymmärrä.
Tuo verotusyhtymä on varmasti juurikin noin, eli sitäkään ei varmaan ihan helposti löydä. Voiko muuten verotusyhtymä tehdä ulkopuolisille laskutettavaa työtä, niinkuin tämä yhtymä oli tehnyt puunkorjuuta?
< Tlinja > 08.01.2026 17:55:05
Lähde
https://www.tutkintalinja.com/kirkkonum ... ssurma.php
_______
Ponkilainen (naapuri) on todennut, että surmaperheen luona kävi vieraita harvakseltaan. Sukulaiset ja metsäkonefirman tyypit. Pitänee varmaan paikkansa. Kertoi, että metsäkonefirman miehet tankkasivat pihalla jotakin öljyä. Kirjassa oli maininta, että Veikon ystävä keskusteli Veikon kanssa saaduista uhkailuista autotallissa. Myös yksi metsäkonefirman tyyppi oli Beritin kanssa autotallissa. Miksi rakennettiin talo, jossa autotallissa ei pääsyä asunnon asuintiloihin ja mitä tuolla Veikon autotallissa oli? Työkaluja, tätä öljyä vai mitä? Eihän asuinrakennuksissa pidetä syttyvää ainetta. Autot oli parkissa pihalla, missä käytössä toi autotalli oli Veikolla ja Beritillä? Surmahuone oli tallin yllä ja vesivahinko ilmeisesti aiheutti vahinkoa myös autotallissa, niinkö?
Henkilöautot on ajettu aivan autotallin ovien eteen (3). Sen lisäksi on Veikon(?) viritys hinurin kaapelista lähipuihin. Onko Veikko suojannut autotalliin pääsyä. Voisiko teko olla sen vuoksi niin brutaali, että ei antanut teon aikana pyydettyjä autonavaimia (jotta autot olisi saatu tallin edestä pois) ja jotakin, mitä oli autotallissa? Teon kestosta ei ole kerrottu julkisuuteen mitään (onko uhrien kuolemaa pitkitetty?).
Vai hakiko joku avaimet aiemmin lauantaina autotalliin pääsemiseksi. Tai ehkä ei silloin löytänyt tallista mitä etsi. Ehkä Paanaskirjeen idea on ollut saada hinausauto siirtymään pihasta, jonkin "edestä" pois.
Mä olen jotenkin ajatellut, että tekijä tuli, surmasi ja lähti nopeaan pois. Ehkä ei niin ollutkaan, vaan teko ollut pitkäkestoinen illasta aamuun, välillä haettu lisää tekovälinettä keittiöstä. Kun ei saatu mitä tultu hakemaan, olisi tyhjennetty lompakotkin. Tällainen voisi sopia myös Veikon löytöasentoon ja toisaalta myös Veikon kytkemiseen "jälkikäteen" Ratariin ja velka-asemaan ja kerätty Veikon pojilta rahat pois. Tekijä olisi yhtä kuin Varis.
Ehkä Veikon siskon Margitin tarkoittama verisukkatapahtuma olisi tapahtunut tämän Irman kotona. Olivatkohan vielä avopuolisoita Variksen kanssa surmatyön aikaan?