Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Xerxesille tietoa täällä vammakeskustelun puolella aivovammoista:

Aivovamma luokitellaan aivoruhjevammaksi-kun tatajuttomuus kestää yli puolituntia ja muistikatkos yli tunnin.

Aivoruhjevamma voi olla avoin tai suljettu niissä aivokudos vaurioituu pysyvästi. 5% aivoruhjevammoja saaneista voi tulla jälkioireina epilepsia. Myöskin erilailaisia jälkioireita jää mm. kuten keskittymis ja muistivaikeuksia, ja käsitteellisen ajattelun vaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä ja hitautta suorittamisessa jne..

Tärkeää:

Tajutomuuden kesto= on ennusteen kannalta oleellinen tekijä.
Aivovamman vaikeusaste on yhteydessä tajuttomuuden ja muistamattomuuden kestoon.
Mitä pidempään tajuttomuus kestää sen vaikeammasta aivovammasta on kysymys. Ja mitä pidempään muistamattomuus kestää sen vakavammasta aivovammasta on kysymys.

Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.
- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.

- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.




Neurokirurgi Öhman määritteli NGn totaalisen pitkän muistiaukon kuuluvaksi vakavavaan aivovammaan. Ja hän sanoi, että on erittäin harvinaista, että näin vakavan aivovamman muistamattomuus, ei näkyisi verenä aivoselkäydinnäytteessä. Eli muistamattomuus viittasi hänen mielestään vakavaan aivovammaan, mutta veretön aivoselkäydinnäyte, puhui vahvasti sitä vastaan.

[Matlock]

Potilailla tuppaa olemaan keskenään ristiriitaisia oireita. Sitäpaitsi NG:n humalatila varmasti sotki diagnoosia ja saattoi suoranaisesti pahentaa aivovamman oireita.

Kun jopa Hirvensalo ei sulje pois edes vaikeaa aivovammaa, se kertoo paljon syyttäjäpuolen huteruudesta.

[awa]

Vakava aivovamma voi olla aivotärähdyskin, mikä ei aiheuta kuin hetkellisen pökertymisen. Toimintakyvyttömäksi se ei ihmistä tee kuin sekunniksi ta kahdeksi. Näin se on. Vamma voi silti olla vakava aivovamma.

Gustafssonilla puhutaan aivovammasta joka piti häntä tunteja tajuttomana ja päiviä tokkuraisena. Se on jo niin vakava aivovamma, että se olisi jättänyt jäljen aivoihin. Näin ei tapahtunut.


Kannattaa muistaa, että aivovamma voi olla vakavakin, mutta ei aiheuta minkäänlaista tajuttomuutta tai toimintakyvyttömyyttä. Gustafssonin tapauksessa hänen kertomuksena ja hänellä osoitetut vammat ovat voimakkaasti ristiriidassa. Gustafssonin tajuttomuudestahan ei ole muuta kuin hänen oma kertomuksensa. Tämän ristiriidan syyttäjän asiantuntijalääkärit osoittivat hyvin selvästi. Gustafssonin kertomat oireet, löydetyt vammat ja nopea toipuminen, on mahdoton yhtälö.

[Misri]

^ Näistä alkoholin vaikutuksista suhteessa tajunnan tason arviointiin on kyllä riittävästi tietoa olemassa. Ja ensihoitajia on perehdytetty tunnistamamaan ja huomioimaan ne humalatilan oireet tehdessään trauma-potilaalle tajunnantason arviointia. Kaikilla tiedetyillä todennäköisyyksillä ( mukana retkellä ollut alkoholi) ei voida pois sulkea alkoholin osuutta alentuneen tajunnantason syitä arvioidessa.

Muistamattomuus ja tajunnantaso on keskeiset oireet kun arvioidaan aivovammatasoa. Siinä olet oikeassa, että nämä oireet vaihtelevat aivovamma-tason mukaan. Eli mitä pidempi totaalinen muistiaukko ilman muistisaarekkeita, sen vakavammasta aivovammasta on kyse. Mitä pidempi tajunnantason kesto sen vakavampi aivovamma. Ja näihin ed. mainittuihin pidempikestoisiin oireisiin, liittyy myös jokin neurologinen löydös. Veretön selkäydinneste puhui vahvasti aivotraumaperäistä muistamattomuutta vastaan.

Kertaus on opintojen äiti eli taas tuhannen kerran Hirvensalon virallinen lausunto Gustafssonin vammoista.

Töölön sairaalan ylilääkäri, LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti, Eero Hirvensalon 30.6.2003 antamassa asiantuntijalausunnossa todetaan.( lähde Etp)

:

”Potilaan merkittävimmät vammat ovat sairauskertomusmerkintöjen perusteella aivotärähdys tai lievä aivoruhje, vasemman alaleukaluun ja yläleukaluun sekä poskiluun murtumat vasemmalla sekä ruhjehaavat vasemmassa poskessa, leuassa ja päänalueella ohimon seudussa. Merkittävää aivovammaa vastaan puhuu normaali selkäydinnestetutkimus, jossa ei todettu verta sekä negatiiviseksi jäänyt pneumoenkefalogrammilöydös. Kyseisen röntgentutkimuksen tarkkuus ei vastaa nykyisiä kuvantamistuloksia, mutta sillä on mahdollista havaita turvotuksen aiheuttama siirtymä aivokammioissa. Nils Gustafssonin PEG-tutkimuksessa siirtymiä ei todettu, mikä viittaa vähäiseen kallonsisäiseen vammaan. Potilaan nopea toipuminen tajuttomuudesta ja toipuminen käveleväksi eivät myöskään viittaa kovin merkittävään aivoruhjeeseen.

Leukaluun keskialueen murtuma on tyypillinen iskuvamman seuraus. Näitä vammoja nähdään erityisesti nyrkiniskujen ja potkujen aiheuttamana. Vasemman posken ja vasemman ohimoalueen ruhjeet, yläleuan seinämän ja poskiluun murtumat ovat samoin tyypillisiä tylpän esineen, nyrkin tai potkun aiheuttamia vammoja. Koska erityistä hoitoa poskiluun ja yläleuan murtumiin ei ole tehty, voidaan olettaa murtumien olleen hyväasentoisia, myöhemmin kuvissa paljastuneita sivulöydöksiä. Vasemman kyynärvarren takapinnalla mainittu parin sentin

31



32

viiltohaavan hoidosta ei ole mainintoja. Merkintää ompelusta ei ole. On mahdollista, jopa todennäköistä, että kyseessä on ollut pinnallinen haava, joka ei edellyttänyt erityistä hoitoa.

Merkintää kontrolli EEG:stä ei ole sairauskertomuksessa, tietoa ei ole mahdollisesti kontrollitutkimuksen tekemisestä.

Kokonaisuutena Nils Gustafssonin vammoja ei voida pitää erityisen vaikeina, näyttöä merkittävästä aivoruhjeesta ei ole olemassa. Ala- ja yläleukaluun ja poskiluun murtumat sekä pään alueen ruhjeet sopivat pahoinpitelyvammoiksi. Sairauskertomusmerkintöjen mukaan potilas on toipunut vammoista verraten nopeasti lukuun ottamatta muistamattomuutta. Potilaan vammaprofiili ei vastaa sitä hengenvaarallisen vammautumisen kuvaa, mikä julkisuudessa on tähän mennessä annettu. Se, että röntgenkuvia ei ole enää käytettävissä, vaikeuttaa jossakin määrin kokonaisarviota. Kirjallinen dokumentaatio on kuitenkin selkeä, joten yllämainittuja johtopäätöksiä varten dokumentaation voidaan katsoa olevan riittävän.” (Liite 12).

[Matlock]

Vakava aivovamma voi olla aivotärähdyskin, mikä ei aiheuta kuin hetkellisen pökertymisen. Toimintakyvyttömäksi se ei ihmistä tee kuin sekunniksi ta kahdeksi. Näin se on. Vamma voi silti olla vakava aivovamma.
.

Ei pelkkä aivotärähdys tietenkään ole vakava aivovamma. Korkeintaan voidaa hyvin lieväksi aivovammaksi luokitella.

[Misri]

^ Näin se Hirvensalo totes NGn kuulusteluissa, että vähän lukua on otettu, mutta mitään sellaista pidempikestoista tajuttomuutta ei ole ollut.

[Matlock]

^ Näin se Hirvensalo totes NGn kuulusteluissa, että vähän lukua on otettu, mutta mitään sellaista pidempikestoista tajuttomuutta ei ole ollut.

Hirvensalo oli NG:n kuulustelussa varsin töykeä ja asenteellinen. Oikeudessa maltillisempi eikä sulkenut edes vaikeaa aivovammaa pois.

[Misri]

^ Matlock ei ne Hirvensalon lausunnot vatkaamalla muuksi muutu. Hirvensalo, ei pitänyt NGn tajunnantason alenemaa uskottavana. Ja saa sen Hirvensalon lausunnon kokonaankin lainata, sieltä tuomiosta. Ei se ole kiellettyä.

" Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.

- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.

- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.

Tapaturmakirurgiaan erikoistunut Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalo piti Gustafssonin vammoja tavanomaisina nyrkiniskuvammoina.

- Tällaisia on meillä sairaalassa todella paljon".

Syyttäjän todistajana kuultu Hirvensalo oli perehtynyt Gustafssonin vanhoihin lääkärintodistuksiin ja uusiin Gustafssonille tehtyihin tutkimuksiin.

- Nämä leukamurtumat ovat matalaenergisiä vammoja, jotka eivät ole vaatineet suurta väkivaltaa. Tällaisia syntyy nyrkiniskuista. Se on tyypillinen pahoinpitelyvamma.

Mihin valemuistoihin tuo Hirvensalon 'töykeys' perustuu, vai olitko itse läsnä kys. kuulustelussa? Minulla on se kuulustelu käsiaineistona, en kyllä siinä mitään töykeyttä havainnut. Hirvensalo selosti kärsivällisesti NGlle hänen omia vammojaan. NGn asianajaja Leppiniemi oli myös läsnä kuulustelussa, eikä hän joutunut kertaakaan ojentamaan Hirvensaloa.

[Matlock]

^ Matlock ei ne Hirvensalon lausunnot vatkaamalla muuksi muutu. Hirvensalo, ei pitänyt NGn tajunnantason alenemaa uskottavana. Ja saa sen Hirvensalon lausunnon kokonaankin lainata, sieltä tuomiosta. Ei se ole kiellettyä.

"- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.


Mihin valemuistoihin tuo Hirvensalon 'töykeys' perustuu, vai olitko itse läsnä kys. kuulustelussa? Minulla on se kuulustelu käsiaineistona, en kyllä siinä mitään töykeyttä havainnut. Hirvensalo selosti kärsivällisesti NGlle hänen omia vammojaan. NGn asianajaja Leppiniemi oli myös läsnä kuulustelussa, eikä hän joutunut kertaakaan ojentamaan Hirvensaloa.

Äläs vatkaile vaan muista, että Hirvensalokin sanoi, ettei vakavaakaan aivovammaa missään nimessä voi sulkea pois", jolloin mitään ristiriitaa ei ole.

Näkemässäni videopätkässä Hirvensalo oli tympeä ja syyllistävä. Tuskinpa sellaiseen voi Leppiniemi puuttua.

[Misri]

^ Sinä se yrität halpamaisesti TÄÄLLÄ vääristellä Hirvensalon sanomisia. Hirvnsalo sanoi, että asiaa on tarkasteltava todennäköisyyksillä eli tajunnantason pitkä kesto ja vammatiedot ovat ristiriidassa keskenään. Kyllä tuo "tympeys" on selvästi Matlockin omaa asenteellisuutta.

Hirvensalo sanoi, että NGn pitkän tajunnantason ja neurologisten löydösten välillä on suuri ristiriita. Hirvensalon ryhmä, ei tosiaan sulkenut pois lievän aivovamman mahdollisuutta jossa siis otetaan hetken lukua.. Mutta sellaiseen merkittäväntasoiseen aivovammaan ei heistä kukaan yhtynyt, johon olisi liittynyt yli puolentunnin tajunnanmenetys. Koska sellaisen olisi täytynyt näkyä NGlle tehdyissä tutkimuksissa, ei vaan näkynyt vaikka kovasti sitä aivovauriota etsittiin aikoinaan?

[Matlock]

^ Sinä se yrität halpamaisesti TÄÄLLÄ vääristellä Hirvensalon sanomisia. Hirvnsalo sanoi, että asiaa on tarkasteltava todennäköisyyksillä eli tajunnantason pitkä kesto ja vammatiedot ovat ristiriidassa keskenään. Kyllä tuo "tympeys" on selvästi Matlockin omaa asenteellisuutta.
:

Kuten itsekin totesit, humalatila on saattanut pitkittää alentuneen tajunnantason tilaa.

Idolisi Hirvensalokin on ihminen ja häneen on saattanut vaikuttaa poliisin luoma mielikuva siitä, että nyt ollaan nappaamassa kolmoissurmaajaa kiinni.

[Misri]

^ Kyllä Hirvensalo oli lausuntojaan antaessaan ensisijaisesti lääkäri/asiantuntija. Olihan hänen vastuullaan NGn vanhojen vammojen uudelleen arviointi ja uudet vammatutkimukset vuosina 2003-2004. Sekä arvostetut lääkärit kolme kollegaa joilta arvioinnit ja lausunnot sekä lisäksi kaksi lääkäritodistajaa joilta myös lausunnot ( etp.)

Mutta humalatilan muistamattomuus ei ole elimellinen aivovamma, vaikka oireet ovatkin samankaltaisia.

[Misri]

^ ^ 9.1 TÖÖLÖN SAIRAALAN HOITOTIEDOT VUODELTA 1960


Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin ”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”. ( lähde etp.)

[Xerxes]

^ ^ 9.1 TÖÖLÖN SAIRAALAN HOITOTIEDOT VUODELTA 1960


Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin ”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”. ( lähde etp.)

”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”.

Kyllä 18 vuorokauden sairaalahoidon jälkeen pitääkin olla toipunut hyvin, jotta voidaan päästää pois sairaalasta. Keskivaikea aivovamma,johon neljän vuorokauden muistiaukkokin viittaa, saattaa hyvin aiheuttaa "totaalin" muistiaukon. Elimellinen aivovamma aiheuttaa vammauttavasta iskusta eteenpäin aina pysyvän muistiaukon, joka ei palaudu. Hoito ei suinkaan loppunut 18 vuorokauden sairaalahoitoon, vaan lisää hoitoa annettiin hammasklinikalla ja korvaklinikalla aina helmikuuhun 1961 saakka, ja korvaan tehtiin leikkaus. Kunto ei suinkaan ollut heti sairaalan jälkeen 100 prosenttinen. Oli sairaslomaa.

Tuo lainaamani toteamus ei sisällä mitään erityistä informaatiota. Tuollainen tavanomainen yleisluonteinen toteamus. Se ei esim. tarkoita sitä, etteikö potilaalla olisi ollut sairaalan jälkeenkin terveydellisiä ongelmia, mutta ne eivät vaatineet enää sairaalahoitoa. Muistiaukko tosiaan jää ikuiseksi. Se on aivan teorian mukainen.

[awa]

Ei pelkkä aivotärähdys tietenkään ole vakava aivovamma. Korkeintaan voidaa hyvin lieväksi aivovammaksi luokitella.

Aivotärähdys voi olla, ja on, vakava aivovamma. Toki aivotärähdys ei aiheuta tuntien tajuttomuutta, päivien tokkuraisuutta ja iänkaikkista muistamattomuutta. Lisäksi voidaan todeta, että vakavasta aivotärähdyksestä ei toivu kolmessa viikossa.

Matlock - kysy niiltä, jotka ovat tämän aivotärähdysaivovamman seurauksena menettäneet työn, perheen ja ihmisarvoisen eämän - että oliko se vakava aivovamma?