Tara Hejacissa puhuessaan ovi-ikkunan ja muiden ikkunoiden korkeuksista suhteessa terassiin:
Olisipa silloin ollut tämä kuva käytössä:
Sitä ennen Tara on esittänyt oman perspektiiviviivoilla varustetun kuvansa, joka hänen
mukaansa osoittaa, että takkahuoneen ikkuna ja ovi-ikkuna ovat linjassa:
Tässä nähdään kuitenkin, että Tara on jättänyt ratkaisevan viivan eli ikkunalasin alaraunan
kautta kulkevan viivan piirtämättä - lisäksi katoamispiste tuntuu hieman mielivaltaisesti
valitulta, eikä sen löytäminen edes onnistu, koska kuvassa on linssivääristymää.
Mutta siis - onhan meillä nyt uusi kuva talon takkahuoneseinästä. Tämän kuvan etu on siinä,
että ei varsinaisesti tarvita perspektiiviviivoja, koska kuva on otettu niin, että seinän keskikohta on myös kuvan keskikohta.
Ok. Katsotaan, ovatko ovi-ikkuna ja muut ikkunat linjassa tämän detaljikuvan perusteella:
Eivät näytä olevan - ovi-ikkuna on muutama sentti alempana. Ja ei kai koskaan ollut kyse
kuin muutamasta sentistä? Että en tiedä, lieneekö kenenkään ilme mitenkään spedemäinen "varsinkin taran viimeisimmän kuvan jälkeen" (joka oli tuo talokuva).
Ja Frankien viesti nikille eikorvauksia: "ei täällä kukaan muukaan aio lukea turhaluuskan kuvitelmia." Piru aikanaan, kun tieto Raamatun ensimmäisen version valmistumisesta
kantautui hänen korviinsa, taisi lausahtaa jotain samansuuntaista? Sittemmin katsoi parhaaksi
perehtyä opukseen, niinkuin perimätieto ja sanonta kertoo...
Hesarin Anna-Stiina Nykänen erehtyi nimittäin pahasti, kun rinnasti Auerin kirjan ja sensaatiolehdistön (tyyliin "sensaatiokirjat erikseen"). Lehdet ovat kyllä revitelleet aiheesta
sensaatioita, se tiedetään - Auerin kirja kertoo siitä, mitä ei lehdistössä katsottu myyväksi
tai lööpin arvoiseksi: millainen on oikeuslaitoksen hampaisiin syystä tai toisesta joutuneen arkipäivä ja (perhe)elämä ja mitä siitä jää prosessin jälkeen jäljelle, jos mitään.
Zola kirjoiti aikanaan pamfletin Minä syytän - nyt esseekirjallisuuden klassikko. Kyllä Auerin
kirjan pitäisi aiheuttaa ryhtiliike oikeuslaitoksessa. Lääkäreiden virheiden kohteiksi
joutuneilla on potilasvahinkolautakunta (vai mikä se oli) - elämälle yhtä tuhoisien
virheellisten oikeudenpäätösten seurauksista ei tunnu kukaan joutuvan vastuuseen.
Esim. nimimerkki Xerxes katsoo, että tässäkään tapauksessa oikeuslaitos (huh - kirjoitin ensin "oikeuslaiton") ei tule korjaamaan päätöstään, koska astuttaisiin liian monille arvovaltaisille varpaille. Tähän voi sanoa, että ainoa asia mikä on kunniaksi oikeuslaitokselle on se, että se tekee oikeita päätöksiä. Se on oikeastaan sen ainoa tehtävä, mistä sen jäsenet saavat hyvää palkkaa ja mihin on saatu piiiitkä ja kallis koulutus.
Lisäksi oikeuslaitos on ainoa taho, mikä voi vääryyksiä korjata, oli vääryyksistä vastuussa
kuka tahansa, vaikka itse oikeuslaitos. Väärän päätöksen korjaaminen ei vähennä vaan
parantaa oikeuslaitoksen nauttimaa arvovaltaa (vaikka korjaaminen saattaisikin joidenkin
sen edustajien arvovaltaa vähentääkin osoittamalla näiden toiminnan julkisesti
luokattomaksi).
Lääkäriltä voidaan ottaa lääkärilupa pois. Päteekö sama oikeuslaitokseen - voidaanko
muukin kuin asianajajalupa evätä? En ole koskaan kuullut...