MURHA.INFO

Matti Ja Maija kirjoitti: La Maalis 02, 2024 6:36 am https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/joe ... #gs.59hvrb

"Joensuussa kuollut 4-vuotias ei koskaan tavannut vastaavaa sosiaalityöntekijäänsä – valvova viranomainen ärähti

Joensuussa kesäkuussa kuollut 4-vuotias poika ei ollut koskaan tavannut vastaavaa sosiaalityöntekijäänsä kasvokkain. Asia käy ilmi paitsi asian esitutkinnasta myös aluehallintoviraston tekemästä selvityksestä.

Vastaavan sosiaalityöntekijän sijaan lasta oli tavannut säännöllisesti joukko muita sosiaalitoimen edustajia, joita yhtä sosiaalityöntekijä kuvaili työparikseen.

– En ole itse koskaan tavannut [poikaa], sosiaalityöntekijä vahvisti poliisin kuulusteluissa.".......

Soiaalityöntekijällä on yleensä nimetty sosiaalityöntekijä työpari. Tästä lapsen tapaamisesta on jo keskusteltu usealla sivulla, mutta sen verran mitä aikaisemmin pohdin ja tässä sanotaankin, että voi olla, että työpari onkin tavannut lasta, jos vastuutyöntekijä on ollut esimerkiksi sairaana tai mikä nyt on voinut ollakaan tilanne.

Työparityö on olennainen systeemi lastensuojelussa. tällöin kaksi sosiaalityöntekijää on tietoisia lapsen asiasta. Toivon mukaan tapahtuneen jälkeen myös siihen kiinnitetään huomiota, että se todella toteutuu kaikkialla.

Ja taas mietin, siihen, kun joku kysyi aiemmin tossa että mitä pitäisi parantaa...Niin meillä sossuilla lakisääteisiä velvoitteita on paljon. Ja jos työntekijällä on vaikka se mitoituksen mukainen 30 asiakasta, niin se käytännössä tarkoittaa noin reilua tuntia työskentelyä per lapsi viikossa. Tähän pitäisi mahduttaa matkat, puhelut, verkostot,, työnohjaus, systeemiset tiimit, lapsen ja perheen tapaamiset yhdessä ja erikseen, niiden asiakkaisen tapaamiset joissa olet työparina, läheisverkoston tapaamiset, lisäkoulutus ja osaamisen päivitystä, kirjaukset , päätösten teko, asiakassuunnitelmien kirjaus jne. Eikä tässä ei ollut kaikki.

Että sanoisinko, että 30 asiakasta on liikaa edelleen. Ja toki joitakin tehtäviä voisi hoitaa palvelusihteeri (joissakin hoitaakin), kuten päätösten ym. postitus, asiakirjojen arkistointi. Em. mitä yllä listasin, ei voi kuitenkaan delegoida oikein muille.

Oon tätä aikaisemminkin täällä kirjoittanut, mutta se että ollaan aina pelastamassa lastensuojelua, ei ratkaise ongelmia, vaan se että pelastetaan ne toimimattomat palvelut ympärillä, kuten lasten ja nuorten psykiatrian palvelut.

Samoin paukut sinne ennaltaehkäisevään työhön, että sinne lastensuojeluun ei tulisi aivan kaikki, mitä nyt tapahtuu. Se ennaltaehkäisevä puoli on vielä aika lapsen kengissä.

Ihmettelen vain, miten kukaan lähipiirissä ei ole huomannut että on kehityksessä ollut jäljessä ym.

Kiitos Maurae85 tuon artikkelin välittämisestä!

Kauniisti oli kirjoitettu. Niinhän sen lapsuuden pitäisi olla: taianomaista, ihmettelyä, iloa ja tietysti suojaa, hoivaa ja opastusta.
Myöskin sitä, että kotona käy kavereita. Milokin olisi varmaan ylpeänä esitellyt muutamia lelujaan kavereille, mutta eihän sinne kotiin voitu ketään pyytää, -ei edes isoäitejä, kun koti oli sellainen läävä!!

Heräsin viime yönä kesken unen. Siinä Milo makasi elottomana ja harmaana, rujon ja hylätyn näköisenä lattialla likaisen peiton päällä yksin. Harvoin mulla mikään rikosjuttu uniin tunkee, mutta näin kävi nyt.

Hellämietonen kirjoitti: La Maalis 02, 2024 7:20 am Ihmettelen vain, miten kukaan lähipiirissä ei ole huomannut että on kehityksessä ollut jäljessä ym.

Ehkä se oli tavallista tuossa suvussa ja noissa piireissä, eikä ihmetelty vaikka tiedostettiinkin.

Juliet Jones kirjoitti: La Maalis 02, 2024 7:24 am

Hellämietonen kirjoitti: La Maalis 02, 2024 7:20 am Ihmettelen vain, miten kukaan lähipiirissä ei ole huomannut että on kehityksessä ollut jäljessä ym.

Ehkä se oli tavallista tuossa suvussa ja noissa piireissä, eikä ihmetelty vaikka tiedostettiinkin.

No täällähän mitävittua huutelee jatkuvasti puolustellen sukua yms. pohjasakkaa.

Maurae85 kirjoitti: La Maalis 02, 2024 6:17 am

Jokukukavaan kirjoitti: Pe Maalis 01, 2024 10:04 pm Screenshot_20240301-215941__01__01.jpg

Tässä nyt jotain faktaa Milon lasujen määrästä. Vikana elinvuonna tehty KOLME kappaletta.
Lähde :
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7331 ... 4935827fd0

Monella menee jopa toimitsijoilla sekaisin nämä kaksi Joensuun tapausta mistä uutisoitu. Siitä isommasta kotoaan huonoista oloista pelastetusta lapsesta oli tehty kymmeniä lasuja mm naapureiden, isännöitsijän, esikoulun, lapsen isän ym toimesta.
Kokonaismäärää Milon lasuista koko elämän ajalta mun mielestä missään olla edes kerrottu vielä.

Kolme lasua vuoden aikana ei ole edes mikään huolestuttava tai tavaton määrä. Saapas muuten aikanaan kun KRP selvitys tulee viranomaisten toiminnasta että onko vastuusossu selvittänyt perheessä poliisin käynnit heillä kotona?

-Yksi näistä on ollut se päiväkodin tekemä kun Muusa huusi Milolle päiväkodilla viikkoa ennen Milon kuolemaa

-Yksi poliisipartion ilmoitus sokriin 4.2

-kolmannesta ei minulla ainakaan tietoa ja onko edes missään mainintaa? Ihan järin paljon siis ainakaan naapurit ole lasuja Milosta tehneet Muusan ja Sebun suhteen aikana ainakaan välillä 06/22-06/23.

Kolmas oli se kun bioisä pahoinpidellyt tyttöystävänsä, eli ei edes suoraan koskenut Muusan perhettä. Että eipä ole kukaan esittänyt huolta päihteistä tai muustakaan mitä tässä on nyt noussut

Hei kiitti, TOTTA se on tää! Eli ei yhtään lasua Milosta olla tehty huolena huumeet. Nuo Milosta tehdyt lasut on tosi tavallisia. Moni tiesi huumeista ja naapurit huonosta kohtelusta mutta sattui vain sellaisia naapureita ketä ei ilmoita.

Päivitän tuon alkuperäiseen mistä toi lasu tuli.

Lasujen vähäisyys viimeisenä vuonna kertoo siitä, että he joilla oli ilmoitusvelvollisuus, eivät sitä täyttäneet.

Läheiset eivät tehneet, koska oletettavasti eivät halunneet lasun sekaantuvan asioihin.

Naapurit, tuttavat, muut etäisemmät eivät hekään. Eivät ehkä tienneet kenestä tekevät. Mutta kannustan kyllä ihmisiä tekemään ilmoituksen vaikkei tietäisi henkilöiden nimiä. Jos näette päihtyneitä ihmisiä ja mukana kuvioissa on lapsi, soitto poliisille ja sosiaalipäivystykseen. Kyllä nämä tahot saavat selville keitä henkilöitä tietyssä asunnossa asuu.

No, olihan tässäkin poliisilla rekisteritietoa Sebastianista vaikka kuinka paljon. Ne kun olis lävähtynyt sosiaalityöntekijän pöydälle, olisi tullut vipinää touhuihin. Kai.

Kiitos Maurae85!

Niin surulliseksi vetää

On hyvin erikoista että Milosta ei naapurusto ole yhtään lasua tehnyt, vaikka lehtiin päätyi sanotaanko se kymmenen eri naapuria kertomaan entistä kamalampia tapauksia.

Jälkeenpäin kyllä myydään roskalehdelle se Milon kokeman kauhun tilanne eikä silloin olla hänelle apua hankittu Onko lastensuojeluilmoitus sitten niin kamala asia ja koetaanko se liikaa toisen elämään tunkeutumiseksi sitten?

Milo on nähty yksin yöaikaan tai myöhään illalla ulkona, lähikauppiakin tiesi Sebun käytöstä, naapureilla havaintoja huumekaupasta ja huumeiden käytöstä, Milon huutavan pitkään viikonloppuisin äitiä ym.

Tuollaiset Muusan ja Sebun kaltaiset lapsiperheet ei ole edes mitenkään harvinaisia.

Tämäkin kannattaa lukea. Avaa syitä miksi lapsen kotioloja peitellään. Tuolta löytyy varmasti Muusankin motiivi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010228206.html

Hellämietonen kirjoitti: La Maalis 02, 2024 7:20 am Ihmettelen vain, miten kukaan lähipiirissä ei ole huomannut että on kehityksessä ollut jäljessä ym.

Eiköhän ne ihmettelyt ole ihmetelty. Turhaan sen takia tänne kirjautua. Ja sun aiempaan viestiin niin faktat pöytään ei huhuja.

Kerron tässä oman kokemuksen lasusta.
Oli kaksi lähes eläkeikään ehtineet lasuttaja muorit.

Kun aloimme odottamaan lasta, äiti käytti joitain päihteitä väärin, ennen pissatulosta,
minä isä tykkäsin keskioluesta.
Eka tapaaminen lasuvanhusten kanssa, niin näin jo silmistä, että minä ole kaiken paha ja juuri, tulevan lapsen elämässä.

Kun lapsi syntyi sitten, niin äiti ja lapsi saivat jonkun bakteerin sairaalassa, äiti ei voinut hyvin,
biib minä iskä hoidin vastasyntynyttä kääröä, kuten hoitajatkin sanoivat, että ensiluokkaista toimintaa.

Kun koko poppoo pääsi kotiin, niin lasut tahtoi käydä meillä, ihan vaan juttelemassa ja katsomassa, kaikki ok?

Eivät päässeet alaoven koodista sisään (oli vaihtunut, ettemme sitä tienneet),

Huusivat kerrostalon käytävällä naama punaisena minulle, niin että koko kerrostalo sen kuuli. (olin siis lähdössä duuniin),

Sanoin ja ehkä huutasin heille, että lapsi ja äiti on kotona, terve menoa sinne, minä lähden nyt töihin.

Noooh. parin kuukauden jälkeen poliisi otti yhteyttä minuun ja pyysi käymään.....

Olen epäiltynä laittomasta uhkauksesta, että olin tekemässä tuhopolttoa lasujen perheen kotiin....

Kysyinpä tutkijalta, ketä tehnyt ilmoituksen. Eivät voineet kertoa salaista tieoa,
niin sanoin kuulustelijalle että ok, jos luettelen nimiä, niin ysköse vaikka oikean nimen kohdalla.

Tutkinta lopetettu lappu tuli kotiin...

Kävin parikertaa kyselemässä poliisilta että mites noin? Ja kyselin että voinko pyytää tutkintaa
väärästä ilmiannosta? Saat sanottiin, mutta varotettiin että tuskin etenee asia....

Nyt lasun lehmät on eläkkeellä, eikä uskalla asua samassa kaupungissa, kun olivat aiheuttaneet monelle perheelle,
harmia.....

Jokukukavaan kirjoitti: La Maalis 02, 2024 8:09 am On hyvin erikoista että Milosta ei naapurusto ole yhtään lasua tehnyt, vaikka lehtiin päätyi sanotaanko se kymmenen eri naapuria kertomaan entistä kamalampia tapauksia.

Jälkeenpäin kyllä myydään roskalehdelle se Milon kokeman kauhun tilanne eikä silloin olla hänelle apua hankittu Onko lastensuojeluilmoitus sitten niin kamala asia ja koetaanko se liikaa toisen elämään tunkeutumiseksi sitten?

Milo on nähty yksin yöaikaan tai myöhään illalla ulkona, lähikauppiakin tiesi Sebun käytöstä, naapureilla havaintoja huumekaupasta ja huumeiden käytöstä, Milon huutavan pitkään viikonloppuisin äitiä ym.

Tuollaiset Muusan ja Sebun kaltaiset lapsiperheet ei ole edes mitenkään harvinaisia.

Kyllä sitä on kuullut työssä kaikenlaista selityksiä miksi ei ilmoitusta tehdä, varsinkin silloin kun joskus aikoinaan vielä päivystin. Jopa esimerkiksi opettajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät, joilla velvollisuus tehdä ilmoitus ihan omalla nimellä, saattoivat sanoa, etteivät haluaisi sanoa nimeä, koska pelkäävät, että välit menee vanhempiin, nuoreen jne. Ihan järkyttävää. Varmaan siis monella takana sitten se pelko, etteivät ilmoitusta tee. Mutta kun on kyse lapsesta, niin ei voi ymmärtää.

Tällaiset naapurien tekemät ilmot ja vastaavat taas tulee usein nimettömänä. Näissä sitten perhe saattaa vedota usein esim. kiusantekoon. Mä en henkilökohtaisesti pidä näistä nimettömistä ilmoituksista. ymmärrän ne vain ääritapauksessa, jos arvioidaan, että ilmoittajan henki tästä oikeasti vaikka vaarantuisi tai vastaavaa.

Mielestäni vastuu työntekijällä on ensisijainen ja viimesijainen vastuu lapsen asioissa. Mielestäni suhteen luominen asiakaslapseen on tärkeää.

Puhutaan lapsen koko elämästä. Päätöksistä, jotka tulevat vaikuttamaan lapsen koko loppuelämään, hyvässä ja pahassa. On todella väsyttävää kuunnella loputonta itkuvirttä resursseista ja rakenteista. Sen nyt tietää tasan tarkkaan jokainen edes etäisesti alaa seuraava henkilö. Sinne alle hukkuu se lapsi.

Vaikuttaa kuin alalla olisi henkilöitä, joille lapsen edun ajaminen on hämärtynyt. Että se ei enää nousekaan kirkkaimmaksi tehtäväksi siellä loputtomien kirjaamisten ja täppäämisten ja palavereiden seassa.

Ei kertakaikkiaan mahdu ymmärrykseen minulle alan ihnisenä, että joku toinen alan ihminen esittää, että ei se lapsen tapaaminen ole niin tärkeää, että eikö sen voisi tehdä joku muu taho. Mielestäni on kyse jostakin niin perustavanlaatuisesta osasta lastensuojelun sosiaalityöntekijän työtä, että sitä osaa ei vaan voi siirtää toiselle. Sellaista se on, kun on virkavastuussa toisen ihmisen elämästä ja käyttää julkista valtaa. Sitä samaa asemaa ei ole kuitenkaan vaikkapa sillä perhetyöntekijällä tai sosiaaliohjaajalla.

↑

Mä en ainakaan ole sanonut, ettei se olisi tärkeää, jos mun kommenttiini viittaat. Mutta luit sen selvästi nyt vain omien silmälasiesi läpi.