Rekkakuski kuvasi vaarallisen ohituksen

[Alibaba]

Ajoneuvofysiikkaan vielä aivan yksinkertaisena tietona, että negatiivisen kiihtyvyyden = jarrutuskaavassa on vain myy=kitkakerroin ja massa. Kopioin oikein laskuesimerkin 1800 kg autosta:
Auton, massa 1800 kg, renkaiden ja vaakasuoran tien välinen kitkakerroin = 0,8.
Kuinka suuri on a) normaalivoima, b) hidastuvuus jarrutettaessa, c) kitkavoima?

a) N = mg = 1800 kg . 9,8 m/s2 = 18 kN
b) a = -g = -0,8 . 9,8 m/s2 = -7,8
c) F = mg = 0,8 1800 kg 9,8 = 14 kN

Kitkapintoja tulee ensin renkaista tiehen ja jarrukitkapinnasta rumpuun/levyyn. Levyssä/rummussa/kitkapinnassa tapahtuu liike-energian muuttuminen lämmöksi. Tässä ei siis merkitse mitään renkaidenleveys -pinnan laatu kyllä, eikä merkitse mitään nopeuskaan.
Tämä on siis se fysiikan kaava olla toimitaan. Nopeus tietysti merkitsee. Siitä johtuu viiveet kitkapinnolle (ilmajarruissa jopa 1,6 sekuntia!). Siitä johtuu kappaleen ehtimän liikematkan pituus kohdasta jarrutus alkaa ja nopeus loppuu.
Sitten, ennekuin rekkajulli kirjoittaa, että "hän tietää, hän ajaa, hän on kuullut ABC:llä" niin esimerkki siitä, että ajat sitten kallioseinään 85 km.
Vauhti loppuu. Kaavassahan on vauhti poissa (mitä jo lukiessasi meinasit huutaa?)? Kuitenkin kaava pitää siinäkin paikkansa. Lämmöksi ei muutukaan jarruosat, vaan korin, rungon ja rakenteiden vääntyminen ja hajoaminen.

[Thelea]

^Ähem... Ensin sanot että nopeudella ei ole merkitystä ja seuraavalla rivillä väität että nopeudella on merkitystä. Kumpi se on?

[snake]

Nopeudella ON merkitystä.

[Alibaba]

^Ähem... Ensin sanot että nopeudella ei ole merkitystä ja seuraavalla rivillä väität että nopeudella on merkitystä. Kumpi se on?

Huomaa, että sillä on merkitystä ja sen olen kirjoittanutkin siihen. Sillä on merkitystä jarrujen kiinniottoaikaan metreissä, ajoneuvon liikkumismatkan pituuteen jo huomiosekunnin aikana ja massan energiamäärään.
Se kaava on sitten se Albertti Sweinstainin väittämä E=ma\toiseen. Sillä lasketaan juuri se energia.
Ajamalla auto kallioseinään ei ole nopeudella väliä. Siinä vain vapautuu vääntymisiin ajoneuvossa sitä enemmän energiaa, mitä kovempi vauhti ja suurempi massa. Kitkan kanssahan siinä ei pelata.

[Thelea]

^Ähem... Ensin sanot että nopeudella ei ole merkitystä ja seuraavalla rivillä väität että nopeudella on merkitystä. Kumpi se on?

Huomaa, että sillä on merkitystä ja sen olen kirjoittanutkin siihen. Sillä on merkitystä jarrujen kiinniottoaikaan metreissä, ajoneuvon liikkumismatkan pituuteen jo huomiosekunnin aikana ja massan energiamäärään.
Se kaava on sitten se Albertti Sweinstainin väittämä E=ma\toiseen. Sillä lasketaan juuri se energia.
Ajamalla auto kallioseinään ei ole nopeudella väliä. Siinä vain vapautuu vääntymisiin ajoneuvossa sitä enemmän energiaa, mitä kovempi vauhti ja suurempi massa. Kitkan kanssahan siinä ei pelata.

Osaan kyllä fysiikkaa, ja tiedän että nopeudella on merkitystä, mutta sinä väitit vastakkaisia, selittämättä.

Sitä paitsi, kyllä nopeudella on merkitystä kalliota päinkin ajaessa. Siinäkin sanot ensin toista, sitten toista. Oletkohan varmasti sisäistänyt jutut?

[holmesin haamu]

Volvo Trucks & BESIP safety - breaking emergency test
http://www.youtube.com/watch?v=nO2G5IBh35Q

[Thelea]

^Rekat tarvi pysähtymiseen tuplaten sen määrän mitä muut. Ja tämänhän ei pitäisi olla autokoulun käyneille yllätys. Eikä fysiikan tunneilla hereillä olleille

Tosin nykyrekoilta onnistuisi aika äkkipysäys (tosin rekassa on uudempaa laitteistoa): http://www.youtube.com/watch?v=ridS396W2BY

En tosin tiedä oliko jutun rekassa tuota, tai olisiko se reagoinut ajoissa.

Muoks. Jos tapauksen rekan (puoliperävaunu, riittävän lähellä) renkaat olisivat tuossa pettäneet (urasyvyys riittävä, vesiliirtoon ei onneksi joutunut), niin lopputulos ei olisi ollut kaukana tästä, ainakaan skodan kannalta: http://www.youtube.com/watch?v=t_2xzbROdoQ