MURHA.INFO

Kyllä tämä tapaus on mielestäni "normaalia" karmeampi. Olen monasti miettinyt, mikä surmatapaus on mielestäni järkyttävin ja kyllä tämänkaltainen siihen kategoriaan menee. En viitsi edes lähteä enempää tätä keissiä kommentoimaan. Veikkaan, että veljellä on nyt niin hirveät tunnontuskat, ettei niitä soisi kenellekään.

Aijai, toivoa sopii, että perheen jäljelle jääneet voivat edes osittain jatkaa elämäänsä. Sanomattakin selvää, miten vaikea on tuo tie. Toivoisin heillä olevan esim. vahvan uskon tms. millä voisi selvitä eteenpäin.

Voi ei. Luin jutusta nyt vasta tarkemmin.

Minäkin epäilen mielenterveysongelmia syytetyllä. Mm. pahaksi ajautunut psykoottinen masennus tai hoitamaton skitsofrenia voivat saada tappamaan harhaluulojen vuoksi.

Sellainen ei näy naapuriin, ihmettelen tosin miksi vanhemmat eivät huomaisi mitään oireita kotona asuvalla pojalla.

tre_1982 kirjoitti: Sellainen ei näy naapuriin, ihmettelen tosin miksi vanhemmat eivät huomaisi mitään oireita kotona asuvalla pojalla.

Ehkä ovat huomanneetkin, mutta eivät ole halunneet tunnustaa sellaisia olevan, tai mistäs sitä tietää jos poika vaikka onkin ollut esimerkiksi avohoidossa, mutta tietoa ei ole tullut julkisuuteen.

Aivan liian usein saa huomata, että vakavastikin masentunut tai jopa psykoottinen ihminen voi normaalisti asua kotona tai jopa käydä töissä/koulussa, eikä asioihin puututa millään tavalla. Ei uskalleta tai osata. Toivotaan että "ehkä se menee ohi itsestään". Niin taisi olla esimerkiksi Petri Gerdtin tapauksessa. Poika oli masentunut, mutta vanhemmat eivät olleet saaneet autettua häntä. Monestihan sairas ihminen ei edes ota apua vastaan, ja tahdonvastaiseen hoitoon on tiukat kriteerit. Ihminen voi olla piilevästi psykoottinenkin, eivätkä maallikot välttämättä tunnista sitä.

Eiköhän tuo vaan ole tapa ilmaista, että nuoren miehen psyykinen tila on arvioitu akuuttia sairaalahoitoa vaativaksi (=psykoosissa).

Jotenkin sellaista saattoi vähän odottaakin, kun "tavallinen" poika tappaa kaksi siskoaan "ilman motiivia".

Olisin tässä vaiheessa valmis lyömään vetoa, että postinumero tulee vaihtumaan 7-alkuiseen.

Devian kirjoitti:Nyt on syytetty joutunut sairaalahoitoon. Voipi olla, että tunnontuskat alkaa tuntua ja yrittänyt itseään vahingoittaa.

http://iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/u ... id=1445065

CrissAngel kirjoitti:Eli tää kaiffari on Niuvassa tai "Anneksessa" eli Turun vankimielisairaalassa.

Mistä tulee tuon vankimielisairaalan lempinimi "Annes"? Osaako joku kertoa?

CrissAngel kirjoitti:Silloin kun on vangittuna taposta/murhasta epäiltynä tai on jo taposta/murhasta selvä näyttö/tunnustus ,niin silloin pistetään nuo siniset haalarit päälle.

Onko se tosiaan noin? Tuli vaan mieleen ne "Nekalan murhista" vangitut neljä nuorta miestä. Niistä kahdella oli vangitsemisistunnossa haalarit ja kahdella sivarivaatteet. Mistä johtuu?

"Annes in memoriam"

Venäjän keisari Nikolai II antoi vuonna 1904 käskykirjeen, jonka mukaan Kakolan kuritushuoneen lähelle tulisi rakentaa rakennus mielisairaita vankeja varten. Arkkitehti Stefan Michailow suunnitteli sen, ja vangit pantiin louhimaan sitä varten kakoliittia, Kakolanmäen oma graniittia.

Piirustusten latinan- ja ruotsinkieliset merkinnät "Adnex" tai "Annex" (lisärakennus) kääntyivät rakentajavankien suussa muotoon "Annes".

- Annes-nimen tuntee nykyäänkin koko Suomen vankeinhoito, sanoo Salonen, jonka paidan rintamus valittaa nyt "Annes in memoriam 1911-2007".

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:

2.2.16 Vaatetus
Pidätetyn on annettava käyttää omia vaatteitaan, ellei niitä jouduta ottamaan
pois rikostutkinnallisista, terveydellisistä tai muista erityisistä syistä.
Pidätetyltä pois otettujen vaatteiden tilalle on annettava soveltuva vaatetus ja
jalkineet.
Pidätetylle voidaan varata tilaisuus vaatteiden pesuun ja vaihtoon.

http://www.intermin.fi/intermin/images. ... nkohde.pdf

Libra kirjoitti:Aivan liian usein saa huomata, että vakavastikin masentunut tai jopa psykoottinen ihminen voi normaalisti asua kotona tai jopa käydä töissä/koulussa, eikä asioihin puututa millään tavalla.

Eräs tuttuni oli erittäin vaikeasti masentunut. Milläs täysikäistä väkisin auttaa? Ei voinut kuin vierestä katsella ja yrittää keskustella & auttaa omien voimavarojen mukaan. Kyllä oli voimaton olo Siis henkilö ei missään tapauksessa suostunut hakemaan mistään mitään apua.

Katjushka kirjoitti:

Libra kirjoitti:Aivan liian usein saa huomata, että vakavastikin masentunut tai jopa psykoottinen ihminen voi normaalisti asua kotona tai jopa käydä töissä/koulussa, eikä asioihin puututa millään tavalla.

Eräs tuttuni oli erittäin vaikeasti masentunut. Milläs täysikäistä väkisin auttaa? Ei voinut kuin vierestä katsella ja yrittää keskustella & auttaa omien voimavarojen mukaan. Kyllä oli voimaton olo Siis henkilö ei missään tapauksessa suostunut hakemaan mistään mitään apua.

Niinpä, sehän siinä myös usein vaikeutena on, kuten aiemmassakin viestissäni kirjoitin, että aina sairastunut ihminen ei huoli apua. Silloin läheisten keinot ovat vähissä.

Aizerbaidzan kirjoitti:

CrissAngel kirjoitti:Eli tää kaiffari on Niuvassa tai "Anneksessa" eli Turun vankimielisairaalassa.

Mistä tulee tuon vankimielisairaalan lempinimi "Annes"? Osaako joku kertoa?
Lizziehän tosa jo valaskin ton "Annes" nimen "salaisuuden",mutta vilases vielä enkun sanakirjaa.:=D

CrissAngel kirjoitti:Silloin kun on vangittuna taposta/murhasta epäiltynä tai on jo taposta/murhasta selvä näyttö/tunnustus ,niin silloin pistetään nuo siniset haalarit päälle.

Onko se tosiaan noin? Tuli vaan mieleen ne "Nekalan murhista" vangitut neljä nuorta miestä. Niistä kahdella oli vangitsemisistunnossa haalarit ja kahdella sivarivaatteet. Mistä johtuu?

Juu.
Eilen ostin ALIBIn,ja luin ko juttua, ja kiinnitin kuvissa huomiota että ainakin yhtä vietii rosikseen ko haalarit päällä,mutta textissä kerrottiin että yhellä niistä syytetyllä oli jotkut lainavaatteet ,koska omat on takavarikossa tutkinnallisista syistä.
Ehkäpä tällä "haalarihepulla" ei ole ollut lainata mistään oikeita kuteita ,joten pikku pakko mennä ne haalarit päällä rosikseen.
Tai jos hän tykkäsi muuten vain käyttää niitä??

Libra kirjoitti: Niinpä, sehän siinä myös usein vaikeutena on, kuten aiemmassakin viestissäni kirjoitin, että aina sairastunut ihminen ei huoli apua. Silloin läheisten keinot ovat vähissä.

Tähän voisin vastata kokemuksen syvällä rintaäänellä, että suurin ongelma on ne jotka eivät PÄÄSE hoitoon vaikka olisivat sen tarpeessa. Oikeastaan pieni probleema on he joilla ongelma on pahentunut sille asteelle että pakkohoitoa olisi tarpeen käyttää.

Kuten tiedetään, niin Suomessa kiireettömän hoidon tarpeessa olevat voivat joutua odottelemaan sitä hoitoonpääsyänsä vaikka maailman tappiin saakka. Mielenterveyspuolella kärsitään huomattavasti pahemmasta resurssipulasta, joten on aivan normaalia että akuutti potilas odottelee hoitojonossa noin 1-2 vuotta. Erikoissairaanhoidon piiriin ei edes pääse ellei ole selvää syytä miksi sitä tarvitsee, joten yleislääkärijonotuksen huomioiden huonokuntoinen mt-potilas siis odottelee tärkeän hoitokontaktin muodostumista yhteensä 2-3 vuotta oireiden ilmaantumisen jälkeen. Siis ennenkuin hoitosuunnitelma tehdään ja se varsinainen hoito alkaa.

Ainoa oikopolku hoidon saantiin on se että potilas joudutaan esim. omaisten toimesta viemään keskellä yötä psy.polille vaikeiden ahdistusten takia, jolloin hoidontarpeen "kiireellisyys" arvioidaan uudelleen. Silloin se jäljellä oleva 2v. jonotus lyhenee, siten että pääsee jopa viikossa sellaiseen kontaktiin joka pystyy arvioimaan todellisen mt-hoidontarpeen.

Voidaan taas kysyä, että kuinka monessa kaupungissa on tarjolla edes 24h avoinna oleva vastaanotto mahdollisia vakavia mielenterveysongelmia varten? Pienemmissä kunnissa taitaa olla se päivystävä lääkäri joka neuvoo että "Ei sua mikään vaivaa, ota vaan lisää buranaa ja mee säkin edes nukkumaan...".

Tässäkin viestiketjussa puhutaan siitä että omaiset neuvovat jotakuta välttämään hoitokontakteja. Väittäisin että suurin pulma on edelleen se, että hoitoa ei saa vaikka haluaisi, tai kokisi itse olevansa sen tarpeessa. Kyllä nykyään monet ovat valmiita puhumaan suoraan omista ongelmista, mutta hyssyttely tapahtuu terveydenhoidon puolella. Ei ole tarpeen tehdä masennukselle mitään, koska se yleensä paranee sillä kun määrätään lääkitys ja ohjataan "vähän juttelemaan" jonkun terveydenhoitajan kanssa? Ollaan vakaasti sitä mieltä että asiat hoituu, kunhan ihminen saa puhua jollekin. Yleensä kuitenkin ihmisillä on ystäviä joille voi puhua, joten hoitokontaktia haetaan vasta sitten kun koetaan että nyt ei riitä omat eikä omaisten voimat enää. On toki varmaan yksinäisiä ja mt-ongelmista kärsiviä vanhuksia, mutta se ei nyt ole tän viestin pointti...

Aika surullista että joudutaan näkemään nuoren ihmisen aiheuttama ja kokema murhenäytelmä, koska ei kuulemma ole tarvetta mihinkään hoidon tarpeen arviointiin

Lizzie B. kirjoitti:

"Annes in memoriam"

Venäjän keisari Nikolai II antoi vuonna 1904 käskykirjeen, jonka mukaan Kakolan kuritushuoneen lähelle tulisi rakentaa rakennus mielisairaita vankeja varten. Arkkitehti Stefan Michailow suunnitteli sen, ja vangit pantiin louhimaan sitä varten kakoliittia, Kakolanmäen oma graniittia.

Piirustusten latinan- ja ruotsinkieliset merkinnät "Adnex" tai "Annex" (lisärakennus) kääntyivät rakentajavankien suussa muotoon "Annes".

- Annes-nimen tuntee nykyäänkin koko Suomen vankeinhoito, sanoo Salonen, jonka paidan rintamus valittaa nyt "Annes in memoriam 1911-2007".

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:

2.2.16 Vaatetus
Pidätetyn on annettava käyttää omia vaatteitaan, ellei niitä jouduta ottamaan
pois rikostutkinnallisista, terveydellisistä tai muista erityisistä syistä.
Pidätetyltä pois otettujen vaatteiden tilalle on annettava soveltuva vaatetus ja
jalkineet.
Pidätetylle voidaan varata tilaisuus vaatteiden pesuun ja vaihtoon.

http://www.intermin.fi/intermin/images. ... nkohde.pdf

Hmmm...mielenkiintoinen tuo artikkeli Anneksesta.
Kiitti lisäinfosta.

Keskustelua käydään nyt oikeastaan kahdesta eri asiasta: hoitoon hakeutuminen on hyvin vaikeaa monelle, ja esim. masennus sinällään vaikuttaa dramaattisesti ihmisen toimintakykyyn. Aina on ihmisiä, jotka kipeästi tarvitsisivat apua, mutteivät sitä itse hae, eivätkä suostu sinne lähtemään myöskään läheisten toimesta. Mikäli oirekuvaan kuuluu sairaudentunnottomuutta, on tilanne vielä hankalampi. Mitä tulee vanhusväestöön, on todettu heidän olevan suurin depressioryhmä. Heille suunnattujen palveluiden määrä taitaa olla suunnilleen tiedossa meillä kaikilla?

Toinen asia on se, että psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on erittäin vakava resurssipula, eikä parannusta asiaan ole näkösällä tai edes haaveissa mikäli sitä ei tiedosteta ja oikeasti nosteta pöydälle. Niinkuin olen jossain toisessa ketjussa todennut, vika ei ole niissä, jotka hoitoa toteuttavat, vaan niissä, joitten tehtävänä olisi taata hoidon saatavuus (=silkkaa politiikkaa). Kuten Yökiitäjä totesi, suuri ongelma on hoitoonpääsyn vaikeus, ja tämä johtuu nimenomaan em. syistä. Niitten, jotka sinne pääsevät, tilanne on jo pitkittynyt ja vaikeutunut. Henkilökunta painii erittäin raskaan potilasryhmän kanssa vähin resurssein ja uupuen. "Palvelujärjestelmä" murentuu täten niin sisä- kuin ulkopuolelta.

Pelottavaa.

Libra kirjoitti:

tre_1982 kirjoitti: Sellainen ei näy naapuriin, ihmettelen tosin miksi vanhemmat eivät huomaisi mitään oireita kotona asuvalla pojalla.

Ehkä ovat huomanneetkin, mutta eivät ole halunneet tunnustaa sellaisia olevan, tai mistäs sitä tietää jos poika vaikka onkin ollut esimerkiksi avohoidossa, mutta tietoa ei ole tullut julkisuuteen.

Aivan liian usein saa huomata, että vakavastikin masentunut tai jopa psykoottinen ihminen voi normaalisti asua kotona tai jopa käydä töissä/koulussa, eikä asioihin puututa millään tavalla. Ei uskalleta tai osata. Toivotaan että "ehkä se menee ohi itsestään". Niin taisi olla esimerkiksi Petri Gerdtin tapauksessa. Poika oli masentunut, mutta vanhemmat eivät olleet saaneet autettua häntä. Monestihan sairas ihminen ei edes ota apua vastaan, ja tahdonvastaiseen hoitoon on tiukat kriteerit. Ihminen voi olla piilevästi psykoottinenkin, eivätkä maallikot välttämättä tunnista sitä.

Se menee juuri näin,olen nähnyt läheltä,lopulta hän meni sairaalaan tai vietiin tahdonvastaiseen hoitoon,hänetpä päästettiin iltakävelylle siellä ja tappoi itsensä.Kukaan ei ottanut vastuuta tästä kamalasta tapauksesta.
Tässä kyseisessä tapauksessa lopputulos oli vieläkin karmeampi

Patricia C. Itämaa kirjoitti:

Libra kirjoitti:

tre_1982 kirjoitti: Sellainen ei näy naapuriin, ihmettelen tosin miksi vanhemmat eivät huomaisi mitään oireita kotona asuvalla pojalla.

Ehkä ovat huomanneetkin, mutta eivät ole halunneet tunnustaa sellaisia olevan, tai mistäs sitä tietää jos poika vaikka onkin ollut esimerkiksi avohoidossa, mutta tietoa ei ole tullut julkisuuteen.

Aivan liian usein saa huomata, että vakavastikin masentunut tai jopa psykoottinen ihminen voi normaalisti asua kotona tai jopa käydä töissä/koulussa, eikä asioihin puututa millään tavalla. Ei uskalleta tai osata. Toivotaan että "ehkä se menee ohi itsestään". Niin taisi olla esimerkiksi Petri Gerdtin tapauksessa. Poika oli masentunut, mutta vanhemmat eivät olleet saaneet autettua häntä. Monestihan sairas ihminen ei edes ota apua vastaan, ja tahdonvastaiseen hoitoon on tiukat kriteerit. Ihminen voi olla piilevästi psykoottinenkin, eivätkä maallikot välttämättä tunnista sitä.

Se menee juuri näin,olen nähnyt läheltä,lopulta hän meni sairaalaan tai vietiin tahdonvastaiseen hoitoon,hänetpä päästettiin iltakävelylle siellä ja tappoi itsensä.Kukaan ei ottanut vastuuta tästä kamalasta tapauksesta.
Tässä kyseisessä tapauksessa lopputulos oli vieläkin karmeampi

Olenko tipahtanut nyt ihan täysin,mutta onko siis tuo Petri Gerdt tappanut ittensä??
Antakaa Villelle Valoa.

^Myyrmannin kaveri.