Helsingin Uutiset
Mökkikylä rapistui aavekyläksi järven rannalla Espoossa – "Moni on kyllästynyt ja lähtenyt pois"
Högnäsissä on jäljellä useita sotien jälkeen rakennettuja vaatimattomia mökkejä. MINNA AIRAMAA
Mökkikylä Bodominjärven rannalla on rapistunut vuosien saatossa. Nyt paikalle kaavoitetaan asuinaluetta.
3.3.2023 19:10 | Päivitetty eilen 8:31
Minna Airamaa
Jos Espoon suunnitelmat toteutuvat, Bodominjärven rantamaisemiin syntyy lähivuosina poikkeuksellisen väljä ja vihreä pientaloalue.
Högnäsiin lähelle Kehä III:sta on yritetty kaavoittaa asuntoja yli 15 vuotta. Helmikuun alussa pitkään väännetty kaava otti vihdoin askeleen eteenpäin, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi sen nähtäville.
Luonnonkauniin, Bodominjärven ja Matalajärven välisellä kannaksella sijaitsevan alueen kaavoitusta ovat hidastaneet poikkeukselliset luontoarvot. Aivan alueen kyljessä sijaitsee Matalajärven Natura-alue rantaluhtineen ja lehtometsineen.
Esimerkiksi Espoon ympäristöyhdistys on vastustanut alueen rakentamista.
Kannakselle rakennettiin sotien jälkeen mökkikylä, jossa perheet viettivät kesiään. Nyt Högnäsin iloiset kesät ovat muisto. Monet mökit ovat ränsistyneitä. Osa näyttää siltä, että ne on jätetty autioitumaan oman onnensa nojaan. Tunnelma talvisena päivänä on paikoin aavemainen.
Syy nykytilaan on alueen kaavoituksen viivästyminen. Alkuperäisiä, pieniä ja nykymittapuulla vaatimattomia mökkejä olisi saanut laajentaa vain vähän. Vakituiseen asumiseen alueella ei ole vuosikymmeniin saanut poikkeuslupia.
Kaavaa ovat odottaneet myös alueella vuosia mökkeilleet Maija Salonen ( toisen "lintupojan" Heikki Salosen sisko) ja Kaarina Kiuru. Molemmat ovat yrittäneet vaikuttaa aktiivisesti kaupunkisuunnittelijoihin ja päättäjiin, jotta kaavoitus nopeutuisi.
Salonen on mökkeillyt näihin päiviin saakka vanhempiensa vuonna 1949 rakentamassa kesämökissä. Hän on tehnyt siihen jonkin verran remontteja, mutta esimerkiksi vesivessaa mökissä ei ole.
– Äitini oli hyvin säästäväinen, ja hän sai kokoon rahat tontin ostoon täältä. Meitä oli 45 neliössä kaksi aikuista ja neljä lasta. Takaseinällä oli kaksi paksuista lankkulaudoista rakennettua 3-kerroksista kerrossänkyä, Salonen muistelee.
Lapsesta saakka Högnäsissä kesiä viettänyt Salonen suree erityisesti yhteisön hajoamista.
– Se on katkera pala. Tiedän, että moni on kyllästynyt odottamaan kaavaa ja myynyt mökkinsä tai lähtenyt pois. Tästä on tullut hökkelikylä, Salonen harmittelee.
Maija Salosen omistaman mökin rakensivat hänen vanhempansa vuonna 1949. Nelilapsinen perhe vietti pienessä mökissä monta kesää. MINNA AIRAMAA
Salonen on tutkinut uutta kaavaehdotusta. Hän kertoo, että se sallisi hänen noin 3 000 neliön tontilleen kaksi hieman yli 100 neliön omakotitaloa.
Salonen ei vielä tiedä, mitä aikoo tontilleen tehdä.
– Olen jo iäkäs ja olen odottanut uutta kaavaa yli 16 vuotta. Olisin halunnut rakentaa tähän nykyaikaisen talon mutta en tiedä, jaksanko enää, Salonen miettii.
Molempia harmittaa kaavan viivästyminen.
– Suunnittelussa on huomioitu jopa viitasammakot ja tehty niille reittejä. Meistä ihmisistä, jotka olemme vuosikauden maksaneet veroa, sen sijaan ei ole välitetty, Kiuru tuhahtaa.
Kiuru viettää kesäisin aikaansa pikkuruisessa jalasmökissä ja käy hoitamassa kasvimaataan. Alkuperäinen, Kiurun jo edesmenneen puolison perheen rakentama 12 neliön mökki paloi, mutta tilalle olisi saanut rakentaa vain pari neliötä suuremman. Niinpä Kiuru rakennutti miehensä kuoleman jälkeen paikalle jalasmökin.
Hänkään ei usko, että jaksaa enää ryhtyä rakentamaan tonttiaan.
– Se jää lasten ja lastenlasten mietittäväksi.
Högnäsissä mökkeilvät Kaarina Kiuru ja Maija Salonen ovat odottaneet uutta kaavaa 16 vuotta. ARKISTO / MINNA AIRAMAA
Kaavaehdotus sallii alueelle noin 85 vakituista asuntoa. Osa noin 38 hehtaarin kaava-alueesta on suojelualuetta ja osa jää virkistysalueeksi.
Alueella on muutama vuosi sitten ollut arvioiden mukaan noin 20 vakituista asukasta ja 60–70 kesäasukasta. Tulevaksi asukasluvuksi on kaavaehdotuksessa arvioitu noin 230–260 asukasta. Määrää on luontoarvojen vuoksi vähennetty yli puolet edellisestä kaavaehdotuksesta, joka palautettiin valmisteluun syksyllä 2018 muun muassa liian raskaan rakentamisen vuoksi.
Högnäsin tonttien keskikoko on noin 2 500 neliötä. Jotta alueen vehreys ja luonnonmukaisuus säilyisivät, niiden rakennustehokkuus on espoolaisittain poikkeuksellisen väljä, keskimäärin 0,06. Tämä tarkoittaa, että 2 500 neliön tontille saisi rakentaa hieman alle 150 neliön talon.
Tyypillisesti pientaloalueiden täydennysrakentamista suosivassa Espoossa tehokkuusluku on esimerkiksi 0,2, jolloin vastaavan kokoiselle tontille voisi rakentaa jopa kaksi tai kolme omakotitaloa.
Rakentamista on sovitettu luontoarvoihin monin tavoin. Puustoa ja vanhaa kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisimman paljon. Hulevedet tulee käsitellä ja esimerkiksi valaistuksessa tulee huomioida lepakoiden elinolosuhteet.