Helsingin poliisimurhista 20 vuotta:
20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla
Lokakuun 22. päivä vuonna 1997 yöportieeri Mikko Tähtinen joutui tilanteeseen, johon kukaan ei haluaisi joutua. Kun Tähtinen nosti katseensa, asiakkaaksi esittäytynyt mies osoitti häntä aseella.

- Mikko Tähtinen työskenteli vuonna 1997 Palacessa ja joutui Steen Christensenin ryöstämäksi. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)
- Palace.jpg (34.9 KiB) Katsottu 9211 kertaa
KELLO lähestyi jo puolta kolmea keskiviikon vastaisena yönä, kun Helsingin Etelärannassa sijaitsevan hotelli Palacen ovikello soi. 34-vuotias portieeri Mikko Tähtinen oli yövuorossa yksin.
Oli lokakuun 22. päivä vuonna 1997. Ulkona oli pimeää ja satoi.
Yö oli ollut rauhallinen, niin kuin yöt Palacessa monesti olivat. Tähtinen oli työskennellyt hotellin vastaanottovirkailijana jo yksitoista vuotta. 1980-luvun puolivälissä Helsingissä asunut ystävä oli soittanut Oulussa asuneelle Tähtiselle ja kertonut kuulleensa, että Palacesta oli avautumassa työpaikka.
Saatuaan paikan Tähtinen rakastui, sai kaksi lasta ja jäi Helsinkiin.
PALACEN ovikelloa soittanut mies oli komea. Hänellä oli päällään verryttelytakki ja farkut. Päässä oli lippalakki.
Mies kertoi englanniksi varanneensa hotellista huoneen. Tähtinen ohjasi vieraan vastaanottotiskille ja kiersi itse tiskin taakse.
Kun hän nosti katseensa, vieras osoitti häntä pistoolilla kasvoihin.
Alle tunti myöhemmin kaksi poliisia makasi kuolleena Kapteeninkadun ja Tehtaankadun risteyksessä. Alkoi Suomen rikoshistorian suurin ajojahti.

- Helsingin Sanomat kertoi poliisimurhista 23. lokakuuta vuonna 1997.
- HS 23.10.97.jpg (73.29 KiB) Katsottu 9211 kertaa
NYT jo suljetun hotelli Palacen edessä seisoo lokakuussa 2017 jämäkkärakenteinen mies. Kädenpuristus on kuin karhulla.
”Ovenkahvat eivät taida enää olla samat”, Mikko Tähtinen sanoo ja tutkailee entisen työpaikkansa ovia.
Kaksikymmentä vuotta sitten tanskalainen vankikarkuri
Steen Christensen pakotti Tähtisen aseella uhaten Palacen lattialle.
Christensen sitoi Tähtisen kädet ja jalat t-paidasta repimillään kangassuikaleilla. Mennessään hän otti mukaan hotellin kassan, 6 690 markkaa.
Tähtinen kiemurteli ylös ja painoi vastaanottopöydän alla olevaa punaista ryöstöhälytintä. Poliisit tulivat nopeasti ja alkoivat puhuttaa Tähtistä. Tunnelma oli sinä yönä kiihtynyt.
”Poliisiradiossa huudettiin.”
Tarkalleen siellä sanottiin muun muassa näin:
”Kapteeninkatu. Tehtaankatu. Poliisipartiota ammuttu. Miehet makaa maassa, kahdesti päähän ammuttu. Nyt tänne väkeä.”

- Eero Holsti ja Antero Palo pysäköivät autonsa Kapteeninkadun ja Tehtaankadun kulmaan. (KUVA: POLIISI)
- Kaptensgatan.jpg (191.19 KiB) Katsottu 9211 kertaa
VIELÄ 1990-luvun lopulla Helsingissä oli huomattavasti vähemmän valvontakameroita kuin nykyisin. Hotelli Palacen aulassa niitä ei ollut yhtään ja Etelä-Helsingin kaduillakin vain joitain.
Siksi Christensenin tarkoista liikkeistä ei voida olla täysin varmoja. Se kuitenkin tiedetään, että kello 2.33 hän juoksi Pääesikunnan valvontakameran ohi.
”Tuolta hän tuli”, Tähtinen sanoo ja osoittaa Fabianinkadulta kohti Eteläistä Makasiinikatua.
Seuraavan kerran Christensen paikannettiin varmasti Tehtaankadulle. Vanhempi konstaapeli
Antero Palo ja ylikonstaapeli
Eero Holsti olivat muiden vuorossa olleiden poliisien tavoin kuulleet Palacen ryöstöstä poliisiradion kautta. Kun poliisit havaitsivat keskellä yötä liikkeellä olleen miehen, he päättivät pysäyttää hänet.
Poliisit tulivat ulos autosta. Sitten toinen heistä meni takaisin autoon tarkistaakseen radiolla ryöstäjän tuntomerkit. Silloin Christensen veti aseen esiin. Hän käskytti poliiseja menemään maahan vatsalleen.
Ensin Christensen ampui 32-vuotiasta Paloa teloitustyylisesti päähän.
Tämän jälkeen Christensen ampui 56-vuotiasta Holstia selkään ja myöhemmin vielä päähän.
Seuraavana aamuna Tähtinen ajoi poliisien kyydissä ampumapaikan ohi. Poliisi yritti selvittää Tähtisen muistojen avulla yksityiskohtia ryöstäjän ulkonäöstä.
Paikka, jossa poliisit olivat maanneet Teollisuuskadulla, oli jo rajattu rikostutkinta-alueeksi.
NELJÄ päivää etsintöjen jälkeen Christensen saatiin kiinni Hämeenlinnasta. Hän oli kirjautunut hotelliin väärällä nimellä.
Christensenin jäljille päästiin yleisövihjeen avulla. Hän oli asunut Helsingissä Pietarinkatu 11:ssä sijaitsevassa asuntohotellissa.
Kun poliisi teki asuntoon rynnäkön, sieltä löytyi valvontakamerakuvaan tallentuneita vaatteita, Radom-merkkinen yhdeksänmillimetrinen pistooli ja Christensenistä ruotsinlaivalla otettu kuva, jonka hän oli ostanut.
Kävi ilmi, että Christensen oli tuomittu 12 vuodeksi vankilaan useista ryöstöistä ja muun muassa raiskauksesta. Häntä kutsuttiin Batman-ryöväriksi, koska hän käytti usein ryöstöissä Batman-logolla varustettua lippalakkia.
Christensen oli päästetty vankilasta valvomattomalle lomalle. Vankilaan palaamisen sijaan Christensen oli päättänyt karata Suomeen, omien sanojensa mukaan perimään velkojaan.
Palacen hän oli ryöstänyt rahapulassa.
”Hän oli ilmeisesti miettinyt, ryöstääkö R-kioskin vai hotellin. Hän oli luullut, että hotellin kassassa on paljon rahaa”, Tähtinen sanoo.
TÄHTINEN seurasi lukemattomien muiden suomalaisten tavoin Christensenin jahtia ja oikeudenkäyntiä tarkasti.
Poliisien on virkansa vuoksi pakko kohdata mahdollinen väkivalta. Ehkä juuri siksi Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksessä tehdyt julmat murhat herättivät sivullisissa poikkeuksellisen suurta empatiaa.
Lopulta Christensen tuomittiin oikeudessa elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta murhasta, törkeästä ryöstöstä ja ampuma-aserikoksesta. Mielentilatutkimus jäi osin puutteelliseksi Christensenin yhteistyöhaluttomuuden vuoksi.
Tutkimuksesta annetussa lausunnossa arvioitiin, että Christensen kärsii persoonallisuushäiriöstä ja on vaarallinen toisen hengelle ja terveydelle. Hänen todettiin kuitenkin tehneen teot täydessä ymmärryksessä.
Antero Palon tappanut ensimmäinen laukaus oli Christensenin mukaan vahingonlaukaus. Hänestä loput laukaukset johtuivat yllättävän tilanteen aiheuttamasta hätäännyksestä. Aseen liipaisinherkkyyttä mittaavien tutkimusten jälkeen käräjäoikeus päätyi pitämään selitystä epäuskottavana.
Antero Palolla oli pieni tytär ja Eero Holstilla kaksi aikuista lasta.
Marraskuun alussa järjestetyssä siunaustilaisuudessa Helsingin piispa Eero Huovinen siteerasi Johanneksen evankeliumista Jeesuksen sanoja:
Suurempaa rakkautta kukaan ei voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.
MIKKO TÄHTINEN työskentelee nykyään eduskunnan lisärakennuksen eli Pikkuparlamentin aulapalveluissa. Palacessa hän lopetti vuonna 2005, vähän ennen perinteikkään hotellin sulkemista.
Vuoden 1997 lokakuussa haastattelupyyntöjä tulvi lukuisista medioista, mutta Tähtinen ei halunnut julkisuutta.
”Näin jälkikäteen ajatellen se oli hyvä päätös. Ei se olisi ollut sopivaa.”
Myöhemmin Tähtinen on antanut muutaman lyhyen haastattelun. Työkaveritkin tietävät menneisyyden synkistä tapahtumista.
Lokakuisena tiistaina Kapteeninkadun ja Tehtaankadun risteyksessä on rauhallista. Töistä palaavat ihmiset kiirehtivät koteihinsa. Sade roikkuu taas ilmassa.
Tähtinen katsoo uutiskuvista tuttua risteystä. Muutamia vuosia sitten hän sattui Malmin hautausmaalla vahingossa Eero Holstin ja Antero Palon haudoille.
”Jos he olisivat ajaneet risteyksestä 20–30 sekuntia aiemmin, he eivät olisi nähneet Christenseniä”, hän pohtii.
Christensen istuu edelleen vankilassa. Hänet siirrettiin kärsimään tuomiotaan kotimaahansa Tanskaan jo vuonna 1998. Vuonna 2000 Christensen avioitui nuoren suomalaisnaisen kanssa. Nainen odotti Christensenille lasta.
Aiemmin tänä vuonna Christensen anoi pääsyä ehdonalaiseen. Hakemus hylättiin.
TÄHTISELLE vuoden 1997 tapahtumat tuntuvat yleisesti jo kaukaisilta. Ryöstöä seuraavana päivänä hän ei mennyt yövuoroon. Sitten elämä jatkui hyvin normaalina.
Tapahtumat eivät tulleet uniin, eikä Tähtinen ole työssään pelännyt, että ne toistuisivat. Eniten huolissaan olivat Tähtisen kuusi- ja yhdeksänvuotiaat lapset.
Tähtinen sanoo pitäneensä ryöstön kohteeksi joutumista epäonnisena sattumana, jonka toistuminen on epätodennäköistä.
”Ei pidä miettiä liian pitkälle.” [/i]
Helsingin Sanomat
20.10. 2:00