Lapin Kansan artikkelissa kerrotaan maahanmuuttajanaisten olevan "shokissa" ja ollaan huolissaan heidän turvallisuudestaan sekä kerrotaan moskeijoiden turvallisuuteen lisättävän määrärahoja.
Oulun raiskausten uhreista, kuten oululaisten lasten ja naisten turvallisuudestakaan he eivät ole ollenkaan huolissaan. Päiväkoti- ja kouluvierailut tulevat jatkumaan kaikesta huolimatta.
Oulun raiskausten uhreille ei rahaa eikä tukea löydy niin päättäjiltä, poliisilta kuin toimittajiltakaan, mutta "savukranaatin" takia moskeijoihin ja maahanmuuttajamiehiin syydetään miljoonittain rahaa ja tukea.
https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/savuk ... ydu17-7CVg
Savukranaatin heittäminen moskeijan ikkunan sisälle viestii vihasta – "Tämä on selkeä askel vakavampaan suuntaan", poliisi sanoo
Oulussa sijaitsevaan moskeijaan on tehty viiden vuoden aikana kahdeksan iskua. Tekijöitä ei ole saatu kiinni, ja seurakuntalaiset pelkäävät uusia iskuja. Islamilaiset naiset kertovat kohtaavansa kaduilla liikkuessaan huutelua ja ahdistelua.
KOTIMAA
02.03.2019 08.00
JUKKA LEINONEN
Zijadin Gashi huolehtii Oulun moskeijan turvallisuusasioista. Viimeisen reilun viiden vuoden aikana moskeijaan on tehty useita ilkivallantekoja. Sen vuoksi moskeijassa on lisätty muun muassa turvakameroiden määrää.
Minna Akimo
Islamilaisen seurakunnan äiti-lapsi-kerho on juuri päättynyt. Naiset istuvat rukoushuoneen lattialla, ja heidän lapsensa juoksevat ympäri tilaa. Pienemmät heistä vielä konttaavat.
Nämä naiset asuvat Oulussa, ja heille heidän seurakuntansa rukoushuone eli moskeija on pyhä paikka. Paikka, joka on joutunut viime vuosien aikana useiden ilkivaltatekojen kohteeksi. Toistuvat ilkivallanteot ovat herättäneet seurakuntalaisissa murhetta ja huolta omasta sekä paikan turvallisuudesta.
– Me olemme kaikki sokissa ja peloissamme, Akter Syeda Wahida sanoo.
Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan yksi moskeijoista sijaitsee Oulussa, keskustan liepeillä olevan kerrostalon kivijalassa. Moskeija on islamilaisille se tila, jossa he käyvät rukoilemassa, harjoittamassa uskontoaan ja tapaamassa toisiaan.
– Me rukoilemme täällä samaa Jumalaa kuin kristityt ja juutalaiset, ja me haluamme harjoittaa uskontoamme rauhassa, Leila Kaikkonen sanoo.
Nyt heidän rauhansa on rikkoutunut.
Reilussa viidessä vuodessa kahdeksan iskua
Vuosien 2013–2019 aikana moskeijaan on tehty yhteensä kahdeksan vahingontekoa. Kaikki tapaukset ovat samankaltaisia: moskeijan ikkunoita on rikottu eri tavoin.
Moskeijan ikkunasta on heitetty läpi muun muassa pyörätelineitä. Yhden kerran moskeijan kahdestatoista ikkunasta oli rikottu yksitoista.
Moskeijan ikkunasta on heitetty sisälle muun muassa pyöräteline.
Viimeisin vahingonteko tapahtui 26. helmikuuta maanantain vastaisena yönä kello viiden aikaan aamulla. Silloin rikkoutuneen ikkunan läpi moskeijan sisälle heitettiin savukranaatti.
– Tämä isku on silkkaa terrorismia meitä kohtaan. Isku on herättänyt pelkoa ja huolta siitä, että jotain tapahtuu, kun me olemme täällä sisällä. Eikä tämä isku vahingoita vain meidän tilaamme, vaan myös niitä, jotka asuvat tässä talossa. Mitä, jos olisi syttynyt tulipalo, Wahida pohtii.
Poliisi: vakava viesti
Oulun poliisilaitoksen rikostarkastaja Konsta Korhonen sanoo, että savukranaatin heittäminen moskeijan sisälle on vahva ja voimakas viesti.
Se kertoo tekijän motiivista ja vahingonteon vihan luonteesta. Poliisin mukaan viimeisin tapaus on aiempaa vakavampi.
– Kyllähän tällä (savukranaatin heittämisellä) on haluttu lähettää voimakkaampi viesti kuin pelkästään ikkunoiden rikkomisella. Tämä on selkeästi askel vakavampaan suuntaan. Yksi vakavampi teko voi johtaa uusiin, vielä kovempiin tekoihin, Korhonen sanoo.
Oulun poliisilaitoksen tiedustelu- ja tekniikkayksikön johtajana työskentelevä Korhonen ei kuitenkaan ole yllättynyt siitä, että moskeijaa kohtaan tehdyt ilkivaltateot ovat koventuneet.
Kaupungin ilmapiiri on kiristynyt monin tavoin sen jälkeen kun kaupungissa tapahtuneet seksuaalirikokset ovat tulleet julki.
Alaikäisiin tyttöihin kohdistuneista seksuaalirikoksista epäillään ulkomaalaisia miehiä, joista ainakin osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.
– Valitettavasti tämä ei ollut mikään yllätys. Niin kurjaa kuin se onkin, jonkinlaiset vastareaktiot olivat odotettavissa. On kuitenkin todettava, että tällaisia ylilyöntejä on ollut vähemmän, mitä kaupungin tilanteeseen ja koventuneeseen retoriikkaan nähden olisi voinut odottaa, Korhonen sanoo.
Naiset ja lapset uhkailun kohteena
Lännen Median haastattelemat musliminaiset kertovat pitkään ja vuolaasti siitä, miten kaupungissa tapahtuneet seksuaalirikokset ovat leimanneet koko muslimiyhteisön, vaikka rikoksista epäillyt ihmiset eivät ole olleet missään tekemissä seurakunnan kanssa.
– Me joudumme kärsimään siitä, mitä yksittäiset tekijät ovat tehneet, eikä meillä ole mitään osaa heidän tekoihinsa. Meidän uskontomme kieltää jo naiseen koskemisen, ja tällaiset tapaukset ovat uskonnossamme ehdottomasti kiellettyjä, Akter Syeda Wahida sanoo.
Moskeijassa naiset kuvailevat useita uhkaavia ja epämiellyttäviä tilanteita, joita he ovat kohdanneet kaupungilla liikkuessaan.
Naisten perään on huudettu, heitä on estetty kulkemasta, seurattu kaduilla, tarrattu kiinni ja ahdisteltu seksuaalisesti. Epäasiallista ja uhkaavaa käytöstä kohtaavat myös naisten mukana olevat lapset sekä kaduilla liikkuvat nuoret tytöt.
Naiset ovat huutelulle helppo kohde, koska huivit kertovat uskonnollisesta vakaumuksesta.
– Miehet ottavat kiinni, ne tönivät ja käyvät ihoon kiinni. He peräävät naisilta maksullista seksiä. Huutelevat ja seuraavat kaduilla. Me olemme helppo kohde, koska me käytämme huivia ja olemme heille niitä "rättipäitä", naiset kertovat.
Lämmin Oulu kylmeni
Viisi vuotta Oulussa asunut venäläissyntyinen Gulmira Kormiltseva kertoo ihastuneensa kaupungin avoimeen ja ystävälliseen ilmapiiriin.
Kaupoissa ihmiset auttoivat häntä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä ollut. Bussissa kohtasi hymyileviä ihmisiä. Vuosi sitten tilanne muuttui.
– Kun liikun lapseni kanssa kaupungilla, kohtaan aggressiivista käyttäytymistä. Aikuiset miehet huutelevat minulle ja ehdottelevat. Jos olisin yksin liikkeellä, tilanteesta olisi helpompi paeta, mutta lapsen kanssa se on vaikeampaa. En enää liiku kaupungissa mielelläni, psykologiaa opiskeleva nainen kertoo.
Moskeijaan lisää turvakameroita
Oulun moskeijan turvallisuusasioista vastaava Zijadin Gashi kertoo, että moskeijan turvallisuutta on parannettu muun muassa lisäämällä turvakameroita.
Lisäksi seurakunnan edustajat ovat keskustelleet turvallisuusasioista paikallisen poliisin kanssa.
– Viimeisimmästä iskusta me olemme antaneet poliisille tarkempaa turvakamerakuvaa, mutta siitä huolimatta tekijää ei ole saatu kiinni, Gashi sanoo.
Imaami Abdul Mannan ihmettelee, miksi tekijöitä ei ole saatu kiinni.
Seurakunnan imaami Abdul Mannan toteaa, että vaikka poliisit ovat käyneet paikan päällä keskustelemassa tilanteesta, olo on siitä huolimatta turvaton. Ilkivallan tekijöitä ei ole saatu kiinni yhdessäkään tapauksessa.
– Miten poliisi ei saa tekijöitä kiinni, vaikka nyt tekijä heitti savukranaatin tänne sisälle. Tämä on meille iso kysymys, miksi ketään ei ole saatu kiinni, Mannan sanoo.
Rikostarkastaja Konsta Korhonen sanoo, että poliisi tutkii tapaukset ja poliisilla on aito halu saada tekijät kiinni ja rikosoikeudellisen vastuuseen.
– On meidän intressimme, että tämä tapaus saadaan selvitettyä. Tekijästä saadut tuntomerkit ovat olemattomat. Tekijä on hoikahko, lippalakkinen mies, jonka kasvot on peitetty. Tällaisten tuntomerkkien perusteella tekijää on vaikea tunnistaa, hän sanoo.
Poliisi varautunut tilanteiden kärjistymiseen
Korhonen sanoo, että poliisi on varautunut myös siihen, että tilanteet voivat eskaloitua vielä pahemmaksi, jos moskeijaan tehdyt vahingonteot jatkuvat.
Tilannetta voi kärjistää sekin, jos muslimiyhteisö kokee, ettei saa apua poliisilta.
– Seurakuntalaiset voivat alkaa puolustaa aluettaan omin voimin, ja silloin tunteet voivat leiskahtaa molemmin puolin. Jo tämän vuoksi me haluamme selvittää nämä tapaukset ja saada tällaiset teot loppumaan, Korhonen sanoo.
Oulussa sijaitsevan moskeijan suojelemiseksi poliisilla ei ole erityistoimia, mutta paikan erityisluonne tunnistetaan.
Korhonen sanoo, että kenttäpartiot ovat tietoisia moskeijan erityispiirteestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos poliisipartio tietää, että moskeijan osoitteeseen tulleessa tehtävässä voi olla kyse muustakin kuin pelkästä ilkivallasta.
– Se, että moskeijan lähellä olisi poliisipartio jatkuvasti, ei ole realistisista, mutta olemme huomioineet paikan erityispiirteet, hän sanoo.
Moskeijan turvallisuus koko yhteisön asia
Naisten mukaan moskeijaa kohtaan tehdyt ilkivaltaiset teot eivät ole vain heidän yhteisönsä oma sisäinen ongelma, vaan se on koko yhteiskunnan ja kaupunkiyhteisön asia, sillä kyse on yleisestä turvallisuudesta.
– Me olemme osa tätä maata, yhteiskuntaa ja kaupunkia. Meidän kaikkien tulee elää rauhassa, koska elämme kuitenkin sivistysvaltiossa, naiset sanovat.
Vaikka poliisi ei ryhdy erityistoimiin moskeijan turvallisuuden takaamiseksi, poliisin tehtävä on turvata yleinen turvallisuus kaikille kaupunkilaisille.
– Jos tällaisia tekoja tapahtuu, niin kyllä se on silloin kollektiivinen ongelma, Korhonen sanoo.
Suomessa moskeijaiskut vielä harvinaisia
Suomessa moskeijoihin kohdistuvat vahingonteot ovat olleet vielä tähän asti suhteellisen harvinaisia.
– Näitä iskuja on ollut, mutta nyt ihan viime aikoina meidän tietoomme näitä tapauksia ei ole tullut, Uskot-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto sanoo.
Ruotsissa tilanne on hänen mukaansa jo paljon pahempi, sillä siellä moskeijoita kohtaan tehty ilkivalta on yleistä.
– Toivottavasti meillä tilanne ei mene siihen samaan suuntaan, hän lisää.
Uskot-foorumi on yhdistys, joka edistää kristittyjen, islamilaisten ja juutalaisten yhteistyötä Suomessa. Foorumin puheenjohtajana toimii Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala.
Moskeijoiden turvallisuuteen tarvitaan lisäresursseja
Yhdistys on Oulun-tapahtumien jälkeen esittänyt huolensa moskeijoiden turvallisuudesta ja vaatinut lisäresursseja niiden turvallisuuden takaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteisöjen taloudellista tukea.
– Monet islamilaiset yhteisöt toimivat täysin vapaaehtoisten varassa ja hyvin pienin taloudellisin resurssein. Turvatoimiin ei usein ole lainkaan rahoitusta, Nokso-Koivisto sanoo.
Oulussa tapahtuneet moskeijaiskut ja vihanilmaukset ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta ja vaikuttavat muslimien elämään eri puolella Suomea.
Nokso-Koivisto kertoo, että monista uskonnollisista yhteisöistä tulleet viestit kertovat islamofobian ja antisemitismin lisääntymisestä.
– Tämä sama viesti on noussut esille niin islamilaisten kuin juutalaisten yhteisöistä, hän sanoo.
Ensi viikolla Uskot-foorumin laatiman, uhrien kertomuksiin pohjautuvan viharikosraportin mukaan Suomessakin moni muslimi kertoo välttelevänsä ulkona liikkumista tai luopuneensa esimerkiksi huivin käytöstä kiristyneen ilmapiirin vuoksi. Jotkut vähemmistöuskontoihin kuuluvat ihmiset ovat harkinneet asuinpaikan vaihtoa ja jopa muuttamista toiseen maahan.
– Keskustelu Oulussa tapahtuneista seksuaalirikoksista on ollut leimaavaa, ja se on kiristänyt ilmapiiriä myös muualla Suomessa.
Kysyn vain, että montako maahanmuuttajataustaista musliminaista tai tyttöä kantasuomalaiset ovat raiskanneet Oulussa?
Montako maahanmuuttajataustaista musliminaista tai tyttöä kantasuomalaiset ovat pahoinpidelleet Oulussa?
Montako maahanmuuttajataustaista muslimityttöä kantasuomalaiset ovat hyväksikäyttäneet Oulussa?
)