Suomessa paljastui historian laajin salametsästysvyyhti – tämä kaikki tapauksesta tiedetään
Poliisi löysi maaliskuussa 2023 kaksi tapettua ilveksen poikasta kallionkolosta. Poikasten emo löytyi piilotettuna toukokuussa 2023.
22:09
Tämä juttu kokoaa yhteen sen, mitä tapauksesta tähän mennessä tiedetään.
1. Missä epäillyt rikokset tapahtuivat?
Epäillyt metsästysrikokset tapahtuivat Lapinlahdella Pohjois-Savossa vuosien 2019–2023 aikana. Viimeisimpien tekojen epäillään tapahtuneen maaliskuussa 2023. Rikosnimikkeinä on muun muassa törkeä metsästysrikos ja törkeä laittoman saaliin kätkeminen.
Poliisin mukaan epäillyt järjestivät Lapinlahden alueella kymmeniä metsästystapahtumia vuosien aikana. Niihin osallistui jopa kymmeniä metsästäjiä.
2. ”Tavallisia suomalaisia miehiä” – mitä epäillyistä tiedetään?
Tapauksessa epäiltyjä on yhteensä 34. Heistä kaikki ovat miehiä, valtaosa pohjoissavolaisia. Yksi epäilty on kotoisin Oulun seudulta.
Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo Ylen Uutispodcastissa, että epäillyt ovat pääosin myöntäneet tekonsa.
Epäillyt ovat 30–75 -vuotiaita. Pohjolainen kuvaili viime syyskuussa Ylelle, että epäillyt ”tavallisia suomalaisia miehiä”, pääsääntöisesti ilman aiempaa rikostaustaa. He ovat kuitenkin kokeneita metsästäjiä useista eri metsästysseuroista.
Poliisi uskoo, että teoista on tiennyt laajempi joukko ihmisiä. Pohjalaisen mukaan yksi epäillyistä on kuulusteluissa kertonut paikallisten tienneen laittomasta metsästyksestä. Myöskään maanomistaja ei ollut häätänyt metsästäjiä pois, vaikkei alueelle ollut virallista pyyntilupaa.
3. Miten vyyhdin jäljille päästiin?
Tapahtumavyyhti alkoi purkautua syksyllä 2022, kun Puolangalla ja Hyrynsalmella Kainuussa paljastui hirvien salakaato.
Tapauksen tutkinnan aikana selvisi, että metsästysrikoksia olisi tapahtunut myös Pohjois-Savossa. Niiden osalta tutkinta siirtyi Itä-Suomen poliisille.
Kainuussa operaatio oli saanut nimekseen Savu. Kun tutkinta laajeni Pohjois-Savoon, tapaus nimettiin Savukukoksi.
Alkurikos, eli hirvien salakaato paljastui vuonna 2022 Puolangassa ja Hyrynsalmella. Savukukon tapahtumat puolestaan sijoittuvat Lapinlahden ympäristöön.
Ensimmäiset epäillyt otettiin kiinni maaliskuun lopulla vuonna 2023 Pohjois-Savon ja Oulun alueilla. Kiinniottoja tehtiin myöhemmin lisää.
Huhtikuussa 2023 epäiltyjä oli vasta 20. Silloin rikosylikomisario Pohjolainen kertoi, että mitä enemmän asiaa selvitellään, sitä enemmän epäiltyjä paljastuu. Esitutkinnan aikana vangittuna on ollut kahdeksan henkilöä. Heistä yksi, noin 40–vuotias lapinlahtelaismies, oli vangittuna kaksi viikkoa.
Poliisi on väliaikaisesti ottanut haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta.
Kuolleiden eläinten jäänteitä on löytynyt metsään piilotettuna sekä pakastimesta Lapinlahdella suoritetun kotietsinnän yhteydessä. Etsinnöissä on löydetty eläinten osia, kalloja ja nahkoja. Poliisi ei ole pystynyt tunnistamaan kaikkien takavarikoitujen eläinten osien alkuperää.
4. Tapettujen eläinten kirjo on laaja
Poliisi epäilee, että metsästäjät ovat tappaneet laittomasti rauhoitettuja suurpetoja ja lintuja. Tapettujen lajien kirjo on poliisin mukaan poikkeuksellisen laaja.
Tapettujen eläinten joukossa on ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yksi ahma. Tapettujen susien joukossa on myös Luonnonvarakeskuksen seuraama pantasusi Unna.
Tapettujen lintujen joukossa on puolestaan useita rauhoitettuja lintuja, kuten ainakin seitsemän joutsenta, haukkoja, korppi, kaulushaikara ja valkoposkihanhi. Lintuja on poliisin mukaan ammuttu hetken mielijohteesta, esimerkiksi yöajelun aikana.
Poliisin mukaan joukko on yrittänyt kaataa myös karhua useana päivänä siinä onnistumatta. Suurpetoja on myös haavoitettu ampumalla siten, että eläinten epäillään kuolleen myöhemmin vammoihinsa.
Rikosylikomisario Pohjolainen kertoo Ylen Uutispodcastissa, että kerran saman päivän aikana valtatie 5:n molemmin puolin oli järjestetty kaksi erillistä suteen kohdistuvaa metsästystapahtumaa, joihin osallistui kymmeniä metsästäjiä.
5. Rotanmyrkkysyöttejä ja mottiin ajamista
Poliisin mukaan eläimiä oli paikannettu ja jäljitetty sopivaan paikkaan mottiin ja ajettu miesvoimin, koiralla ja yhdessä tapauksessa moottorikelkalla ammuttavaksi.
Petojen metsästyksessä on käytetty kiellettyjä keinoja. Esimerkiksi kettuja on ammuttu poliisin mukaan pellolla pimeän aikaan autojen valojen avulla. Suurpetojen houkuttelemiseksi on puolestaan käytetty haaskoja.
Rikosylikomisario Pohjolaisen mukaan yksi kuulustelluista on kertonut kätkeneensä rotanmyrkyllä terästettyjä lihapullia luontoon lumipeitteen alle. Poliisi ei ole pystynyt selvittämään, ovatko pedot päässeet syömään myrkkysyöttejä.
6. Mitkä olivat miesten motiivit?
Epäillyt ovat poliisin kuulusteluissa perustelleet toimintaansa muun muassa kannanhoidollisen metsästyksen puutteilla ja kaatolupien riittämättömällä määrällä.
Epäillyt ovat kertoneet myös olleensa tyytymättömiä viranomaisten, kuten Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimintaan. Osa on kertonut olevansa tyytymätön nykyiseen petopolitiikkaan. Luken toimintaa on pidetty poliittisesti värittyneenä.
Epäillyt ovat kertoneet, että laki oli otettava omiin käsiin.
Kuulusteluissa on ilmennyt myös suoraa petovihaa. Osa on kertonut, että petojen pihavierailut ovat lisääntyneet eikä koiria voi ottaa enää mukaan metsästykseen petokantojen takia. Pohjalaisen mukaan yksittäisiä pihavierailuja on ollut Lapinlahden alueella, mutta petovahinkoja ei ole juurikaan ilmennyt.
Kuulusteluissa osa epäillyistä on kertonut ampuneensa eläimiä, etenkin lintuja, hetken mielijohteesta. Metsästyksestä on myös haettu jännitystä.
7. Millaiset seuraukset mahdollisia?
Kyseessä on Suomen rikoshistorian laajin salametsästystapaus. Poliisin mukaan toiminta on ollut organisoitua ja siihen osallistuneilla on ollut selkeät roolit ja tehtävät. Osan tehtävä on ollut seurata eläimiä partioissa, osa on kutsuttu vain metsästämään.
Tapaus etenee nyt syyteharkintaan.
Törkeästä metsästysrikoksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Suomessa ei toistaiseksi ole tuomittu ketään metsästysrikoksesta ehdottomaan vankeuteen.
Aseluvat voidaan myös peruuttaa tai tuomitut määrätä metsästyskieltoon.
Myös taloudelliset seuraukset voivat olla huomattavia, kun kyseeseen tulevat eläinten korvaussummat. Esimerkiksi suden korvaussumma voi olla jopa 9 100 euroa ja ahman 16 500 euroa.
Syyttäjä voi vaatia poliisin haltuunottamista ampuma-aseista arvoa valtiolle. Myös metsästyksessä käytettyjen koirien arvoa voidaan vaatia valtiolle.
Kuuntele rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjalaisen haastattelu Ylen Uutispodcastista:
Operaatio Savukukko paljastaa suomalaisen salametsästyksen motiivit