MURHA.INFO

Mariacka kirjoitti:

Valoviikate kirjoitti:Mariacka, en tarkoita tällä mitään pahaa, mutta, ellei tämä ole liian henkilökohtainen kysymys, niin oletko skitsofreenikko? Jostain syystä minulle tulee aina sellainen mielikuva.

En ole. Voitko perustella mielikuvasi?

Anteeks. Mielikuva johtuu varmaan tästä, kun sulla on sama kuva avatarina.

Hassua, minulle ei ole Mariackan viesteistä välittynyt skitsofreenista kuvaa, mutta en näköjään osaa muutenkaa enää lukea, joten ehkä tässäkin missasin jotain tärkeää...

Joo tossa valoviikatteen antamassa linkissähän oli tuo mariackan ava..josta voisi veikata että hlö, tai hänen läheinen saattaa sairastaa skitsofreniaa...tai sitten on esim sairaanhoitohenkilökuntaa..jos mielikuvitus laukkaa.

Ok, hoitohlökuntaan kuulumisen hyväksyn mahdollisuutena, jopa todennäköisenä johtopäätöksenä tuosta avatarista. Muutenhan täällä on jo ammoin keskusteltu (riidelty) siitä, voiko avatareista päätellä jotain kirjoittajasta ja jos voi, mitä. Toisten mielestä voi, toisten mielestä ei.

Mulla on ollut masennus ja myohemmin yleistynyt ahdistushairio. Nyt se on koko lailla kurissa, laakkeita en talla hetkella syo.

Taidan olla vahan poikkeus, kun mina koin terapian hyodylliseksi. Tosin vasta sitten kun parin huonon terapeutin jalkeen loysin tosi hyvan. Olen kaynyt lahinna ryhmaterapiassa.

poistettu

Valoviikate kirjoitti:Anteeks. Mielikuva johtuu varmaan tästä, kun sulla on sama kuva avatarina.

Ei tarvitse pyydellä anteeksi . Skitsofrenia on minulle tuttua työni kautta, avatarsivustoon törmäsin kun jouduin jatko-opintojeni vuoksi pitämään esitystä ihan eri alan ihmisille skitsofreniasta på svenska. Jännä että joku huomasi kuvan ja sen kontekstin.

loneliness kirjoitti:Joey, epäilen täysin samaa. Sinänsä kiinnostus näihin aiheisiinkin osoittaa (ehkä) pientä erilaisuutta valtaväestöön nähden. Ehkä ihmisiä täällä kiinnostaa rikollisten mieli ja rikoksen taustat, jotka monille ihmisille ovat asioita, joita ei haluta miettiä ja vaan tuomitaan teot.

Veikkaan, että tällä palstalla on vähemmän korkeasti koulutettuja kuin yhteiskunnassa keskimäärin, voin olla väärässäkin.

Ja anteeksi hiukan off-topic.

Omasta puolestani voin ainakin sanoa, että nimenomaan siksi kiinnostaa tämä aihepiiri, että olen itse aika tietoinen "pimeästä puolestani". Pahimpina aikoina omassakin mielessä kävi kaikenlaisia ihmeellisiä ajatuksia, mutta en kyllä ollut mitenkään ihan hilkulla niitä tekemässä, olivat tosiaan vain ajatuksia. Mutta ei se nyt ole niin vaikea kuvitella, että joku senkin rajan sitten ylittää. Lisäksi lähipiirissäni on ollut kaikenlaisia hieman ongelmaisia tyyppejä (joka on sekä syy että seuraus omista ongelmistani).

Itse aiheesta vielä, että fyysisistä sairauksisa minulla on ollut rasitusvamma ranteissa mikä parani ergonomisella näppäimistöllä.

esmes- kirjoitti: pakko-oireinen käyttäytymishäiriö

Minulta myös löytyy OCD (aika vaikea sellainen)... Masennus hoidettu pois, vaikkakin välillä kyllä yrittää edelleen nostaa päätään...Migreeni muistuttaa itsestään välillä...

Mikä on tuo OCD?

rapier kirjoitti:Mikä on tuo OCD?

Obsessive-compulsive disorder eli pakonomainen pakko-oireinen käyttäytyminen...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakko-oire ... 4iri%C3%B6

Höh. Mä luulin että täällä käy kova keskustelu somaattisista diagnoosesta.
Miksi muuten ihmisen puhuvat (nykypäivänä) mielellään, jopa ylpeinä, mielenterveydellisistä ongelmistaan? Miksi täällä ei kukaan ylpeile vaikkapa kroonisella peräpukamaoireyhtymällä?

Minulle todettiin refluksi (eli tuo mahalaukun läppä, joka säätelee happoja yms, ei toimi kunnolla) ja oireina yskiminen ja helposti yllättävä närästys, hemmetin ikävää. Viime syksynä todettiin kun menin lääkäriin monen kuukauden jatkuneen keuhkoputkentulehduksen takia. Yskiminen jatkui vaikka antibiootti -kuurinkin jo vedin. Tällaisella saa intistä vapautuksen jos se on tarpeeksi paha. (olen nainen enkä ole inttiin menossa, mainitsin vain. )

Olen aikamoinen perfektionisti vaikkei sitä ehkä kirjoituksistani näekään. Koulutehtävissä taas saatan monta kertaa aloittaa alusta jonkun esseen jos en ole tyytyväinen. Siivotessani minua voisi verrata täysin Frendien Monicaan: kontrollifriikki. Kun olen pukenut päälle, mitään ei saa rönsytä, eli laput piiloon jne. Pidän symmetrisistä muodoista ja vaadin tasapainoa. Silti näytän joskus hieman hipahtavalta (en miltään tiukkapipoiselta liikenaiselta) vaikka olenkin moinen perfektionisti. Joihinkin "epätasapaino" asioihin olen tottunut, kuten vasempaan kulmakarvaani, jossa on pieni arpi kahdesta kulmalävistyksestä.

Minä olen kanssa tarkistellut monesti levyjä, kahvinkeittimiä, suoristusrautaa yms ennen kuin lähden kotoa. Avaimetkin tulee tarkistettua monesti.

Mutta eivät nämä kovin vakavia ole, toistaiseksi ainakaan.

Miksi muuten ihmisen puhuvat (nykypäivänä) mielellään, jopa ylpeinä, mielenterveydellisistä ongelmistaan? Miksi täällä ei kukaan ylpeile vaikkapa kroonisella peräpukamaoireyhtymällä?

Tietysti siksi mielenterv. ongelmista puhutaan mielellään, koska ne todistavat kuinka kompleksinen ja monimutkainen kyseinen yksilö on. Vaikka arkielämä olisi melko normaalia, silti syvyyksissä piilee ongelmia, onhan se hienompaa kuin joku proosallinen peräpukamaoireyhtymä. Just jossain mainoksessa puhuttiin, että kys."oireyhtymä" kutinoineen on paljon yleisempi kuin on luultu. Ei niillä vain leuhkita.

Jaa, ei minusta kylla tunnu arkikokemuksen perusteella silta, etta ihmiset ylpeilisivat mielenterveysongelmillaan (ainakaan useimmat). Tai siis sen enempaa kuin fyysisilla sairauksillaan (on tietty ihmistyyppi, joka hyvin mielellaan tilittaa sairauksistaan... mutta vahemmisto). Terapiaryhmista muistuu mieleeni yksi tyyppi, joka vahan ylpeili silla kuinka kauhean vaikeaa hanella oli, mutta ehka se johtui siita, ettei hanella ollut oikein muutakaan ylpeiltavaa.

Helvetillinen riesahan masennukset, paniikkihairiot jne ovat... En mina ainakaan esim. tyopaikalla asiaa mainosta, koska jotkut saattaisivat ajatella, etta olen sitten tyontekijana epaluotettava. Ei minusta masennusta tai muuta sairastanut henkilo ole valttamatta sen syvallisempi kuin "tervekaan" ja ainakin paljon rasittavampaa seuraa akuutissa vaiheessa.

Taalla kirjoittelee enimmakseen aika nuoria ihmisia, joilla fyysiset sairaudet ovat verrattain harvinaisia, sen sijaan nykymaailma on aika stressaava ja mielenterveyden hairiot tavallaisia nuorilla esim. opiskelijoilla. Ehka siinakin osaselitys.