Mielentilatutkimus

[Valhalla]

No jaa. Miten lienee tuon ammattimaisuuden kanssa. Kukaan etukäteen asiaa ajatellut tuskin valitsee fileerausveistä saati, että ajattelee pyöräyttää tuota joustavateräistä ja käyrää veistä haavassa. Pyöräytys yhdistetään yleensä tikarinomaisiin veitsiin kuten stilettiin - jossa se edesauttaa runsasta sisäistä verenvuotoa. Leveämmillä veitsillä tekniikka on toinen.

Luulen, että pyörähdys on täysin tahaton ja johtui uhrin liikkeistä. Syvälle työnnetty haavaan imeytyvä ja liukaskahvainen veitsi ei välttämättä ole tappajalle ihan helppo pois vedettävä.

[Severin A]

Erittäin hyvä pointti! Kuka lähtee 'kosto mielessä tappamaan' onnettoman surkealla aseella varustautuneena? Asevalinta tuntuu hyvin huonosti harkitulta.

[Valhalla]

Se nyt on selvää ja täälläkin käsitelty, että veitsi on tyyliin "mikä keittiöstä käteen sattuu". Lisäksi vielä ns naisen valinta jon näin haluaa ilmaista. Terävä, pitkä ja inhottava - mutta surkea tappoväline.

Mutta lisäksi tuo radiaali pyöräytys ei todista mitään - paitsi ehkä, että ihan vastustelematta isku ei uponnut, veitsi irronnut tai vain käyttäjän voimat ei riittäneet.

[MissHolmes]

Eikä missään nimessä sellaiselta varustukselta, jolla tappamis- tai vaikka vaan vahingoittamismielessä liikkeelle lähtenyt surmaaja ottaisi mukaansa.

(tuhannenen kerran toisto...) Hankala kuljettaa, epävarma, käytössä heikon ja ohuen terän takia, ei ns. ''pelottavuuttaa''.

Ainakin minusta tuollaisen veitsen heiluttelu ja esittely aiheuttaisi lähinnä hilpeyttä; ei ainakaan minkäänlaista ''tässä ollaan tosissaan'' -fiilistä.
Periaatteessa fileerausveitsen saisi siihen tarttumalla (toki kätensä jänteet uhraamalla) väännettyä poikki. Toisin kuin vaikkapa perinteisen 'moran'.

Kyllä tässä on mennyt pellolle poliisi, hovi ja wanha vaasakin. Ja sepäs vasta noloa on; ei toivoakaan, että noin monta ns. arvostettua tahoa voitaisiin hovin tuomiolla ''lytätä''.

Eli lopputulema on; AA tulee olemaan aina syytön. Yhteiskunnan pystyssäpysymisen nimissä

[Severin A]

^Nimenomaan 'naisen valinta' tuli ensimmäisenä mieleen, kun tuon surkean fileerausveitsen kuvan näki. Toisaalta, kuva, jossa veitsi lojuu keskellä takkahuoneen lattiaa, tuo mieleen menneiden aikojen rikosromaanit Agatha Christieltä; löydettäväksi jätetään jokin sellainen esine, jonka voi olettaa olevan merkityksellinen, mutta ei sitä kuitenkaan ole.

Luettuani Apu-lehden jutun mielentilatutkimuksesta, jossa Auerin tapausta sivutaan, en voinut olla juuttumatta kohtaan, jossa todetaan, ettei rikosta voida käsitellä, jos potilas kieltää syyllistyneensä rikokseen. Miten sitten voidaan havaintojen ja tutkimusten perusteella sanoa mikä oli AA:n mielentila surmayönä? Jäi hämäräksi, onko surmayötä käsitelty muusta näkökulmasta, jos ei rikoksentekijän näkökulmaa käyttää.

[Lähtöruutu]

Mt-tutkimuksen perusteella AA todettiin syyntakeiseksi, mutta ilmeisesti hänen mielentilaansa ei muutoin otettu kantaa. Luin äsken läpi uudelleen tunnustuskuulustelut, ja kyllähän AA aika seikkaperäisesti kertoo, miten homma meni. Päällimmäinen ajatus oli, että ihmeellistä kun ei tuomittu. Tämän kertomuksen mukaan AA olisi ollut sekaisin teon tehdessään. Riidan aiheetkin oli hyvin kuvailtuja, helppo kuvitella, että noin heillä riideltiin. AA tarjoaa myös motiivinkin, ja haukkuu samalla JL:n periaatteella sai mitä ansaitsi. LSH-tutkimukset voivat tuoda lisäinfoa mahdollisista perversioista ja muista motiiveista. Äitidefessien menetys olisi kirpaissut noin syvältä. Jos mielentila olisi tutkittu heti, tulos olisi voinut olla toinen.

[Unhola]

Mielentilatutkimuksessa annetaan suositus päätöksestä eli onko syyntakeeton. Valvira vai mikä se nykyään on joka sitten tekee päätökset asiasta ja antaa sen oikeuden huomaan. Kyseinen lausunto on varsin suppea ja ottaa juurikin kantaa syyntakeettomuuteen.

Mielentilatutkimuksessa voi toki tulla ilmi yhtä jos toista. Kukapa niistä puhtain paperein selviäisi. Näitä ei kuitenkaan välttämättä saateta oikeuden tietoon. Ei välttämättä tutkittavankaan tietoon. Ja moni johtopäätös jää myös tekemättä jos se ei syytäntakeellisuuteen vaikuta.

En jaksa uskoa, ettei tutkittava itse saisi nähdä oman mielentilatutkimuksensa tuloksia kokonaisuudessaan (jos tässä sitä tarkoitetaan). Mitä järkeä siinä olisi.

[Lähtöruutu]

Mielentilatutkimuksessa annetaan suositus päätöksestä eli onko syyntakeeton. Valvira vai mikä se nykyään on joka sitten tekee päätökset asiasta ja antaa sen oikeuden huomaan. Kyseinen lausunto on varsin suppea ja ottaa juurikin kantaa syyntakeettomuuteen.

Mielentilatutkimuksessa voi toki tulla ilmi yhtä jos toista. Kukapa niistä puhtain paperein selviäisi. Näitä ei kuitenkaan välttämättä saateta oikeuden tietoon. Ei välttämättä tutkittavankaan tietoon. Ja moni johtopäätös jää myös tekemättä jos se ei syytäntakeellisuuteen vaikuta.

En jaksa uskoa, ettei tutkittava itse saisi nähdä oman mielentilatutkimuksensa tuloksia kokonaisuudessaan (jos tässä sitä tarkoitetaan). Mitä järkeä siinä olisi.

Tätä olen itsekin pohtinut, ketkä mt-tutkimustuloksen sisällön saa nähdä, ja mihin saatua tietoa voi käyttää. Jos nämä uudet syytteet osoittautuvat oikeaksi, mt-tutkijat ovat taatusti huomanneet esim. perversioihin liittyviä piirteitä. Tuntuu aika skitsolta, jos nämä löydökset jäisivät salaisiksi. Ei ollut surmahetkellä psykoottinen, mutta todennäköisesti pedofiili, mutta sehän ei kuulu tähän, kun sitä ei nyt varsinaisesti tutkita.

[pikasso]

Hallussani on Alibin 1/2010 erikoisraportti mielentilatutkimuksesta hyvin kansankielellä kirjoitettuna. Vastaukset raporttiin antaa Hannu Lauerma. Voin näpytellä raportin tänne illalla, koska pituudestaan johtuen en ehdi sitä nyt tänne postata.

Selailin tämän ketjun viestit läpi ja huomioni kiinnittyi linkkeihin lehtien sivuilta.
Melko mielenkiintoinen seikka, että puolustus siis Manner ja Auer itse ovat vastustaneet mielentilatutkimusta. Kuitenkin Auer olisi ollut valmis julkistamaan raportin tuloksen vastustuksestaan huolimatta ko.tutkimusta kohtaan. Mikä lienee pointti tässä?

[Mariacka]

Mt-tutkimuksen perusteella AA todettiin syyntakeiseksi, mutta ilmeisesti hänen mielentilaansa ei muutoin otettu kantaa.

Kyllä otettiin, kaikkea ei vaan julkaistu.

Tätä olen itsekin pohtinut, ketkä mt-tutkimustuloksen sisällön saa nähdä, ja mihin saatua tietoa voi käyttää. Jos nämä uudet syytteet osoittautuvat oikeaksi, mt-tutkijat ovat taatusti huomanneet esim. perversioihin liittyviä piirteitä. Tuntuu aika skitsolta, jos nämä löydökset jäisivät salaisiksi. Ei ollut surmahetkellä psykoottinen, mutta todennäköisesti pedofiili, mutta sehän ei kuulu tähän, kun sitä ei nyt varsinaisesti tutkita.

Pedofiliaa ei testein saada kiinni, ei välttämättä muitakaan perversioita, ja olen aika varma siitä, ettei Auer edes ole pedofiili. Siitä huolimatta, että hän olisi syytteiden mukaisesti syyllistynyt lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Motiiveja on muitakin kuin parafilia.

Mielentilatutkimukset ja niihin liittyvät lausunnot ovat periaatteissa arkaluontoisia terveystietoja, joita ei lain nojalla julkisteta (toki lopputuleman saa rikosjutuissa julkaista).

Melko mielenkiintoinen seikka, että puolustus siis Manner ja Auer itse ovat vastustaneet mielentilatutkimusta. Kuitenkin Auer olisi ollut valmis julkistamaan raportin tuloksen vastustuksestaan huolimatta ko.tutkimusta kohtaan. Mikä lienee pointti tässä?

Muistelen, että sekä Manner että Auer pitivät mt-tutkimusta tarpeettomana, sillä heidän mielestään oli ilmiselvää ettei sitä tarvittu (Auer ei ollut psyykkisesti sairas). Kyllähän siihen aikaakin meni - vankeus pitkittyi kuten myös epätietoisuudessa eletty aika.

Auerin halu julkaista mt-tutkimus liittyy ehkä "mitäs minä sanoin" -motiiviin eli siihen, että he olivat oikeassa sitä vastustaessaan.Tuloshan oli kaikin puolin myönteinen.

[Lähtöruutu]

- - -
Pedofiliaa ei testein saada kiinni, ei välttämättä muitakaan perversioita, ja olen aika varma siitä, ettei Auer edes ole pedofiili. Siitä huolimatta, että hän olisi syytteiden mukaisesti syyllistynyt lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Motiiveja on muitakin kuin parafilia. - - -

En tunne kovin hyvin mt-tutkimuksia, mutta ainakin parafilia/pedofilia kyllä pystytään testeilläkin tunnistamaan tai ainakin viitteitä siiitä, jos sitä nimenomaisesti tutkitaan. AA:n mt-tutkimuksessa ei ilmeisesti tutkittu ko asiaa. Se särähti erityisesti minun korvaani, kun Manner totesi (ja nyt en muista missä), että AA:ssa ei todettu edes persoonallisuushäiriötä. Siinä mättää jokin pahasti. Vai oliko sanamuoto sellainen, että sen pystyi tulkitsemaan noin. Mt-tutkimuksessa tärkeintä on syyntakeisuus, ja sen AA "läpäisi".

Ihminen, jolla on pedofiilisiä piirteitä, pyrkii pääsääntöisesti myös toteuttamaan näitä piirteitään. Jos ihminen, jolla näitä piirteitä ei ole, ryhtyy seksuaaliseen kanssakäymiseen lapsen kanssa, tulee mieleen kyllä jo jotakin sellaista "häikkää", että syyntakeisuuskin voi olla koetuksella. Ns. insestitabu on iskostunut syvälle ihmisen mieleen, ja jos tämä raja/tabu rikkoutuu, kyseessä on kyllä häiriö. Vaikea uskoa (tietääkään kun ei voi), että AA:lla ei kyseisiä piirteitä ole, mikäli on tehnyt syytteissä mainitut teot.

Siitäkin on kiistelty, en tarkoita nyt tätä palstaa, tai voihan olla että täälläkin, kun kaikkea en ole lukenut, onko pedofilia sairaus. Tautiluokituksessa (ICD-10) pedofilia on lapsikohteinen seksuaalihäiriö diagnoosinumerolla F65.4, näin karkeasti ilmaistuna. Onko häiriö tai esim. persoonallisuushäiriö sairaus, tästäkin on saatu kiistaa aikaiseksi, mistä ei nyt tässä enempää. Suomessa häiriö katsotaan sairaudeksi, jota pyritään hoitamaan (mikäli hoitomuotoja on). Eli voisi sanoa, että terve ihminen ei kajoa lapseen seksuaalisesti. Häiriö voi olla muukin kuin psyykkinen, mutta tässä ei taida nyt olla kyse siitäkään.

Jos mt-tutkimuksessa AA:sta ei ole löydetty persoonallisuushäiriötä, en ymmärrä enää mitään.

[pikasso]

Alibi 1/2010 NÄIN TEHDÄÄN MIELENTILATUTKIMUS

Rikoksiin syyllistynyt voidaan määrätä mielentilatutkimukseen. Mitä tämä ihan tarkalleen tarkoittaa?
Johtava ylilääkäri hannu Lauerma kertoo, miten mielentilatutkimus tehdään.

Teksti ja kuvat Mika Lahtonen


Näemme ihmisen käyttäytymisen yleensä vain yhdestä perspektiivistä. Mielentilatutkimus on tutkimus, jossa ihmistä tarkastellaan hyvin monesta eri suunnasta.

-Mielentilatutkimuksen tekee aina ammattilaisten tiimi, jota johtaa erikoislääkäri. Psykologi vastaa testauksesta, sosiaalityöntekijä kerää tutkittavasta tausta-aineistoa ja osittain analysoi sitä,
ja hoitaja seuraa tutkittavan käyttäytymistä osastolla.

- Lähtökohtana on se, että rikoksen tehnyt henkilö on ollut täydessä ymmärryksessä, eli syyntakeinen. Jos jotain muuta halutaan väittää, siitä pitää olla selkeä näyttö, joka on ymmärrettävällä
suomenkielellä avattavissa ns. lautamiesjärkiselle tasolle.

-Tarina alkaa raskaus-ja synnytyskertomuksista. Mielentilatutkimusta varten hankitaan tausta-aineistoa monilta eri tahoilta. Onko ollut raskauskomplikaatioita, onko tähän maailmaan tultu hyvissä
merkeissä vai onko napanuora ollut kaulan ympärillä ja kasvot sinisinä, minkälaista on ollut kehitys ensimmäisinä elinvuosina, onko neuvolassa huolestuttu jostain, tiedot koulutuksesta ja kouluarvosanoista, puolustusvoimien kantakortti terveysmerkintöineen, onko vapautettu palveluksesta vai onko keskeytynyt, onko palveluksen aikana ollut kurinpitorikkomuksia, Lauerma luettelee.

Harva yrittää teeskennellä

Mielentilatutkimusta varten lähetetään osin vapaamuotoisesti täytettäviä ja osin tiukasti määritellyin kysymyksin varusteltuja kyselykaavakkeita omaisille, tuttaville, entisille työnantajille ynnä muille
henkilöille, joita tämän ihmisen elämänpolulta löytyy.

-Sairaskertomukset ovat tärkeitä. Niiden avulla saadaan tieto lääkityksistä ja päihteiden käytöstäkin, vaikka tämä ei alenna syyntakeisuutta.

- Tämän kaiken lisäksi käytössämme on esitutkintamateriaali sekä oikeuden pöytäkirjat. Näemme systemaatttisesti, mitä henkilö on kertonut kiinni otettaessa, pidätettynä, vangittuna ja oikeudenkäynnissä.
Tämä kaikki materiaali suhteutetaan siihen, mitä hän itsestään kertoo ja kuinka hän käyttäytyy haastateltaessa. Tutkittava voi käyttäytyä jonkun kanssa ihan eri tavalla kuin muiden.
Hän esimerkiksi lääkärille ja psykologille esiintyy eri tavalla kuin sosiaalityöntekijälle. Tutkittavan käyttäytyminen voi olla erilaista kuin mitä se on haastatteluissa. Hän saattaa esiintyä haastatteluissa hyvin
apeana, mutta käytös silti saattaa olla jollain lailla hilpeämpää, suorastaan estotonta osastolla olevia potilaita kohtaan. Kiinnitetään huomiota siihen, miten henkilö käyttäytyy yhteisöissä.
Pelkääkö hän potilaita? Jos pelkää, niin keitä? Liittykö hän tietynlaisiin potilaisiin? Jos hän liittyy, liittyykö hän avoimen harhaisiin, näkyvästi sairaisiin skitsofreniapotilaisiin ja kokee olevansa yksi heistä?
Vai liittyykö hän joukon kaikkien epäsosiaalisimpiin ja kovinta roolia tavoitteleviin kavereihin? Pyrkiikö hän kiusaamaan heikompia? Onko hän muille avuksi? Pitääkö hän ympäristönsä siistinä?
Viihtyykö hän likaisena, hoitamattomana ja hampaita harjaamattomana, vai harrastaako hän jotain?

-Mielentilatutkimuksessa otetaan huomioon se, että tutkittava saattaa teeskennellä oireita. Monissa psykologisissa testeissä on sisäänrakennettuja mekanismejä. Jos ihminen vastailee epäjohdonmukaisesti,
se paljastuu. Itse asiassa hyvin harva yrittääkään teeskennellä syyntakeetonta, koska syyntakeettomuuden seuraus on määrämättömän pituinen hoito Valviran alaisessa sairaalassa. Syyntakettomuus ei ole
mitenkään toivottu lopputulema.

Kroppa kertoo eletystä elämästä

Rikoksen tekijä voi olla joko täydessä ymmärryksessä, alentuneesti syyntakeinen tai syyntakeinen.
-Mielentilatutkimuksessa perspektiivejä on tavattoman monta. Ne käydään kaikki läpi ja katsotaan, mikä siellä on sellaista, joka muodostaa uskottavan kokonaisuuden. Jos siellä on jotain, joka antaa
hyvin ristiriitaisen vaikutelman, mietitään, mistä tämä johtuu.
-Jotkut kysymykset voivat olla hankalia. Esimerkiksi, kauanko ihmisen harhaisuus on saattanut johtua hänen käyttämästään amfetamiinista ja muista päihteistä? Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa
mikä ihmisen mielentila on ollut rikoksen tekohetkellä. Ylilääkäri Lauerma myöntää, että aikaviive vaikeuttaa tutkimusta.
-Joudumme miettimään, onko tilanne muuttunut jostakin syystä. Sopivatko tiedot henkilön käyttäytymisestä rikoksen tekohetkellä samaan linjaan niiden havaintojen kanssa, joita tehdään tutkimuksen aikana.
Vai voiko olla niin, että henkilö on sairastunut sen jälkeen, kun on rikoksensa tehnyt. Hän on voinut jäädä vankilamaailmassa jyrän alle, eikä ole sopeutunut vankilassa olevaan alakulttuuriin. Hän voi olla
kulttuurishokissa ja on menettänyt hermonsa. Tutkimuksen aikana selvitetään myös tutkittavan fysiikka.
-Kroppa kertoo hyvin paljon minkälaista elämää on vietetty. Arvet tapaturmista tai tappeluista näkyvät iholla. Tatuoinnit, joita on tehty eri elämän vaiheissa, kertovat jotain mitä ihminen on kenties halunnut
tai toivomut. Tutkittavasta voidaan havaita myös, onko hän hoidattanut hampaansa. Jos hän ei ole ollut yhteistyössä hammaslääkärin kanssa, suussa on nuorella iällä joko proteesit tai infektioituneita hampaan
tynkiä. Onko hän ylipäätään pitänyt itsestään huolta? Jos ruumiinrakenne viittaa kromosomihäiriöön, se tutkitaan. Ylimääräinen mieskromosomi tai naiskromosomi on rikoksentekijöillä jonkin verran yleisempää kuin koko väestöllä keskimäärin.
- Tutkittavasta voidaan havaita myös, onko lihaksisto ollut huikean kehittynyt niin, että ison rintalihaksen päällä on raskausarpimaisia jälkiä siitä kun lihasmassa on kasvanut anabolisten steroidien käytön seurauksena. Kun asiakirjoista vielä nähdään, että tutkittavan paimo on yhtäkkiä vankilassa pudonnut -ilman että siihen olisi liittyisi syömättömyyttä- kysymys voi olla yksinkertaisesti vain anaboleilla hankitusta lihasmassasta. Holtiton anabolisten steroidien käyttö voi olla yksi tekijä, mikä johtaa ihmisen järjettömään käyttäytymiseen.



Jatkuu.

Laitan loput tästä huomenna esiin. Paljon oli kysymyksiä herättäviä kohtia.
pikasso

[pikasso]

jatkoa: Näin tehdään mielentilatutkimus. Alibi 1/2010

Ihmiset käyttäytyvät eri tavalla

Lauerman mukaan mielentilatutkimus herättää ihmisissä usein vääriä mielikuvia.
-Se herättää sellaisen mielikuvan, niin kuin me kuvittelisimme pääsevämme ihmisen pään sisään katsomaan, mikä hänen mielentilansa on ollut juuri sillä hetkellä, kun hän on jotain tehnyt.
Tosiasiassa siinä tutkitaan, onko henkilöllä ollut selkeästi määriteltävää psykiatrista sairautta sillä hetkellä, kun hän on tehnyt rikoksen.
- Ihmiset ovat erilaisia persoonia. Missä menee terveen ihmisen ja "hulluuden" raja?
-Juuri tuota mielentilatutkimuksessa haetaan. Persoonakohtaiset erot tiedetään hyvin laajoiksi. Jos persoona on ongelmallisella tavalla kärjistynyt niin että ihminen on suorastaan poikkeava ihminen ja koko ajan poikkiteloin kaikkien kanssa, silloin puhutaan persoonallisuushäiriöstä, mikä on mielisairautta lievempi tila.Persoonallisuushäiriö ei kuitenkaan koskaan johda syyntakeettomuuteen.
Persoonallisuushäiriöistä yksi ryhmä on sellainen, joka saattaa johtaa alentuneeseen syyntakeisuuteen, jos teko on selvästi johdannainen persoonallisuushäiriöstä. Näitä ovat sellaiset persoonallisuushäiriöiset ihmiset, joiden häiriö on lähellä skitsofreniaa.
Hannu Lauerman mukaan mielentilatutkimuksessa saadaan runsaasti havaintoja siitä. millä tavalla henkilö on käyttäytynyt ennen rikostaan. Jo poliisin esitutkintamateriaalista voidaan päätellä, minkälaista elämää hän on viettänyt.
- Jos tämä stemmaa riittävästi siihen, mitä havaintoja tutkittavasta tehdään, silloin mielentilatutkimus on pätevä.Ihmisen persoonallisuus ei vuodessa muutu ollenkaan niin paljon kuin kuvitellaan.

Kuinka nopeasti mielentilatutkimuksessa voidaan tehdä konkreettisia päätelmiä?
- Tämä vaihtelee hyvin paljon siitä, paljonko taustatietoja on käytettävissä ja kuinka vaikeaselkoinen ihminen tutkittava on. Toisinaan on tilanteita, joissa ollaan selvästi jäljillä jo parissa päivässä, mutta silloinkin vielä varmistellaan, ei luoteta ensivaikutelmaan. Sitten joskus on sellaisia, jotka vaativat todella pitkällistä salapoliisityötä. On arvoituksellinen potilas, jossa on keskenään ristiriitaisia ja outoja piirteitä. Joskus voi joutua miettimään, onko tutkittava kovapintainen gangsteri vai onko hän heitteille ajalehtinut, aikaansaamaton persoona. Silloin meidät pelastaa se, että meillä on kaksi kuukautta aikaa.


Kaikille mielentilatutkimukseen määrätyille tehdään joitakin tutkimuksia. Osa henkilöistä osallistuu kohdennettuihin, tarkempiin tutkimuksiin. Laboratoriotutkimuksia ja pään kuvantamistutkimuksia tehdään tarpeen mukaan.Mielentilatutkimus tehdään kahden kuukauden aikana. Mielentilatutkimus on vuosikymmenten aikana muuttunut asteittain. Tutkimuksia on tehty Valviran ( sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto) alaisuudessa mutta ne ovat siirtyneet Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselle, jossa on oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta. Ylilääkäri Hannu Lauerma toimii lautakunnan puheenjohtajana. ( 2010 vuoden alusta alkaen)
-Lautakunnassa on joukko asiantuntijoita, muun muassa juristeja ja lääkäreitä. Tämä kokoonpano arvioi kaikki mielentilatutkimukset mitä maassa tehdään. Jos tutkimuslausunnossa, joka on yleensä 15-20 sivua pitkä, on joitain virheitä tai puutteellisuuksia, se palautetaan lausunnon laatineelle lääkärille.

Vuosien laitoshoito

Lauerma huomauttaa, että jos suhteellisen terveet ihmiset teeskentelisivät menestyksellisesti mielisairasta, saisivat syyntakeettoman paperit ja päätyisivät Niuvanniemen tai Vanhan Vaasan sairaalaan hoitoon, sieltä pitäisi puolen vuoden jälkeen vapautua näitä ihmisiä. Tässä ajassa todetaan, ettei ihmisellä ole mielisairautta.
- Näin ei kuitenkaan käy. Suomessa on tiukka linja siinä mielessä, että jos on vähänkään epäselvyyttä, arvio tehdään täyden syyntakeisuuden suuntaan ja ihminen päätyy vankilaan. Vankiloissamme on kuitenkin hyvä terveydenhuolto, jossa mahdolliset sairaudet tulevat näkyviin. Jos vankilassa ei voida riittävästi auttaa tällaista ihmistä, silloin kysmykseen tulee tuomion keskeyttäminen siten, että ihminen siirtyy valtion mielisairaalaan, jossa häntä hoidetaan tuomion loppuun tai riittävään kuntoutumiseen saakka.

Lauerma on seurannut alaa vuodesta 1987 lähtien. Tänä aikana on tehty parisataa mielentilatutkimusta per vuosi. Vain yhden kerran tänä aikana on tehty väärä skitsofreniadiagnoosi.
-Toistuvat huumepsykoosit ja tekijän erikoinen persoonallisuus yhdessä johtivat väärään diagnoosiin. Tiedän, että tapauksessa otettiin hyvin vakavasti oppia.
Valtion sairaaloissa olevat viettävät laitoselämää useita vuosia.
-Puhutaan helposti 5-6 vuodesta. Olennaista on se, että jos teon aiheuttanut häiriö ei parane, silloin tämä tarkoittaa todellista elinkautista. Eli ihminen on sairaalassa kymmeniä vuosia, aina kuolemaansa saakka.
Ylilääkäri Hannu Lauerman mielestä mielentilatutkimuksia pitäisi tehdä hieman enemmän.
- Jossain tapauksissa näyttää siltä, että on turhaan laitettu mielisairaita ihmisiä vankilaan. Viime vuosien aikana tuomioita on jouduttu keskeyttämään enemmän kuin ennen.
Lauermaa häiritsee yksi asia.
- Mielentilatutkimuksista tuntuu olevan voimakkaimmat mielipiteet niillä henkilöillä, jotka eivät tiedä mitä tallaiset tutkimukset ovat, ja mihin ne johtavat. kaiken paremmin tietävät ihmiset ovat sitä mieltä, että roistot feikkaavat ja nyyhkymieliset psykiatrit kirjoittavat lausuntoja, jotka johtavat suuremmoiseen vapauteen. Tällaista mahdollisuutta ei ole.
- On muistettava, että syyntakeettomuus ei merkitse seurauksettomuutta. Tätä ei voi kyllin usein toistaa, koska kansalaisilla on erilaisia ennakkoluuloja. Se ehkä johtuu pelosta asiantuntijoiden valtaa kohtaan.
Kun henkilö todetaan rikoksesta syylliseksi, mutta hänet jätetään syyntakeettomuutensa takia rangaistukseen tuomitsematta, tämä ei suinkaa tarkoita leppoisia lomapäiviä siviilissä. Seurauksena on pitkä, jopa elinikäinen pakkohoito valtion sairaalassa.

Loppu

Jätin pois yhden kappaleen, missä kerrotaan kun on jouduttu hakemaan mielentilatutkimukseen lisäaikaa. Lääkityksen ollessa tutkittavalla henkilöllä päällä ei henkilön sairautta oltu hevin havaittu. jokin olemuksessa kuitenkin sai ajattelemaan kyseessä olevan skitsofrenia. Lääkitys ajettiin alas ja parin kuukauden määräajasta muutama viikko eteenpäin, psykoottinen sairaus oli täydessä kukassaan.

[Tara]

Hienoa, pikasso!

Jos uusi mtt vielä tulee, niin luulisi, että katsottaisiin myös tutkittavan nettisivustoja, joitain erikoisuuksia siellä. Tekijänsä näköiset? Vaan enpä laita linkkiä A:n kesällä 2009 avaamaan parisuhdekeskusteluun, jossa porno nostetaan aiheeksi heti ensimmäisinä päivinä. Jotenkin ihmetyttää, ettei ole ollut aikaa editoida edes p-sivujen mainostusta, tai ei ole piitannut tai huomannut, tai on ajatellut että 'sana on vapaa'.

[Valhalla]

Epävakaa, ns. epäsosiaalinen tai sekamuotoinen persoonallisuus ovat syyntakeisuus- kannanotoissa esiintyvät, suurimmat diagnoosiryhmät, mutta niiden ei yleensä katsota aiheuttavan syyntakeettomuutta.

http://www.omaisten.org/index.php?optio ... &Itemid=34

http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen ... tietoa.htm

Kyllä se aika paljon hankaloittaa ns hoitavan diagnoosin tekemistä, jos tutkittava on vastentahtoinen. Käy selville ed linkeistä. Samaten koko joukko mielentilan häiriötiloja jää syyntakeettomuuden ulkopuolelle eli jossakin määrin mielisairaiksi luokiteltavia on vankilat täynnänsä. Vapaalla olevista puhumattakaan.