Re: Bodom Mediassa
Lähetetty: Ti Helmi 24, 2026 8:26 pm
Aikojen saatossa olen huomannut sen, että täällä suosituimmat epäillyt murhaan ovat olleet kioskimies ja Nisse. Jauhetaan yhä kioskimiehestä. Assmann -teoriat tyrmättiin kokonaan, koska - ihmiset - ottivat foliohattunsa päähän hänestä keskustellesaan, jonka seurauksena tämä Assmann saaga lähti käsitstä eikä kukaan ottanut häntä enää tosissaan, vaikka hän on melko varmasti tekijä. Assmannin alibi annettiin kolme vuotta tekojen jälkeen, ja sitä markkinoitiin julkisuudessa "vedenpitävänä". Yksi sen antajista oli vielä perheensä murhaaja ja oma naisystävä; kioskimiehestä puhuttaessa hänen alibia pidetään epäluotettavana juuri vaimonsa takia. Esitetään kioskimiehen alibia heikkona, kun hänen vaimonsa pelkäsi. Vallu oli tunnettu väkivaltainen psykopaatti, mutta se ei tee hänestä murhaajaa. Toisen maailmansodan jälkeen tuommoisia miehiähän oli todella paljon täällä Suomessa. Kioskimiehestä on otettu kuva murhaa edeltävänä päivänä. Lapinpuukko housuissa kiinni. Mies on ilman yhtäkään naarmua, vaikka Sepon rystyset olivat aamulla verillä ja ruhjeilla. Miten väkivaltainen, raivohullu kioskimies pieksee kolme nuorta hengiltä eikä itse saa edes mustelmaa rystöseensa?
Tiedetään varsin hyvin poliisin korruptoitunut luonne 1960-luvulta lähtien. Eräs todella rikas yrittäjä muun muassa lahjoi poliisiylijohtaja Fjalar Jarvan. Jarva Hirsalan saaressa totesi toimittaja Asko Vuorjoelle, että "mehän tiedetään, minkälaisia ne ajat oli", eikä halunnut puhua Assmannista enempää. Assmann väitettiin vietyä työpaikalta - maalitehtaalta - kirurgiseen sairaalaan, koska hän oli pyörtynyt kuuman höyryn takia. Vaatteet sitten kaipa olivat täynnä punaviiniä. Erään edesmenneen hoitajan sukulaisten kanssa tuli puhuttua joskus tuonnoin ja kyseinen hoitaja, joka oli töissä kirurgisessa kesäkuussa 1960, kertoi ennen kuolemaansa, että Assmannilla oli tullessaan jalassaan kumisaappaat, joiden varret oli käännetty alas. Saappaiden pohjissa oli savea ja järven mutaa. Hoitaja näki, kun Assmann yritti pestä saappaita sairaalan vessassa. Assmannin mökkin läheltä Kunnarlassa löytyi veritahroja, jotka tutkijat dokumentoivat, mutta joita ei jostain syystä tutkittu. Sankarimme persemies sitten kirkkomaalarina kierrellen ja matkustellen Ruotsissa ja Saksassa. Tavarat on myyty parempiin käsiin jo aikoja sitten. Tosin se Vinca-kello ei näköjään käynyt kaupaksi. Lienee varmaan siksi, että se oli hajonnut siinä taistossa.
Vinca-kelloja valmistettiin vain yhdessä tehtaassa Sveitsissä. Eihän Assmannilla kirkkomaalarina tuommoisiin olisi ollut varaa.
Urhohan onnistui saamaan Assmannin perintöjä ja siitähän se kello tuli esille. DNA-tutkimukset, osoittivat, että kellon mekanismissa oli hemoglobiinia ja ihosoluja, jotka eivät olleet Assmannin omia. Ne olivat AB-veriryhmä sama kuin Irmelillä.
Vieno Assmannihan tykkäsi kertooa, että Hans oli matkoilla aina kun jotain tapahtui. Hansilla oli tapana tuoda matkoiltaan pieniä esineitä ja hänella oli pieni nahkapussi, jota hän piti työkalupakin pohjalla. Birgitta Lövqvist katosi Ruotsissa 1958. Hänen ruumiinsa löytyi alastomana Västerbackenista, ja häneltä puuttui sormus, jota hän ei koskaan ottanut pois sormestaan. Assmann asui tuolloin Tukholman alueella ja työskenteli lähellä Västerbackenia. Mainitsin aiemmin sen etikkapullon, joka löytyi Assmannin taskusta. Entiset SS-upseerit ja keskitysleirivartijat käyttivät etikkaa veritahrojen poistoon ja hajujen neutralointiin. Assmann toimi SUPO:n tietolähteenä. Hänellä oli kontakteja itään ja länteen. 1960-luvun alussa Suomi oli nuorallatanssija. Jos Assmann olisi pidätetty, se olisi paljastanut Supon ja Neuvostoliiton välisiä salaisia diilejä, jotka nykyään ollaan jo ainakin osittain paljastettu. Fjalar Jarva sai tehtäväkseen hoitaa Bodomin tutkinta niin, ettei se koskaan osu Assmanniin. Vieno kertoi myös, että kun Hans palasi automatkalta Kyllikki Saaren murhan aikoihin, häneltä puuttui toisesta jalasta sukka. Auton takapenkillä oli märkä villapaita.
Yksi alibin antajista, se murhaaja oli natsi-Saksan kanssa yhteistyötä tehnyt suomalainen, joka asui samassa talossa Assmannin naisystävän kanssa.. Poliisi tiesi tämän, mutta otti todistuksen vastaan.
Tiedetään varsin hyvin poliisin korruptoitunut luonne 1960-luvulta lähtien. Eräs todella rikas yrittäjä muun muassa lahjoi poliisiylijohtaja Fjalar Jarvan. Jarva Hirsalan saaressa totesi toimittaja Asko Vuorjoelle, että "mehän tiedetään, minkälaisia ne ajat oli", eikä halunnut puhua Assmannista enempää. Assmann väitettiin vietyä työpaikalta - maalitehtaalta - kirurgiseen sairaalaan, koska hän oli pyörtynyt kuuman höyryn takia. Vaatteet sitten kaipa olivat täynnä punaviiniä. Erään edesmenneen hoitajan sukulaisten kanssa tuli puhuttua joskus tuonnoin ja kyseinen hoitaja, joka oli töissä kirurgisessa kesäkuussa 1960, kertoi ennen kuolemaansa, että Assmannilla oli tullessaan jalassaan kumisaappaat, joiden varret oli käännetty alas. Saappaiden pohjissa oli savea ja järven mutaa. Hoitaja näki, kun Assmann yritti pestä saappaita sairaalan vessassa. Assmannin mökkin läheltä Kunnarlassa löytyi veritahroja, jotka tutkijat dokumentoivat, mutta joita ei jostain syystä tutkittu. Sankarimme persemies sitten kirkkomaalarina kierrellen ja matkustellen Ruotsissa ja Saksassa. Tavarat on myyty parempiin käsiin jo aikoja sitten. Tosin se Vinca-kello ei näköjään käynyt kaupaksi. Lienee varmaan siksi, että se oli hajonnut siinä taistossa.
Vinca-kelloja valmistettiin vain yhdessä tehtaassa Sveitsissä. Eihän Assmannilla kirkkomaalarina tuommoisiin olisi ollut varaa.
Urhohan onnistui saamaan Assmannin perintöjä ja siitähän se kello tuli esille. DNA-tutkimukset, osoittivat, että kellon mekanismissa oli hemoglobiinia ja ihosoluja, jotka eivät olleet Assmannin omia. Ne olivat AB-veriryhmä sama kuin Irmelillä.
Vieno Assmannihan tykkäsi kertooa, että Hans oli matkoilla aina kun jotain tapahtui. Hansilla oli tapana tuoda matkoiltaan pieniä esineitä ja hänella oli pieni nahkapussi, jota hän piti työkalupakin pohjalla. Birgitta Lövqvist katosi Ruotsissa 1958. Hänen ruumiinsa löytyi alastomana Västerbackenista, ja häneltä puuttui sormus, jota hän ei koskaan ottanut pois sormestaan. Assmann asui tuolloin Tukholman alueella ja työskenteli lähellä Västerbackenia. Mainitsin aiemmin sen etikkapullon, joka löytyi Assmannin taskusta. Entiset SS-upseerit ja keskitysleirivartijat käyttivät etikkaa veritahrojen poistoon ja hajujen neutralointiin. Assmann toimi SUPO:n tietolähteenä. Hänellä oli kontakteja itään ja länteen. 1960-luvun alussa Suomi oli nuorallatanssija. Jos Assmann olisi pidätetty, se olisi paljastanut Supon ja Neuvostoliiton välisiä salaisia diilejä, jotka nykyään ollaan jo ainakin osittain paljastettu. Fjalar Jarva sai tehtäväkseen hoitaa Bodomin tutkinta niin, ettei se koskaan osu Assmanniin. Vieno kertoi myös, että kun Hans palasi automatkalta Kyllikki Saaren murhan aikoihin, häneltä puuttui toisesta jalasta sukka. Auton takapenkillä oli märkä villapaita.
Yksi alibin antajista, se murhaaja oli natsi-Saksan kanssa yhteistyötä tehnyt suomalainen, joka asui samassa talossa Assmannin naisystävän kanssa.. Poliisi tiesi tämän, mutta otti todistuksen vastaan.