Täällä on
selkeästi ollut käynnissä trölläil... viikonloppukarkelointia. Annaanna nyt haukkumassa suomalaisten miesten jälkeen suomalaisia naisia. Verkko on laitettu veteen ja syöttiin jos käydään. Ei ole aikaa lähteä pitkämittaisiin riitelyihin ja muutenkaan ei nappaa tämä "hauskuus".
Asioiden korjaamiseksi muutama tutkimuksiin ja asiatietoon nojaava juttu ruutuun. Sukupuolia ei ao tekstissä erotella, puhutaan suomalaisista jolloin niin naiset kuin miehet kuuluvat samaan ryhmään. Suomalaisilla on Euroopan korkein älykkyysosamäärä tutkimusten mukaan ja luku edustaa myös maailman huippua - vain aasialaiset menevät suomalaisten edelle.
(Kyse tietenkin testatusta älystä ja voidaan sanoa, että testit eivät ole kattavia eivätkä mittaa kuin tietyntyyppistä älykkyyttä - ottaen huomioon että älykkyyttä on erilaista ja eri osa-alueilla.)
Yhtä lailla tarvitsee huomioida,
kuinka älykkyys ei tarkoita samaa kuin sen ilmentäminen, asia havaitaan myös ao artikkelista jossa ihmetellään miksei älykkäät suomalaiset ilmennä älyään Nobel-palkintojen saantina, samassa tekstissä mietitään siihen vaikuttavia syitä. Samaa voi miettiä erikseen suomalaiskeksijänaisten kohdalla, miksi keksijät ovat enemmistöisesti miehiä ja naiset eivät ole vaivautuneet/halunneet käyttää älyään keksintöihin. Asiaan voi liittyä 1) biologia ja sukupuolinen eroavuus; miespuoleisten on tutkimuksissa todettu olevan varhaisesta iästä lähtien kiinnostuneempia nimenomaan mekaniikkaan ja mekaanisiin esineisiin, insinöörimeininki jota keksintöihinkin sovelletaan mukaelee enemmän miesaivojen raksutuksia. Tämä tulisi mielestäni ymmärtää niin, että tuolla mekaniikan osa-alueella (jos näin voisi lyhkäiseen sanoa) miehet ovat yleisemmin parempia ja mekaaninen, järjestelevä älykkyys kuin myös avauurdellinen hahmottaminen on alue, jossa sukupuolinen eroavuus ilmenee - samoin kuin naiset ovat parempia "multi-tasking" -asioiden hallinoinnissa sekä äly- että tunnepuolen monimutkaisessa yhdistämisessä. Oheisessä linkissä väitetään, että naiset olisivat multitaskingin ansiosta monimutkaistuvassa yhteiskunnassa älykkäämpiä kuin miehet, testitulokset menneet siihen suuntaan. Joka tapauksessa - testit testeinä, älykkyyttä ei testeillä kateta kokonaisuutena eivätkä tulokset ole 100% taivahan totuuksia.
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000000522505.html
2) Historia jossa naisten kuviot ovat olleet enemmän kotona, ei ole avautunut samaa maailmaa kuin miehille eikä ole kannustettu omapäiseen innovatiivisuuteen ja häsläämiseen, asioiden rikkomiseen ja purkamiseen ja kokoamiseen, tytöiltä on perinteisesti vaadittu asioiden noudattamisia kuuliaisemmin kuin pojilta, lisäksi perheen huoltamiset muiden töiden ohella verottaneet varmaan naisilta sen vähän ajankin, kun taas miehet ovat rakentaneet verstaaseen tai muualle "linnansa" jossa saaneet puunata ja rakennella kojeita, samalla kun naiset pyörittäneet taloutta ja tiskanneet kun ei tiskitkään itsestään puhdistu. Siinä sitten luultavasti keksitty muiden töiden ohessa astiankuivauskaappi: nerokkuutta melkein ohimennen. Keksintäliitto on muuten tuon astiankuivauskaapin nimennyt yhdeksi viime vuosituhannen merkittävimmistä keksinnöistä - sen perusratkaisu/malli on käytössä yhä nykyäänkin.
(Mitä olisikaan käynyt jos naisia olisi laitettu suljettuun tehtaaseen, sanottu "keksikää jotain mullistavaa, saatte talousrahat vuodeksi" ja annettu matskua eri aloilta, joihin keksintoja kaivattaisiin. Kuuliaisina

naiset olisivat saattaneet keksiä kaikenlaista ihmeellistä. )
Kyllä nyt kelpaa - tutkijat: Suomalaisilla Euroopan korkein älykkyysosamäärä . Oululaiset tutkijat tekivät yllättävän havainnon.
Suomessa asuvat Euroopan älykkäimmät ihmiset.
Tätä mieltä on oululainen tutkijaryhmä.
– Suomalaisten älykkyysosamäärä on Euroopan korkein, suomalaisilla on Euroopan parhaat tulokset pisa-testeissä, Oulun yliopistossa dosenttina vaikuttava Edward Dutton perustelee.
Duttonin mukaan monessa tieteellisessä tutkimuksessa suomalaisille on mitattu poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.
Dutton viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jossa suomalaisten älykkyysosamääräksi on laskettu yli 105.
Luku on Euroopan korkein ja edustaa myös maailman huippua. Vain joissakin Aasian maissa, kuten Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, äly säkenöi terävämmin.
Missä tieteen Nobelit?
Vaikka suomalaisella riittää älyä vaikka muille jakaa, omituista on, etteivät hengen lahjat näy esimerkiksi tieteen Nobeleita jaettaessa.
Tieteen Nobelin on saanut virallisesti kaksi suomalaista: Artturi Virtanen ja Ragnar Granit.
Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat Nobelin saajatilastossa 22. sijalla.
Granit on kiistanalainen henkilö. Suomessa syntynyt Granit hankki ennen Nobelia Ruotsin kansalaisuuden.
– Kun Granitia ei lasketa, Suomen sijoitus on 28. Edellä on sellaisia maita kuin Kroatia ja Saint Lucia, Dutton sanoo.
Dutton uskoo, että suomalainen luonne selvittää outoa arvoitusta.
Suomalainen on luonteeltaan ahkera ja sovitteleva. Hän hillitsee hyvin itsensä, on epäitsekäs, ei räiskähtele.
Duttonin mielestä suomalainen kurinalainen luonne auttaa menestymään keskittymistä vaativissa tehtävissä, kuten pisa-testissä.
Samat ominaisuudet kääntyvät suomalaisia vastaan tiedemaailmassa.
– Itsehillintä ja ahkeruus voivat tukahduttaa luovuutta ja neroutta, Dutton viittaa suomalaisten heikkoon Nobel-menestymiseen.
Jos aikoo keksiä jotain mullistavaa, pitäisi olla luova ja ulospäin suuntautunut persoona.
Kylmä ilmasto muovannut luonnetta
Suomalaisten erikoinen luonteenlaatu johtuu Duttonin mukaan paljolti asuinympäristöstä. Hän muistuttaa, että ihmisen luonteenpiirteistä 66 prosenttia on perinnöllisiä.
– Erittäin kylmä ympäristö on kehittänyt suomalaista.
Luonto on karaissut suomalaista jääkaudesta lähtien. Suomalaisesta on kehittynyt sisäänpäin kääntynyt ja hillitty.
Duttonin, Jan te Nijenhuisin ja Eka Roivaisen tutkimus "The puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe" julkaistaan Intelligence -lehdessä.
Heidi Vaalisto
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000000774832.html
Kiinnostuneille. Suomalaisista naiskeksijöistä on selkeälukuinen kooste tässä linkissä:
https://www.prh.fi/stc/attachments/pate ... ksijat.pdf . Sieltä ilmenee kuinka naisten osuus keksijöistä on kasvusuunnassa, alkujaan 1800-1900 luvun vaihteesta lähtien naiset patentoivat keksintöjä jotka liittyivät niille elämänalueille, joissa ovat perinteisestikin kulttuurin ja maailmanmenon mukaan vaikuttaneet mm. liittyen ruuanlaittoon, vaatetukseen, taloustarvikkesiin, terveydenhuoltoon. V. 1886 Vera Hjelt, ensimmäisiä naispatentoijia Suomessa, patentoi kokoontaitettavan höyläpenkin ja teki useita tutkimuksia naisten työolojen parantamiseksi. Muitakin esimerkkejä löytyy, joskin naiskeksijöiden osuus oli marginaalista. Naiset ovat siirtyneet 1940-luvulta lähtien kemian suuntaan keksimään, 1960-luvulla ja sitä seuranneiden vuosikymmenten aikana kemia on ollut naisilla yleisin patentoinnin kohdealue. 1990-2000-luvulla naiset suuntauneet yhä enemmän sähköön ja tietotekniikkaan keksimisen puitteissa.
Tiedenaisista kenties kuuluisin suomalainen nainen on Samppalaisen aiemmin mainitsema Leena Palotie, joka oli maailmanlaajuisella tasolla yksi huomattavimpia tiedeihmisiä. Alueena molekyyligenetiikka, erityisesti tautigeenien tutkimininen. Saavutuksistaan voi lukea netistä laajemmin.
Muita tiedenaisia löytyy suomalaisista myös, ei muuta kuin nettiä selaamaan. Tässä alkuun yksi linkki selvälukuiseksi pohjustukseksi :
http://www.tiedettatytoille.fi/suomalaisia-tiedenaisia/
Siellä on vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkijoita, maailmanparantajia tieteen keinoin, siellä on valaslajin säilymiseen keskittyvää tutkimusta ja sähköisen viestinnän monimutkaisia tutkimuksia, on monenlaista tieteellistä älykkyyden ilmenemistä jne.
Matemaattis-biologiset tieteenalat eivät kuitenkaan ole yhtä älykkyyden moninaisen kattauksen kanssa. Humanistisilla alueilla voi älyä harjoittaa myös. Liikunallista ja taiteellista älykkyyttäkin on. Ja älykäs voi olla vaikka ei olisi saavuttanutkaan meriittejä. Koulutus ja älykkyys eivät myöskään tarkoita yhtä ja samaa. Pultsari voi olla erittäin älykäs, toisaalta korkeasti koulutettu voi olla häntä tyhmempi. Nämä eivät ole yksioikoisia asioita.
Mitä tulee rodullisiin älyasioihin, niin tutkimusta on ollut, että aasialaiset olisivat älykkäintä kansaa testien perusteella, sitten valkoiset, latinot ja mustat. Testiälykkyys ei kata älykkyyksiä kauttaaltaan ja testeja voidaan kyseenalaistaa, ne ovat paljolti keskittyneet matemaattiseen ja avaruudelliseen hahmottamiseen, kielitesteihin myös. Voihan se olla että rodullisesti on eroavuutta älyyksissä, mutta ei siitä tarvitse vetää johtopäätöksiä kansojen paremmuuksista. Voivathan mustat olla parempia jossain muussa älykkyyden alueessa, näitä asioita ei ole tutkittu ja pystytäänko tutkimaankaan niin hyvin, ettei kyseenalaistamisia olisi.
Näistä rotuasioistakaan ei tarvitse kantaa syyllisyyttä, emmehän itsekään ole aasialaisia parempia älykkyyksissä, hehhe. Saisi heittää romukoppaan ajattelun, että Suomi on rikastamisen tarpeessa ja suomalaisten vihaamisen. Me ollaan omalla tavallamme ainutlaatuista kansaa, aivan kuten jokin pienen populaation omaava eksoottinen kansa toisella puolen maapalloa, jota monet äärisuvaitsevaiset suojelisivat kaikelta muiden kansojen kansoittamisilta. Biologisesti katsoen olisi hienoa jos suomalaisten vaaleus, sinisilmäisyys ja muut väistyvät ainutlaatuiset geenit eivät syrjäytyisi maailmankansalaismaiseen rikkauteen. Samaa mieltä olen maapallon toisella puolen olevista marginaalisimmista populaatioista. Eläinlajien suhteen puhutaan asioista neutraalimmin, suojellaan pienimääräisiä lajeja tuhoutumiselta ja nautitaan oikeasti siitä, että on monia lajeja ja siis nimenomaan rikkautta.