MURHA.INFO

Suuri osa murhista jää selvittämättä. Thomas Qvick saatiin terapiassa tunnustamaan 39 murhaa, joille tekijää ei oltu löydetty. Kahdeksan oikeudenkäyntiä ovat aivan samalaista sotkua kuin Ulvilan surmassa. Eihän Ulvilassa yritetä todistaa, että Anneli Auer olisi miehensä surmannut vaan, että ulkopuolista murhaajaa ei ollut talossa. TQ:n tekemistä murhista ei ollut minkäänlaista näyttöä, syyttäjä yritti todistaa, että TQ:n tunnustukset olivat tosia. Ulvilassa syyttäjä väittää, että murhaajaa ei ollut paikalla. Auerin pojan mielikuvitus on täyttänyt tämän aukon syyttämällä sisartaan isän murhasta.

Yhteinen piirre on asianajajan toiminta. TQ:n asianajajana toimi julkkisadvokaatti, joka ymmärsi asian niin, että kun hänen päämiehensä oli tunnustanut murhat oli hänen tuettava tunnustusta. Manner käyttäytyy ihmeellisesti oikeudessa. Esimerkiksi kun Santaoja todistaa Mannerin passiivisuudesta kun Anneli aloitti spekulaatiot siitä kuinka hän olisi voinut surmata miehensä, Manner oli joko muualla tai jätti edellisen kuulustelun lukematta. Anneli oli hyvin huonossa kunnossa, mutta Manner ei puuttunut.

Mutta tämän Ulvilan kohdalla ei voi olla kyse selviämättömästä murhasta, koska toukokuussa 2012 itse syyttäjä Valkama kertoi tapauksen tutkinnan tulleen finaaliin, kalkkiviivoille. Ei selvittämätön/selviämätön asia/rikos voi tulla finaaliin tai kalkkiviivoille - olla siis valmis.

Brass kirjoitti: Ulvilan tapauksessa suunnitelmallisuuteen viittaa ainoastaan murhaajan naamioituminen, tekopaikan jälkien puute ja katoaminen paikalta jälkiä jättämättä. Kaikki muu viittaa satunnaiseen hörhöön, joka rymyää kuin norsu prosliinikaupassa eikä saa yli 70 veitseniskulla henkeä maassa makaavasta pienikokoisesta miehestä.

Minusta tekotapa viittaa siihen, ettei varsinaista murhaa ollut hirveän paljon suunniteltu; oli suunniteltu vain se, miten taloon mennään ja millä paikalta paetaan. Todennäköisesti mentiin sinne antamaan uhrille "opetus" sen kummempia pohtimatta. Saattoi tulla tekijälle yllätyksenä esim. se, että paikalla oli lapsikin. Ne astaloniskut olivat varmaan sellasia ex tempore - päähänpistoja, kun tekijällä alkoi olla kiire, vaimo soitti häkeen ja henki piti saada pois äkkiä.
Tekijän naamioitumisestakaan meillä ei ole varmaa tietoa. Jos oli pipo, kaulaliina tai joku kauluri ja takin huppu tämän lisäksi vedetty päähän, niin onko se nyt varsinaista naamioitumista. Monet kulkee talvisin sellaisissa tamineissa.

Brass kirjoitti: Lisäksi tekijällä ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, vaan hän puuhastelee kaikessa rauhassa, vaikka poliisia soitetaan muutaman metrin päässä kovalla äänellä puhuen ja käydään vähän väliä hätyyttelemässä.

Anneliahan on syytetty itsesuojeluvaiston puutteesta, kun huuteli häkeen tappajasta vaikka kyseinen äijä touhusi muutaman metrin päässä. Oliko tappajallakin itsesuojeluvaisto kateissa, kun ei pelännyt hätäkeskukseen soittavaa naista ja pikkutyttöä.

kommentaattori kirjoitti: Samainen Joku siis myös opasti "käytännön miestä", että muista sitten tökkiä ihan vain piruuttaan sillä fileerausveitsellä(?) muutamia kymmeniä kertoja, ennenkuin raahat uhrin lattialle ja kolautat muutamia kertoja päähän?

Miten tää ei vaan vaikuta todennäköiselle. Kyllä (varsinkin rahalla ostettu) tappamaan tullut ulkopuolinen tyyppi olisi hoitanut homman ja lähtenyt - ilman mitään koristeluja. IMO.

Vai olisiko ulkopuolinen tappaja todellakin ohjeistettu "tunaroimaan" ja lavastamaan tekoaan amatöörin tekemäksi? Tämän jopa ymmärtäisi paremmin.

Voihan olla niinkin, että tiimin ”aivot” (siis tämä mainittu Mr Joku) käytti hyväkseen hörhöä sekopääkaveriaan, jonka tiesi äärimmäisen väkivaltaiseksi ja impulsiiviseksi, ja ohjasi tämän riehumaan taloon ilman suoranaista tappotarkoitusta. Saattaa olla niin, kuten Vespa sanoi, ettei Jukkaa ehkä olisi ollut välttämätöntä saada hengiltä, mutta kunnon rökityksen tämä tarvitsi (siis Hra Jonkun mielestä). Olisiko käynyt niin, että kun Jukka alkoi puolustautua halkoineen, hän onnistui ärsyttämään ”kahelin” niin, että tämä antoi tunnetuin seurauksin oikein kunnolla takaisin.

EDIT Ai niin, KRPhän on tunnustanut, että se halosta löytynyt DNA olikin oikeastaan sen tutkijan omaa
Samalla tavoin kuin Annelin(?) paidan hihansuista löytyneissä pienen pienissä veripilkuissa oli oikeastaan sen Jukan dna:ta...

Miten te jatkuvasti ihmettelette veitsellä viiltelyä tai tökkimistä ja kummallisia anatomian tuntemusta vaativia kierteitä sun muuta, eivätkä ne sovi teidän mielestänne teidän tilastoihinne, jos murha on alunperinkin luonnehdittu kidustusluonteiseksi?

Kertahumautuksellako kalloon te kuvittelette ihmistä kidutettavan?

Onko täällä nyt kirjoittajia, joilla ei ole hallussaan edes murhan lähtökohdat? Henkeen ja terveyteen kohdistuneet uhkailut jo puolelta vuodelta?

Ja tutustukaa nyt edes sen verran tilastotieteeseen, että tiedätte mihin sitä käytetään.

Edellä kirjoitetaan:

Samainen Joku siis myös opasti "käytännön miestä", että muista sitten tökkiä ihan vain piruuttaan sillä fileerausveitsellä(?) muutamia kymmeniä kertoja, ennenkuin raahat uhrin lattialle ja kolautat muutamia kertoja päähän?

Miten tää ei vaan vaikuta todennäköiselle.

Todennäköisyydet kuuluvat tilastotieteeseen, ja niillä pystytään ennustamaan vain tulevaisuutta, eivätkä ne koskaan sovi yksittäisen tapauksen tarkasteluun.

Sirpa kirjoitti:Todennäköisyydet kuuluvat tilastotieteeseen, ja niillä pystytään ennustamaan vain tulevaisuutta, eivätkä ne koskaan sovi yksittäisen tapauksen tarkasteluun.

Tuohon sisältyy nyt niin iso filosofia, ettei osa ymmärtää...

Yksinkertaista - todennäkösyydet syntyvät siitä, että ajattelemme jonkun asian tapahtuvan asteikolla 1-100 prosentin todennäköisyydellä.

Todennäköisyyttä voi käyttää jonkun asian perusteluna vain silloin, kun sitä ei ole ollenkaan - eli todennäköisyys jollekin asialle on 0 prosenttia, mutta itsessään yksikin tapaus on jo 100 prosenttisesti tapahtunut. Ymmärrätkö?

On siis aika hassua, että yksittäisessä tapauksessa ei "usko" asian olevan niin tai näin, kun se ei ole kirjoittajan mielestä "todennäköistä", kun todennäköisyys syntyy joukoista laskemalla juuri näitä yksittäistapauksia, jotka ovat siis 100 prosenttisesti tapahtuneita asioita.

Ja tässähän oli kyseessä juuri yksittäistapaus, eikä joukko.

Otetaan esimerkki: millä todennäköisyydellä Matti lähtisi tänään autolla liikkeelle? Todennäköisyys olisi vaikkapa 75 prosenttia koko väestöstä juuri tänään. Mutta kun MATTI sitten LÄHTEE liikkeelle, niin ei hän ole lähtenyt liikkeelle 75 prosentilla, vaan täysillä prosenteilla, se tapahtui.

Sirpa kirjoitti:Yksinkertaista - todennäkösyydet syntyvät siitä, että ajattelemme jonkun asian tapahtuvan asteikolla 1-100 prosentin todennäköisyydellä.

Todennäköisyyttä voi käyttää jonkun asian perusteluna vain silloin, kun sitä ei ole ollenkaan - eli todennäköisyys jollekin asialle on 0 prosenttia, mutta itsessään yksikin tapaus on jo 100 prosenttisesti tapahtunut. Ymmärrätkö?

On siis aika hassua, että yksittäisessä tapauksessa ei "usko" asian olevan niin tai näin, kun se ei ole kirjoittajan mielestä "todennäköistä", kun todennäköisyys syntyy joukoista laskemalla juuri näitä yksittäistapauksia, jotka ovat siis 100 prosenttisesti tapahtuneita asioita.

Heh... kiitos nyt kuitenkin tästä. Ei tarvitse jatkaa. Olen ihan hyvin jyvällä todennäköisyyslaskennan saloista.

Jos olisit viitsinyt lukea alkuperäisen kirjoitukseni loppuun, olisi sinullekin selvinnyt, mitä ajoin siinä takaa.

En jatka tästä aiheesta enempää. On niin OT:tä.

t.t

Pirjoleena on pudotellut oikeasta syyllisestä seuraavia tietoja:

Tekijä on tunnustanut
Tekijä on ollut nelikymppinen
JJ kielsi tunnustuksen tehneen henkilön tutkinnan
DNA ei täsmännyt tunnustuksen tehneeseen henkilöön
Tutkinnassa hylättiin loogisin vaihtoehto

Minulla nyt tulee tästä päätelmä, että Annelihan se täsmää kaikkiin em. kohtiin...

kommentaattori kirjoitti:

Sirpa kirjoitti:Yksinkertaista - todennäkösyydet syntyvät siitä, että ajattelemme jonkun asian tapahtuvan asteikolla 1-100 prosentin todennäköisyydellä.

Todennäköisyyttä voi käyttää jonkun asian perusteluna vain silloin, kun sitä ei ole ollenkaan - eli todennäköisyys jollekin asialle on 0 prosenttia, mutta itsessään yksikin tapaus on jo 100 prosenttisesti tapahtunut. Ymmärrätkö?

On siis aika hassua, että yksittäisessä tapauksessa ei "usko" asian olevan niin tai näin, kun se ei ole kirjoittajan mielestä "todennäköistä", kun todennäköisyys syntyy joukoista laskemalla juuri näitä yksittäistapauksia, jotka ovat siis 100 prosenttisesti tapahtuneita asioita.

Heh... kiitos nyt kuitenkin tästä. Ei tarvitse jatkaa. Olen ihan hyvin jyvällä todennäköisyyslaskennan saloista.

Jos olisit viitsinyt lukea alkuperäisen kirjoitukseni loppuun, olisi sinullekin selvinnyt, mitä ajoin siinä takaa.

En jatka tästä aiheesta enempää. On niin OT:tä.

t.t

Ihan pikkanen tökkäsy tänne. Todennäköisyyksistä ym tilastollisista ns tosiasioista.

Anneli itse vetosi tilastoihin, kun oli apu-lehdessä keväällä 2012 (muistavinani, että samasta asiasta oli jo 2011 syksyllä) kertonut, että 'lasten puheet on ihan hirveitä' ymv, että 'lapset saattavat alkaa puhua jopa insestistä, kun edessä on palaaminen oman äidin luo'. Selitti toimittajalle, että se on jo tilastollisestikin hyvin pieni todennäköisyys, että hän naisena olisi tehnyt mitään sellaista hirveää. Oli jo keskustellut jonkun asiantuntijan kanssa, joka ei myöskään, siis Auerin kertoman mukaan, pitänyt lasten ronskeja puheita ko tilanteessa mitenkään ihmeellisinä vaan aivan ymmärrettävinä.

Lähes yhdentekevää mitä tiedonsosiologia/tiedonfilosofia ym todennäköisyysteoriat sanovat. Ihmisille kelpaa argumentiksi eli tiedoksi lähes vaikka mikä aina tilanteesta riippuen.

löytyi,Auer on vedonnut naiseuteen tilastojen valossa:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 36#p559736

Auerin itse on vedonnut naiseuteen selitellessään jo etukäteen, että eihän hän ole voinut sellaista LSH:öä harjoittaa, koska se on jo tilastollisestikin niin epätodennäköistä, koska hän on nainen!

Auer, Apu-lehti 2012 8. maaliskuuta... Olin mieheni kuoleman jälkeen henkisesti heikoilla, mutta seksuaalirikoksiin tai väkivallantekoihin en ole syyllistynyt. Psykopaattikaan en ole'. Auer vetoaa tilastoihin, "naiset ovat syyllistyneet lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön erittäin harvoin", sanoo. 'Törkeät tekomuodot ovat vieläkin harvinaisempia',...

Tässä pidempi lainaus ko Apu-lehdessä olleesta artikkelista.

Eimi kirjoitti:Pirjoleena on pudotellut oikeasta syyllisestä seuraavia tietoja:

Tekijä on tunnustanut
Tekijä on ollut nelikymppinen
JJ kielsi tunnustuksen tehneen henkilön tutkinnan
DNA ei täsmännyt tunnustuksen tehneeseen henkilöön
Tutkinnassa hylättiin loogisin vaihtoehto

Minulla nyt tulee tästä päätelmä, että Annelihan se täsmää kaikkiin em. kohtiin...

Lisäys: tekijä on mies.

Tara kirjoitti:

Anneli itse vetosi tilastoihin, kun oli apu-lehdessä keväällä 2012 (muistavinani, että samasta asiasta oli jo 2011 syksyllä) kertonut, että 'lasten puheet on ihan hirveitä' ymv, että 'lapset saattavat alkaa puhua jopa insestistä, kun edessä on palaaminen oman äidin luo'. Selitti toimittajalle, että se on jo tilastollisestikin hyvin pieni todennäköisyys, että hän naisena olisi tehnyt mitään sellaista hirveää.

Napattu minfosta - kuten kaikki muukin - kyllä täällä sen verran on tuosta tilastotiedeasiasta vuosien aikana kynsiä naputettu pöytään, minä ja muutkin.

Tara kirjoitti:
2006 no ko mä huitasi ? käteni sit mul tuli toho (huokaus) verta käteeni ja sit..en ole käynyt pesulla

2009 muistan pesseeni a i n a k i n kädet sen jälkeen kun olen käynyt koskettamassa Jukkaa. Olen tässä yhteydessä saattanut pestä myös vasaran

Sorry Tara, mutta sinulla on tuossa allekirjoituksessasi sellainen pätkä Auerin sairaalahaastattelua, jossa on litterointivirhe: ”huitaisi(n)” pitäisi olla ”HUUHTAISI(N)”. Litteroijakaan ei ole ollut varma, mistä sanasta on kysymys, ja siksi on laittanut perään tuon kysymysmerkin.

AA ei siis kerro mistään huitaisemisesta tai lyömisestä vaan huolehtii (raukkaparka) sitä, että hänen kätensä eivät ole puhtaat.

Tässä on siis käynyt vähän samalla tavoin kuin Tuija Niemen kuuluisaksi tekemässä ”Vähä voisit auttaaki” -häkerepliikissä: litterointi johtaa totaalisen väärään käsitykseen.

Kun tätä on tapahtunut pariin otteeseen (onko joku bongannut lisää vastaavanlaisia litterointivirheitä?), niin väkisinkin tulee mieleen, että tässä saattaisi olla tarkoitushakuisuutta.

Kommentoin vielä omaa viestiäni siksi, että eilen illalla surfasin täällä minfossa ja huomasin, että näistä litterointivirheistähän on täällä keskusteltu jo vuosia.

Löytöihini eilen illalla kuului Kuolemannaakan analyysi häkepuhelusta http://niinaberg.com/2013/09/16/hatapuh ... ysi-osa-2/. Siitä käy ilmi, että KRP:n tutkijan häke-litterointi on aivan kauttaaltaan asenteellisesti värittynyt, ja sisältää todellakin jopa selkeitä virheitä. Naakka heittää lukijan silmille (ja korville) häke-puhelun perusteella helposti pääteltävissä olevia faktoja, jotka osoittavat, että Anneli Auer ei ole voinut tehdä murhaa.

Olin toki jo aiemmin lukenut Zemin litteroinnin, joka on erittäin tarkka, perinpohjainen ja vaikuttavasti synkronoitu häkepuhelun aikaisten tapahtumien kanssa. Hän myös tuo esille nuo KRP:n litteroinnin ns. puutteet. Zemillä on toisaalta niin paljon muutakin sanottavaa, että hänen litterointinsa miltei jää kaiken tuon ”tajunnanräjäyttävän” infon varjoon. Kun hänen tekstiään lukee, välillä unohtuu, miten ratkaiseva syyttömyyden puolesta puhuva yksittäinen todiste häke-puhelu käytännössä on. Pysäyttävää luettavaa, anyway.
Turumurren häke-analyysiin on viitattu monessa kohtaa, ja se on vielä katsomatta. Siihen taisi olla linkki tuolla Kuolemannaakan tekstissä... Menen tsekkamaan, kun ehdin.

PS. Toivottavasti Manner pystyy hovioikeuden käsittelyssä tuomaan häkepuheluun sisältyvän infon esille niin, että tuomarit sen tajuavat.

Tekijä on nainen, murhasta elinkautiseen tuomittu. Murhapaikalla ei ollut ulkopuolisia, murhan taustalla soi murhanauha. Tekijä asustaa siellä samassa tyrmässä, missä Anneli Auerkin.

Kyllä tuomarit, hyvä tuomarit, viisaat tuomarit.