Puhuiko Marjatta totta?

[veikkonen]

Jos joku löytää sen uutisen/uutisia, missä kerrotaan Sahakankaan ottaneen kamerallaan valokuvia Bodomilla helluntailauantaina 1960, liittäköön uutiset tänne.

Sahakangas väitti kuvanneensa Bodomilla Nissen seurueineen, mutta ei löytänyt kuvia taikka kameraansa enää 2004/2005 kun näistä tarinoi. Mainitsi kyllä Jäppiselle kuvia näyttäneensä, mutta Jäppinen kuoli jo vuonna 1968, eikä Marjatta seurustellut hänen kanssaan enää 1962/1963 jälkeen.

Miksei polliisit tehneet kotietsintää 2004/2005 Sahakankaan kotiin/kellariin, missä oletetut kuvat mahdollisesti olivat. Polliisit voisivat yhä penkoa Marjatan jäämistöjä kuvien toivossa, tai ainakin kysellä niiden perään. Tänä vuonna tulee kuluneeksi kolme (3) vuotta Marjatan kuolemasta.

Olikohan kamera Altissa-merkkinen?

[veikkonen]

MTV-uutiset: Bodom-käräjillä kuultiin yllätystodistajaa (2005)

"Lindelöfin mukaan Gustafsson ja kumppanit eivät olisi voineet tulla Sahakankaan kuvaamaa reittiä Dahlbyn maille, koska ranta oli mutavelliä ja matkalla oli nelimetrinen joki."

Missä kohtaa tuolla on nelimetrinen joki? Voisiko joku tägätä joen karttaan ja liittää sen tänne? Esim. LexVeritas/Päämiäs?

En itse jokea huomannut karttoja selaillessa.

[Ross Sullivan]

Käräjäoikeus Sahakankaan todistajanlausunnosta:

Todistaja Tarja Sahakangas on kertonut tavanneensa 4.6.1960 illalla
Bodominjärven rannalla oman seurueensa telttapaikalla sinne käymään
tulleen riidanhaluisen ja päihtyneen Gustafssonin ja tämän seurueen sekä
edelleen kuullensa tämän jälkeen noin puolen yön aikaan riiteleviä miesten
ääniä sieltä, missä Gustafssonin seurueen teltta oli ollut. Gustafsson on
ilmoittanut, ettei kertomus pidä paikkaansa ja että hän ei tunne
Sahakangasta.

Sahakangas on henkirikosten tapahtuessa ollut 17-vuotias, ja hänen on
siten täytynyt käsittää ilmoittamiensa havaintojen tärkeys vakavan asian
selvittämisessä. Sahakangas ei ole kuitenkaan ottanut yhteyttä poliisiin tai
keneenkään muuhunkaan kertoakseen tietojaan, vaan hän on kertonut
tapahtumista työtoverilleen vasta keväällä 2004 sekä televisio-ohjelmassa
10.6.2005. Sahakankaan kertomuksen paikkansa pitävyys koskien havaintoja
Gustafssonista ja tämän seurueesta 4.6.1960 ei ole miltään osin
tarkistettavissa. Kertomuksesta ilmenevät muut seikat kuten tiedot
surmapaikasta ja Gustafssonin kuljettamisesta ambulanssilla ovat olleet
kaikkien saatavissa vuosikymmeniä jatkuneen surmien laajan uutisoinnin
seurauksena.

Sahakankaan kertomuksessa on huomattavia epätarkkuuksia ja
ristiriitaisuuksia. Sahakangas ei ole muistanut telttaseurueensa jäsenistä
nimeltä kuin yhden, joka henkilö on kuollut, kahden muuan henkilöllisyyttä ei
poliisi ole pystynyt Sahakankaan antamien tietojen perusteella selvittämään.
Sahakangas on käräjäoikeudessa ensin todennut nähneensä Björklundin ja
Mäen ensimmäisen kerran 4.6.1960 Bodominjärvellä mutta sitten ilmoittanut,
että hän oli nähnyt nämä aikaisemmin yhdessä Gustafssonin ja Boismanin
kanssa jossakin baarissa. Sahakangas ei ole kyennyt kertomaan mitään
tarkempia tuntomerkkejä Björklundista tai Mäestä, hän ei ole tiennyt oliko
jompikumpi heistä ollut tumma vai vaalea sekä kumpi heistä oli seurustellut
Gustafssonin ja kumpi Boismanin kanssa. Sahakangas on
televisio-ohjelmassa kertonut oman seurueensa telttailleen yleisellä
leirintäalueella, vaikka mitään yleistä leirintäaluetta ei paikalla ole ollut.
Sahakankaan ilmoittama seurueensa telttapaikka sijaitsee Dahlbyn kartanon
alueella, jolla todistajien Henrik Lindelöfin ja Henrik Rosengvistin
kertomusten mukaan oli kaikenlaiseen ulkopuolisten liikkumiseen
suhtauduttu ehdottoman torjuvasti, eikä telttailu alueella olisi huomaamatta
siten ilmeisesti ollut mahdollista. Sahakangas on kertonut lähteneenä
katsomaan tapahtumia surmapaikalle 5.6.1960 kulkien Dahlbyn ja Oittaan
kartanoiden maiden kautta rantaa pitkin, vaikka Lindelöfin ja Rosnqvistin
kertomuksista ilmenee, että mitään kulkuväylää ei rannassa ole ollut.
Sahakangas on kertonut nähneensä Gustafssonia nostettavan ambulanssiin
mutta todennut ettei poliiseja ollut paikalla, kun taas todistaja Kauko Paavola
on kertonut olleensa poliisin virkapuvussa kantamassa paareilla ollutta
Gustafssonia ambulanssiin.

Kenenkään Sahakankaan seurueeseen kuuluneen henkilön ei ole ilmoitettu
vuosien aikana kertoneen tapahtumista poliisille.

Aikaisemmin todetuin tavoin Björklundin muistikirjassa ei ole mainintaa
mistään riidasta tai erimielisyydestä Gustafssonin ja muun seurueen välillä
sen enempää kuin mainintaa käynnistä toisella telttapaikallakaan.

Edellä todetut lukuisat Sahakankaan kertomuksen luotettavuutta heikentävät
seikat huomioon ottaen on hyvin mahdollista, että vasta yli 40 vuotta
tapahtumien jälkeen esille tulleen Sahakankaan kertomus, jonka
kertomuksen paikkansa pitävyyttä olennaiselta osalta ei voida tarkistaa, ei
vastaa todellista tapahtumien kulkua. Sen vuoksi kertomukselle ei asiaa
arvioitaessa ole annettava merkitystä.

"Sahakankaan kertomuksessa on huomattavia epätarkkuuksia ja
ristiriitaisuuksia."

Onneksi Nissen kertomukset ovat tarkkoja ja ristiriidattomia.

"Sen vuoksi kertomukselle ei asiaa
arvioitaessa ole annettava merkitystä."

Nissen kertomuksia ei sen sijaan ole kokemusperusteisesti syytä kyseenalaistaa.

[JasseHames]

En itse jokea huomannut karttoja selaillessa.

Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy vanhat peruskartat, joista voi yrittää etsiä.

[snufkin]

Marjatan kertomuksesta tekee sikäli mielenkiintoisen myös se, että kukaan ei käsittääkseni ole suoraan todennut, että on nähnyt ko. niemen tyhjillään tuona iltana tai seuranneena aamuna. Lindelöfin todistajanlausunnosta voi päätellä, että myöskään kukaan Dalbyn asukkaista ei ole paikalla käynyt tuona iltana tai aamuna. Marjatan kertomushan olisi ollut helppo kumota, jos ihan kuka vain asukkaista olisi käynyt vaikkapa pesemässä siellä pyykkiä aamulla tms. Mitään tälläistä ei ole tiettävästi kerrottu vaan on vedottu yleisellä tasolla siihen, että rantaan leiriytymistä valvottiim tms.

Ainoa Dalbyn niemeen liittyvä silminnäkijähavainto josta minä olen tietoinen on Salosen havainto murhia seuranneena aamuna 05-06 välillä jolloin hän on havainnut niemessä mieshahmon ja ilmeisesti liikettä taustalla.

Lisäksi vaikea kommentoida tuota jokiseikkaa sillä nykyisissä kartoissa reitillä ei mitään jokea näy. Vähän oudolta tuntuu, että kunnon leveä joki siinä olisi ollut. Puron nyt vielä uskon.

[veikkonen]

MTV-uutiset: Bodom-käräjillä kuultiin yllätystodistajaa (2005)

"Lindelöfin mukaan Gustafsson ja kumppanit eivät olisi voineet tulla Sahakankaan kuvaamaa reittiä Dahlbyn maille, koska ranta oli mutavelliä ja matkalla oli nelimetrinen joki."

Missä kohtaa tuolla on nelimetrinen joki? Voisiko joku tägätä joen karttaan ja liittää sen tänne? Esim. LexVeritas/Päämiäs?

En itse jokea huomannut karttoja selaillessa.

Jaa tässä kartassa joki näkyypi. Kartta on vuodelta 1958. Eikö Marjatta mitään kommentoinut joki- tai piikkilanka-asiaan?

joki.jpg (416.75 KiB) Katsottu 4547 kertaa

[LexVeritas]

^Siinä se "kanaali" tosiaan näkyy, jonka Sahakangas väitti ylittäneensä kaatunutta puuta pitkin, jollaista muiden todistajien mukaan ei paikalla ollut. Nikki Wagnerin mukaan alueella jöötä pitivät muun henkilökunnan lisäksi dobermannit.

Lainvoimaisesti kelvottomaksi todetun todistajanlausunnon tueksi väite, jonka mukaan Sahakankaan ilmoittaman seurueen läsnäoloa tukisi Salosen havainnoima mies ja liike Villa Dalbyn rannassa, on kovin kevyt.
Mies ja liike Villa Dalbyn rannassa ei millään muotoa osoita, että nimenomaan Sahakangas väittämiensä kavereidensa kanssa olisi leiriytynyt siellä, missä väitetystä seurueesta olisi mitä luultavimmin tehty lukuisia muitakin havaintoja kuten esimerkiksi Oittaan kartanon tilanhoitajan vaimo Aili Karjalaisen toimesta. Murhaniemen ja Rackaruddenin välisellä ranta-alueella on ollut tutkinnan mukaan lukuisia potentiaalisia havainnontekijöitä. Kukaan heistä ei ole kertonut nähneensä Sahakankaan seuruetta eikä etenkään Gustafssonin seurueen väitettyä edestakaista kävelyä murhaniemeltä Rackaruddenille.

Mielestäni aihe Sahakankaan tarinoihin liittyen on kaluttu loppuun palstalla jo vuosikausia sitten. Mielenkiintoisempaa olisi pohtia esimerkiksi, tuliko murhaaja Villa Dalbyn palvelusväen joukosta.
Aivan niin. Eipä siinäkään ole paljoa miettimistä, koskapa Lars Heikkilän muistinpanot tuhoutuivat.

[snufkin]

Nisse tunsi tiedetysti Marjatan ja valahti kuulemma aivan valkoiseksi kuin Marjatta tuli oikeudessa todistamaan.

Mihin tämä väite perustuu?

[veikkonen]

Ainoa Dalbyn niemeen liittyvä silminnäkijähavainto josta minä olen tietoinen on Salosen havainto murhia seuranneena aamuna 05-06 välillä jolloin hän on havainnut niemessä mieshahmon ja ilmeisesti liikettä taustalla.

Kivilahti sen sijaan ei ilmeisesti ole muita havaintoja tehnyt kuin klo kuuden kulkijasta, vaikka päivysti neljä tuntia kavereitaan kalliolla ja myöhemmin vielä veneilikin järvellä.

7.6.1960 HS ja Uusi Suomi-lehden mukaan lintubongarit Salonen ja Haapalainen olivat kiikareineen Bodominjärven rannoilla jo klo 3 alkaen. Mistä lie molemmat mediat aikataulun väärin ymmärtäneet. Vai voisiko olla, että Haapalainen, joka sinänsä sopii hypnoosikuvaukseen ja klo kuuden kulkijaksi, olisi Salosen tietämättä operoinut jo klo 3 alkaen salatupakkeineen.

Ja jos Sahakankaan, eli silloisen Kulbergin, seurue olisi jossain järvenkupeessa juuri tuolloin telttaillut, eivätkä koskaan ilmoittautuneet poliisille, vaikka vuosikymmeniä peräänkuulutettiin alueella olleita ilmoittautumaan, voisi Jäppinen ja mahdollinen toinen mieshenkilö olla myös keskiniemen mysteeriherrat!

Harmi, että Marjatan kertomus jäi torsoksi. Kunpa olisi kunnolla kuvaillut, milloin he itse mukamas saapuivat telttailemaan, tultiinko kahdella pätkällä, mistä Nisse porukoineen tiesi tulla moikkaamaan yms.

Valokuvat, joita Marjatta kertoi Nissen porukasta ottaneensa, todistaisivat kaiken, vaan eipä taida semmoisia löytyä.

[MEG]

Marjatta episodi vaikuttaa mystiseltä ja mielettömältä, katsoi sitä mistä näkökulmasta tahansa.
Olen tästä jo sanonut sanottavani muutamaan kertaan.
Mielestäni Marjatan motiivi oli;- Nostalginen kaipuu muistella nuoruuden aikoja ja henkilöitä, yhtyneenä uskoon Nissen syyllisyydestä.

Marjatan ja Nissen tuttuja ja ikätovereita on vielä elossa paljonkin, joten tämä on siitä erikoinen Bodom-episodi, että tämä voitaisiin kyllä selvittää.
Mutta kun on vähän pääasian vierestä, N.G.- voi olla syyllinen tai syytön Marjatan Bodom retkestä riippumatta.

Nyt 2024 Marjatan ja Nissen tutut ovat harvassa. Ainoa joka totuuden Marjatan leiri saagasta tietää lienee Gustafsson.

[JasseHames]

Harmi, että Marjatan kertomus jäi torsoksi. Kunpa olisi kunnolla kuvaillut, milloin he itse mukamas saapuivat telttailemaan, tultiinko kahdella pätkällä, mistä Nisse porukoineen tiesi tulla moikkaamaan yms.

Kertomus taitaa olla valemuisto tai ilkeyksissään sepitetty Gustafssonin kiusaksi. Tai ehkä on olemassa sellainenkin vaihtoehto, että hän on rikoksesta mieli järkyttyneenä pyrkinyt asioita sepittämällä avittamaan oikeuden tapahtumisessa eli ottanut ikään kuin jonkinlaisen selvänäkijän roolin. Tässä olennainen kohta, mitä mieltä käräjäoikeus oli asiasta:

Sahakangas on henkirikosten tapahtuessa ollut 17-vuotias, ja hänen on
siten täytynyt käsittää ilmoittamiensa havaintojen tärkeys vakavan asian
selvittämisessä. Sahakangas ei ole kuitenkaan ottanut yhteyttä poliisiin tai
keneenkään muuhunkaan kertoakseen tietojaan, vaan hän on kertonut
tapahtumista työtoverilleen vasta keväällä 2004 sekä televisio-ohjelmassa
10.6.2005. Sahakankaan kertomuksen paikkansa pitävyys koskien havaintoja
Gustafssonista ja tämän seurueesta 4.6.1960 ei ole miltään osin
tarkistettavissa.

[veikkonen]

ETP kirjoitti:
Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja komisario Arvo Leirimaan kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, koululainen Heikki Kalevi Salonen, osoite Helsinki, Steniuksentie 24.B.14, puh. 479201, ilmoitti syntyneensä 9 päivänä toukokuuta 1944 Hankasalmella, mutta olevansa kirjoilla Huopalahden seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna kertoja selitti asuvansa kesäaikana vanhempiensa Espoon Bodomjärven rannalla Högnäsissä sijaitsevalla kesähuvilalla. Tämän huvilan läheisyydessä asuu kesäisin hänen poikatoverinsa Kalevi Haapalainen, jonka kanssa kertoja on usein retkeillyt ympäristömaastossa. Sunnuntaipäivän aamuna eli 5.6.1960 he olivat keskenään tekemänsä sopimuksen mukaan lähteneet kello 5.30 aikoihin kävelemään Bodomjärven etelärantaa pitkin tarkoituksella suorittaa eri lintujen rengastamista. Aamu oli ollut hyvin rauhallinen eikä mitään erikoisia ääniä ollut kuulunut. Heidän saavuttua kertojan oletuksen mukaan vähän ennen kello 6.00 n.s. murhaniemekkeen välittömään läheisyyteen kertoja oli kuullut jotain ääntä niemekkeen suunnasta. Kertoja ei osannut määritellä tätä ääntä tarkemmin, mutta oli hänelle jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä. Kertoja ei ollut tähän ääneen kiinnittänyt muutenkaan sen tarkempaa huomiota, koskapa hän ei ollut siitä siinä vaiheessa toverilleenkaan mitään maininnut. Käveltyään murhaniemekkeen itäistä rantaa kulkevaa polkua pitkin he olivat kääntyneet jyrkästi vasemmalle kulkevalle polulle, koska heillä ei ollut ollut tarkoituksena mennä sanotun niemen kärkeen. Kertoja ei sanonut enää muistavansa kumpi heistä oli kävellyt edellä. Noustuaan niemekkeellä olevan kumpareen päälle kertoja oli nähnyt siitä noin 20-25 metrin päässä niemen kärkeen päin kaksi puunrunkoja vasten nojollaan olevaa moottoripyörää ja niiden välittömässä läheisyydessä kasassa olevan teltan ja teltan viereen puhin pingotetun narun, jossa näytti olevan pyyheliina ja jotain muutakin vaalealta vaikuttavaa vatetta kuivumassa.Kertoja oli nähnyt lisäksi, että kasassa olevan teltan päällä makasi mies, jolla oli tummat housut päällään, muuta miehestä ei näkynytkään. Kertoja oli nähnyt myös kuinka teltan niemen kärjen puoleisesta päästä oli lähtenyt joku mies niemekkeen itärannalle päin. Tästä miehestä kertoja ei voimut sanoa muuta kuin, että sillä ei voinut olla mitään tummia vaatteita eikä tämä myöskään ollut erittäin iso- tai pienikokoinen, sillä siinä tapauksessa se olisi kiinnittänyt enemmän huomiota. Mies oli ilmeisesti jäänyt puiden ja pensaiden varjoon, sillä mitään liikettä järvelle sen paremmin kuin maallekaan päin sieltä ei ollut tapahtunut. Kun kertojan toveri Kalevi Haapalainen oli ehdottanut, että mentäisiin lähemmin katsomaan moottoripyöriä, niin kertoja oli vastannut siihen, ettei mentäisi häiritsemään, sillä kertojan mielestä teltassa olijat olivat jo heränneet ylös. Näiden havaintojen teko oli kestänyt ehkä parisen minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet jatkamaan matkaa Oittaalle päin. Tultuaan sanotun niemekkeen ja sen länsipuolella olevan toisen niemekkeen välisen lahden pohjukkaan olivat he siihen pysähtyneet tarkastamaan eräässä koivussa olevaa peipon pesää ja oli kertoja kiivennyt puuhun ja todennut pesässä olleen yhden munan mutta muuten pesän hyljätyksi. Ennen puuhun kiipeämistä kertoja oli käynyt siitä ehkä noin 30 metrin päässä Veston työmaalle päin tarkastamassa eräässä kuusessa olevaa laulurastaan pesää, jonka kertoja oli todennut hävitetyksi. Tätä puuhailua oli kertojan oletuksen mukaan kestänyt 5-10 minuuttia, mutta kertoja ei ollut tuona aikana kuullut mitään erikoista ääntä eikä liioin ollut nähnyt mitään liikettä. Tämän jälkeen he olivat jatkaneet matkaa jo sanotussa suunnassa ja olivat he ylitettyään Veston työmaalle menevän vesijohtoviemärin sen läheisyydessä olevalla luodolla nähneet istumassa nuoren ehkä noin 10-12 vuotiaan pojan, josta kertoja ei osannut sanoa lähempiä tuntomerkkejä. Poikaan ei ollut kiinnitetty sen enempää huomiota, vaan oli jatkettu matkaa jo mainitussa suunnassa ja ylitetty Oittaalle menevä maantie sekä jatkettu matkaa Oittaan kartanon länsipuolella olevaan maastoon, jossa jonkun aikaa kierreltyään he olivat lähteneet paluumatkalle. Ollessaan paluumatkalla Oittaan kartanon itäpuolella olevan lahdenpoukaman kohdalla ehkä noin 9-9.15 aikoihin hän oli nähnyt lahdessa veneen, jossa oli kaksi pikkupoikaa ja edellämainitun kallioluodon länsipuolella kaksi miestä, joilla näytti olevan vaaleanruskea buldogin mallinen koira mukanaan. Lisäksi kertoja oli nähnyt ainakin yhden miehen läntisen niemekkeen länsirannalla, voimatta kuvata tätä miestä tarkemmin. Näiden havaintojen jälkeen kertoja oli toverinsa kanssa lähtenyt kävelemään suoraan eteläänpäin ja kiertänyt sitten Korsbackan kautta metsäpolkuja pitkin kotiinsa kesähuvilalle, jonne he olivat saapuneet kello 10.00 aikoihin.

Luettu ja omistettu
Heikki Salonen

Kyseistä Salosen havaitsemaa miestä on ennenkin arvuuteltu Marjatta "Jatta" Sahakankaan seurueen miesjäseneksi eli Pentti Jäppiseksi tai Seppo Lahtiseksi (jos edes oli sen niminen).

Nikki papillon on jo vuonna 2008 arvuutellut, että Dahlbyn niemi on paremminkin pohjoisessa, kuin lännessä Salosen ja Haapalaisen katselupaikasta.

Nikki papillon

Dahlbyn niemi on paremminkin pohjoisessa, kuin lännessä. Puhuu läntisestä niemestä, eli ei siihen juuri muu käy kuin lahden takana oleva keskiniemi, siis läntisin niemi ja sen länsiranta.

Haapalainen sen sijaan ei ollut nähnyt liikettä missään, tai ei ainakaan niin kertonut. Bulldog-miehet jäi kaiketi myös tunnistamatta?

Joku osaava voisi piirtää karttapohjalle Salosen kertoman reitin vaikkapa prätkien havainnosta lähtien ja arvuutella, tarkoittiko Salonen edes Dahlbyn (Dalby) niemeä "läntisen niemekkeen länsirannalla" ollessaan Oittaan kartanon itäpuolella olevan lahdenpoukaman kohdalla.

Salonen lienee yhä elossakin, joten ei muuta kuin asiaa häneltä kysymään! Luulisi valokuvaajalla olevan hyvä kuvamuisti.

[LexVeritas]

^Rackaruddenin niemi on murhaniemestä päin katsoen luoteessa ja Oittaan kartanon itärannasta katsoen pohjoisessa.

Minä ainakin olen aina mieltänyt tuon "läntisen niemekkeen" murhaniemen ja Kivilahden havaintojentekopaikan väliseksi keskiniemeksi, siis samaksi niemeksi, jolla Karjalainen kertoi nähneensä varhain aamulla kaksi nuorta miestä.
Mielestäni olisi siis luontevaa, että Salonen tarkoittaisi "läntisellä niemekkeellä" nimenomaan keskiniemeä, sillä murhaniemi oli tapahtumien keskiössä.

[veikkonen]

^Rackaruddenin niemi on murhaniemestä päin katsoen luoteessa ja Oittaan kartanon itärannasta katsoen pohjoisessa.

Minä ainakin olen aina mieltänyt tuon "läntisen niemekkeen" murhaniemen ja Kivilahden havaintojentekopaikan väliseksi keskiniemeksi, siis samaksi niemeksi, jolla Karjalainen kertoi nähneensä varhain aamulla kaksi nuorta miestä.
Mielestäni olisi siis luontevaa, että Salonen tarkoittaisi "läntisellä niemekkeellä" nimenomaan keskiniemeä, sillä murhaniemi oli tapahtumien keskiössä.

Jos näin olisi, niin Salosen näkemä mies on voinut olla vaikka uimaan menossa ollut Nisse Blomqvist tai vaikka Martti Koli, periaatteessa. Toki luulisi, että olisi jo alunperin ollut selviö, mikäli Salonen tarkoitti läntisellä niemekkeellä juuri "tuttua" keskiniemeä.

Mihin kohtaan kartalla sijoittuisi nuo Salosen mainitsemat bulldog-miehet? Eikö heidän henkilöllisyys koskaan selvinnyt? Yritettiinkö edes selvittää? Kaksi miestä ja koira?

[LexVeritas]

^Kivilahden väijypaikan eli "edellämainitun kallioluodon" länsipuolelle?

Ei mitään käryä mutta arvaisin, että ovat henkilöllisyyksiltään selvitetyt ja murhiin liittymättömiksi todetut, koskapa mitään muutakaan ei ole heistä mainittu.