MURHA.INFO

Lisää viranomaisten toimista Auer casessa voi lukea Kainuun Sanomista (11.3.2012) tai Niskasaaren blogista http://www.mikkoniskasaari.fi/node/156

Tasan ei käy...

Niskasaari ei murehdi lainkaa sitä miltä pohjalta poliisi etsi ja käytti koko alkututkimuksen huppumiestä jahdatessaan.

Annelin asemaa vs neljä syyttäjää hän murehtii, mutta ei murehdi sitä, että paikallaolleena silminnäkijänä Annelilla pitäisi olla valmiudet antaa todisteisiin yhtäpitävä, muuttumaton ja syytteet kumoava tapahtumakuvaus. Niskasaari ei myös näe, että neljä syyttäjää kahdessa - kolmessa rikoskäsittelyssä lyhentävät tutkintavankeuden tarvetta - josta suomi on siis monesti nuhteita saanut.

Niskasaari tuumii myös, että lapset tarvitsevat tulkitsijat ja vastatulkitsijat mutta ei huomaa, että lapset ovat luotettavia aikuisiin rinnastettavia todistajia ihan sellaisenaan. Lapsen hätä johtuu jostakin. Ja, että lapsia tulisi kuulla - ei vain tulkita.

Niskasaari tarttuu myös yksittäiseen konteksistaan irroitettuun somaattista näyttöä sivuavaan yksityiskohtaan huomioimatta, että tuhansien sivujen etpk sisältää varmasti muutakin. Niskasaari ei myöskään tiedä, että vain 4% oikeuspsykiatrisen laitoksen tutkimista lsh-epäilyistä sisältävät somaattista näyttöä ja vain 25%:ssa laitos toteaa analyyseissään niiden vahvistavan epäilyjä.

annijatta kirjoitti:Päivän mauttomin lause präntättynä niinabergin blogiin: (mauton siksi koska lausujana on A:A)
Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että viranomaisten (muidenkin kuin poliisin) harjoittama mielivalta ja nöyryyttäminen on pahimman luokan henkistä väkivaltaa. Vääryyden myöntäminen merkitsee ihmisarvon palauttamista loukatuille.

Anneli Auer, helmikuu 2013

Voisi vähän tarkentaa tätä lausahdustaan lapsiensa kannalta.
Voisi myöskin laittaa selonteon murhayön tapahtumista. Mikä versioista muistuu mieleen, ja sattujako samat yksityiskohdat.

Vääryyden myöntäminen merkitsee ihmisarvon palauttamista lapsille. Kannattaisi äidin pohtia myöskin tätä näkökulmaa.

Äidinkieltähän tuossa selkeästi on, on monikko sana joka tarkoittaa useampia kuin yhtä henkilöä, eli sana on "loukatuille", kun taas "loukatulle" on yksikkö sana.

Väärille poluille ei kannata edes äidinkielellä osua, eli nähdäkseni tässä käsittää tuo monikko sana kaikkia joita tämä asia on loukannut.

Niin, ketähän on loukattu ja kenen toimesta? Lasten yksityisyyttä, heidän sijaisvanhempiensa dito, tutkivan lääkärin yksityiselämää, joka on vedetty ammatilliseen toimintaan. Listaa voidaan jatkaa, mutta eiköhän tässäkin ole jo tarpeeksi. Itse syytetyn penkillä istuva, joka on alunperin vihjaillut itse ja manipuloinut jotkut puolestaan jatkamaan näitä loukkaavia vihjailuja, esittää moralistia. Säälittävää.

annijatta kirjoitti:Niin, ketähän on loukattu ja kenen toimesta? Lasten yksityisyyttä, heidän sijaisvanhempiensa dito, tutkivan lääkärin yksityiselämää, joka on vedetty ammatilliseen toimintaan. Listaa voidaan jatkaa, mutta eiköhän tässäkin ole jo tarpeeksi. Itse syytetyn penkillä istuva, joka on alunperin vihjaillut itse ja manipuloinut jotkut puolestaan jatkamaan näitä loukkaavia vihjailuja, esittää moralistia. Säälittävää.

Koska Annelilla ja aika pienellä tukijoukolla ei ole mitään, he käyvät puolustautumaan henkilöihin kohdistuvilla hyökkäyksillä. Lapsi on mennyt pesuveden mukana aikoja sitten.

Nyt ei oikein ymmärrä, ellei sitten ole kyseessä kiihkouskovaisten käyttämä tyylii eli vääräuskoisten maanrakoon polkeminen sen ne kyllä osaa, kylillä on hyviä esimerkkejä.

Kaljalootalle vastaus kackelissa (sinne nuo jutut kuuluvat)

Valhalla kirjoitti: - - valmiudet antaa todisteisiin yhtäpitävä, muuttumaton ja syytteet kumoava tapahtumakuvaus.

-- -- lapset tarvitsevat tulkitsijat ja vastatulkitsijat mutta ei huomaa, että lapset ovat luotettavia aikuisiin rinnastettavia todistajia ihan sellaisenaan. (Valhallan kirjoituksesta
otteet Zem)

Eli kuinka monen aikuisen kohdalla kolme vuotta tapahtumien jälkeen annettu
todistus painaa enemmän kuin välittömästi annettu, jos nämä poikkeavat?

Ja mitä tulee toisaalla esitettyihin arvioihin osapuolten asiantuntijoina
käyttämistä psykologeista:

vuonna 2073, kun aineisto tulee julkiseksi, arvioidaan kuinka tuomion perusteluina käytetyt muistitutkimus ja traumatutkimus sekä oikeuspsykiatrinen tutkimus vastaavat tuolloin (2073) tieteellisesti varmennettuja käsityksiä (tieteenala etenee huimasti). Vai havaitaanko, että ollaan oltu aivan jälkijättösiä?

Varsinkin Korkein oikeus ei voine perustaa päätöksiään tänäänkään lähtökohtana syyttäjän valitus, että

"Mielestämme hovioikeus on tässä antanut liikaa painoa teoreettisille, havaintoihin ja niiden uskottavuuteen liittyville tutkimustulosargumenteille." (Syyttäjän valituslupahakemus Korkeimmalle oikeudelle, s. 1473.)

Tällaisen perustelun huomioiminen ylläpitäisi (nykyistä) takapajuisuutta.

zem kirjoitti:

Valhalla kirjoitti: - - valmiudet antaa todisteisiin yhtäpitävä, muuttumaton ja syytteet kumoava tapahtumakuvaus.

-- -- lapset tarvitsevat tulkitsijat ja vastatulkitsijat mutta ei huomaa, että lapset ovat luotettavia aikuisiin rinnastettavia todistajia ihan sellaisenaan. (Valhallan kirjoituksesta
otteet Zem)

Eli kuinka monen aikuisen kohdalla kolme vuotta tapahtumien jälkeen annettu
todistus painaa enemmän kuin välittömästi annettu, jos nämä poikkeavat?

Annelista en tiedä, ensin huppari, sitten tunnustus, sitten taas huppari tai jotain.
Pojan osalta ensimmäisen kuuleminen oli vasta kolme vuotta tapahtumien jälkeen ja sitten toisen kerran viisi vuotta tapahtumien jälkeen. Kumpaankin näistä olosuhteet ja ympäristö ovat voineet vaikuttaa.

Lieköhän tämä ollut jo täällä: http://yle.fi/uutiset/nakokulma_nettisa ... ma/6787301

Eli Ylen Näkökulma: Nettisalapoliisit ja Ulvilan surma.

Ulvilan surman käänteet ovat olleet otollinen maaperä erilaisille salaliittoteorioille ja runsaslukuiselle nettisalapoliisien armeijalle. Näissä tarinoissa usein ylikorostetaan yksittäisiä todisteita, vaikka syyttäjäkin myöntää, että vain kokonaisuus on oikeudessa tärkeä, pohtii vuosia Ulvilan surmaoikeudenkäyntiä seurannut Yle Satakunnan tuottaja Mika Viljanen.

^Muutama pösilö luo vääristyneen kuvan minfolaisten perehtyneisyydestä Auer-keissiin. Yksityiskohdat on tunnettava tarkasti, jotta voi luoda perustellun kokonaiskuvan tapahtumista.

Yle UUTISET KOTIMAA
Kotimaa 4.9.2013 klo 7:54 | päivitetty 4.9.2013 klo 7:54
"Media on onnistunut Ulvilan murhaoikeudenkäynnin uutisoinnissa"
Kasvanut mediajulkisuus Ulvilan murhaoikeuden ympärillä ei ole lähtenyt lapasesta, vaan tiedotusvälineet ovat onnistuneet uutisoinnissa hyvin, arvioivat Yle Satakunnan koolle kutsumat asiantuntijat.
http://yle.fi/uutiset/media_on_onnistun ... sa/6811706
Mediajulkisuus on lähtenyt yksinkertaisesti siitä, että syyttäjän uusi juttu on tarpeellinen. Tässä on Murha.info ylivoimainen. Täällä tuodaan esiin koko se kirjo, joa osoittaa, että kysymyksessä on huutoäänestys oikeussalissa, vaikka Internetti sopii siihen oikein hyvin, mutta oikeussali oikein huonosti.

Kertaakaan en ole lukenut, että asetettaisiin kysymys jonkin syyttäjien erillistodistuksen kohdalla; osoittaako se Anelin syyllisyyttä niin, että ei jäisi järkevää epäilyä. Esimerkiksi kun syyttäjä tuo oikeussaliin Jukan kurssitoverin puhumaan pahaa Annelista. Kuinka siihen pitäsi suhtautua, voisiko jokin lehti julkaista hänen tietojaan, jos niitä ei olisi esitetty valaehtoisesti oikeudessa?

Nyt menee puurot ja vellit sekasin ja joku voi esittää itselleen kysymyksen: Mitä varten media on olemassa? ja toisenkin kysymyksen: Onko todella niin, että Jukan kurssikaveri kutsuttiin puhumaan pahaa Annelista?

Paljon on keskusteltu siitä että Auer olisi tuonut tietoja julkisuuteen. Tosiasia on kuitenkin se, että syyttäjä tämän on tehnyt. Tuorein esimerkki on haastattelu jossa Valkama arvioi salaista tytön todistelua omien pyrkimystensä tähden:

Syyttäjä:
Vanhin tytär pyrkinyt unohtamaan tapahtumat
lähde: Iltalehti

Suuresti ihmettelen myös toimittajien hoksottimia, siinäkö siis muka on totuus jota syötätte kansalaisille. Onko syyttäjä (ja syyttäjät yleensä) lehdille jonkinlainen faktatietojen Jumala.

Kun nyt tämänkin tapauksen syyttäjätoimintaa ajattelee, niin syyttäjähän on epäonnistunut totaalisesti toimissaan.

Onko tämä unohtunut arvon lehdistö:

Ulvilan murhatutkinta: "Yhteistyö poliisin kanssa epäonnistui"

*

syyttäjä (kuvalähde kuvassa)