Sirpa kirjoitti:Iltalehti on päivittänyt uutistaan:
"Oikeudenkäynnissä ehdittiin torstaina käsitellä syytteitä kolmen aikuisen osalta. Syyttäjän mukaan osa heitä koskevista asioista jäi torstaina vielä kesken. Oikeudenkäynti jatkuu perjantaiaamuna.
Kokonaisuudessaan jutun käsittelyyn on varattu aikaa kuusi istuntopäivää.
Oikeudenkäynti käytiin asianomaisten pyynnöstä suljetuin ovin. Aineisto julistettiin kokonaisuudessaan salaiseksi.
Kihlakunnansyyttäjä ei ottanut kantaa siihen, minkä ikäisistä lapsista tapauksessa on kyse."
Kaikki salaista, suljetut ovet, ei mitään tietoa, mutta kaikella on tarkoituksensa - se lapsen etuko? Itävallassa asiat tehtiin julkisesti. Olisikohan Itävallassa pystytty hoitamaan koko törkeä juttu ilman ensimmäistäkään tiedotusvälinettä, jos olisi haluttu? No, se on niin eri asia, mutta Suomessa halutaan asia hoitaa näin. Katsotaan tuleeko missään vaiheessa mitään tietoa - onhan näistä muistakin pedofiilitapauksista sentään jotakin sanottu.
Itävallassa sitä on tehty muitakin virheitä, alkaen jo toisesta maailmasodasta. Mulla on semmoinen kuva, että tytär, joka siis on jo pitkälti yli 18 -vuotias (mitä se 18+24 nyt sitten tekeekään), on itse tuonut asiaa esille. Lapsia ei puolestaan, ole julkisuudessa tunnistettavissa, sillä kellarissa syntyneillä / eläneillä ei liene koulukavereita tai ketään muutakaan, joka heidät saattaisi tunnistaa. Lisäksi ymmärtääkseni uhrit jo heti alussa sijoitettiin eri kohteisiin pois julkisuusmylläkästä. Miksi sitten uutisoida koko juttua? Mielestäni se on asianmukaista jo yleisen edun puitteissa, koska tähän asti on varmasti ollut vaikea kuvitella mitään niin älytöntä tapahtuvan. Nettiringit eivät puolestaan ole mikään uusi asia - valitettavasti, eikä niillä reposteleminen enää tunnu kovin hurjalta, ennemminkin lehtien myyntiä mielellään lisättäisiin lyömällä tekijän tai uhrin naamat lehtiin. Lopulta. Jos lapsen etua on hankala hahmottaa, niin ei mahda mitään, musta Itävallan tapauksessa on edetty ihan loogisesti, eikä sitä voi lähteä vertaamaan nyt käsillä olevaan tapaukseen. Paitsi jos ei osaa erottaa asioita toisistaan.
No mutta. Itse asiasta. Olen edelleenkin kiinnostunut siitä, miten tapausta voidaan lähteä käsittelemään oikeudessa. Tai siis, miten sitä käsitellään. Sinänsä jo laista selviä tosiasioita on ne, että vanhemmat ovat syyllistyneet lapsen (epäilemättä myös törkeään) hyväksikäyttöön. Etenkin, kun kyseessä on omat vanhemmat. Tämä ei sinänsä kerro uhrien iästä vielä mitään. Perhepiirissä tapahtuvan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön suojaikäraja on 18 vuotta. Kaikki tätä nuoremmat kuuluvat tähän kategoriaan. Sinänsä ei ole merkitystä, onko tekomuoto törkeä vai ei, jos olet yhdynnässä omaan alle 18 -vuotiaaseen lapseen, olet jo syyllistynyt ainakin perusmuotoon. Sama nimike kattaa myös sen tilanteen, jossa lapsi taivutetaan olemaan sukupuoliyhteydessä tai masturboimaan. Tällöin sama raja sitoo silloin, kun yllyttäjänä on omat vanhemmat tms. riippuvuusasema.
Itse spekuloin mielessäni, mihin syyttäjä/poliisi on perustanut rikosnimikkeensä. Se on mielestäni enemmän kuin oivallinen, ja juuri niin pitää ollakin. Ei myötätuntoa. Mutta lähinnä mietin asiaa syytteen menestymisen kannalta sellaisenaan. Jos nimittäin lähdetään siitä, että RA on ollut alullepanijana (tilaajana) hyväksikäytölle, voi rikosnimikkeen valinta perustua osallisuusoppiin. Tällöin tekijä kyllä vastaa samasta rikoksesta, kuin päätekijäkin, mutta ollen kuitenkin vain osallinen. Perustilanne, jossa tekijä itse olisi netin välityksellä yhteydessä lapseen, ei "vanhempiin", olisi klassinen hyväksikäyttötapaus, jossa tekijä ja uhri eivät ole sukupuoliyhteydessä, mutta siinä saataisiin lapsi itse taivuttelemalla toteuttamaan yhdyntä tai masturboimaan. Tällöin teko on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, tai jos se sitten kuvataan ja pistetään nettiin, tai muulla tavoin, (esim. kiristämällä lapsi kysesiseen tekoon) tehdään eritystä vahinkoa aiheuttamalla, törkeä sellainen.
Kun nyt koko vyyhti tuntuu pyörivän sen huhun ympärillä, että vanhemmat ovat olleet aktiivisia osapuolia, ja on myös myönnetty, ettei RA ole ollut fyysisessä kontaktissa uhreihinsa, jää väkisinkin sellainen vaikutelma, että RA on syytteessä rikoksen "tilaajana", eli sinänsä tekijänä. En voisi kuvitella, että joku saa alaikäisen lapsen pikkusormensa ympärille netissä ja sen jälkeen onnistuisi vielä vakuuttamaan lapsen vanhemmat siitä, että "homma on ihan oolrait ja you can do it together". Ymmärtänette pointin.
Tästä päästään kuitenkin siihen, että mikäli RA on saanut syytteensä osallisuusopin mukaan, tuleeko rikosnimike kestämään oikeudessa törkeänä. Törkeää se kyllä minun mielestäni on, yhtä kaikki, mutta antaako laki mahdollisuuden tällaiselle tulkinnalle? Suoraa vastausta ei ole laista saataville, ja nimenomaan se mutkistaa asiaa verrattuna aiempiin webcam -tapauksiin, ettei juuri RA ole suostutellut lasta, vaan mitä ilmeisimmin vanhempia.
Sitooko näissä tapauksissa alullepanijaa, "yllyttäjää", kaikki ne tavat, joilla päätekijä on tekonsa toteuttanut. Jos vanhempien osalta teko yltää kokonaisuutena arvostellen törkeään, onko teko kuitenkaan törkeä yllyttäjän osalta, joka vastaa vain siinä määrin, kuin sen voidaan oikeudessa näyttää tarkoittaneen. Merkillepantavaa on siis se, ettei pelkästään vanhempien lapseen sekaantuminen - tai tekoon taivuttaminen - tee teosta törkeää. Myös toinen teoreettinen tapaus on mahdollinen, joskin hyvin teoreettinen: Lapsi on ollut yli 16 -vuotias, jolloin vanhemmat automaattisesti syyllistyvät hyväksikäyttöön. Näyttöä RA:n osalta täytyy olla tällöin nimenomaisesti myös siitä, että kyseessä on nimenomaisesti hyväksikäyttäjävanhemman oma lapsi. Jos kyse on tilaajan ja toteuttajan nettituttavuudesta, eikä ole jäänyt mitään teknistä näyttöä keskusteluista, joissa vanhempi puhuu omasta lapsestaan, saattaa syytä tältä osin pahimmassa tapauksessa kaatua. No, itse olen sitä mieltä, että mitään erehdystä ei ole tapahtunut, vaan homma on ollut selvää alusta alkaen kaikille tekijöille. Kuitenkin tuomioistuimet on sidottuja lakiin, ja tällaisia sitä tulee sitten asian tiimoilta pohdittua - kaikkihan on mahdollista ja joskus lain pitkä koura ei kykene ylettymään paatuneisimpiinkaan rikollisiin. Toivon todella, että tässä tapauksessa syylliset saadaan naulittua ja uskalletaan antaa oikeita tuomioita.
Eipä tällä pohdinnalla sen kummempaa merkitystä ole, ja tuomion jälkeen ollaan viisaampia. Kun vertaa aikanaan tulevaa tuomiota, ja lakitekstiä, voi saada jo riittävän kuvan siitä, miten ja missä olosuhteissa teko on tapahtunut. Ja hyvässä lykyssä asiaa tullaan käsittelemään vielä KäO:n jälkeenkin. Ja tämä ei siis ole mikään puolustuspuheenvuoro kenellekään, vaan aihe, josta tässä topicissa käsittääkseni kuuluu spekuloida. Älkää siis vetäkö herneitä, vaan osallistukaa keskusteluun, tai sitten jatkakaa off topicejanne
