Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[ulkosuomalainen]

Tapon ja murhan ero on ainakin taalla se, etta tappo ei ole harkittu vaan pikaistuksissa tehty. Laheskaan kaikki tapot eivat todellakaan johdu impulssikontrollin puutteesta. Maaritelma taalla sanoo etta tappo on teko, jossa ihminen surmaa toisen sellaisen provokaation jalkeeen, joka saisi normaalijarkisen ihmisen menettamaan malttinsa.

Provocation: A killing which occurs after provocation by an event which would cause a reasonable person to lose self-control. There must not be a cooling off period negating provocation. If there is an interval between the provocation and killing sufficient to allow the passion of a reasonable person to cool, the homicide is not manslaughter, but murder.

Kasittaakseni Suomessa on nykyisin samanlainen (?)maaritelma. Omistajien asianajaja nimenomaan kysyi hovioikeudessa taposta.

Ankkalinnalle --sanamuodoista voi vaantaa loputtomiin. Jolleivat kaikki miehensa murhaajat pysty todistettavasti tuottamaan itkua ja paniikkia kuin napista painamalla, et voi Annelia tuntematta tietaa olisko tama pystynyt siihen. Omaan arveluuni siita etta JOS han ei normaalisti osannut tunteitaan nayttaa, han ei olisi osannut niita kuulusteluissa naytella saat ihan suosiolla lisata muutaman epavarmuutta osoittavan tilkesanan viela.

Tarkoitukseni oli lahinna huomauttaa, etta ei voi yhta aikaa kritisoida kanssakirjoittajia siita, etta nama olettavat jotain tiettya vaistonvaraista kayttaytymista hatatilanteessa (pohjautuen asiantuntijoiden lausuntoihin ja melkomoiseen tutkimuskantaan vaistonvaraisesta toiminnasta) ja toisaalta olettaa tietavansa kuinka murhaaja toimisi kuulustelutilanteessa, pariin lehdistosta luettuun juttuun nojaten. Kaikki meista tulkitsevat maailmaa sen perusteella mita oman paan sisalla on -- kokemusta, tietoa, vaistoa. Kun nama eroavat, johtopaatoksemme eroavat.

Jos yleensa tuntuu silta, etta saivartelen tai olen tarkka siita, etta itseani lainataan oikein, voit panna sen parin pro-Anneli nikin piikkiin. Olen faktoina esittamistani asioista varsinkin yrittanyt olla mahdottoman tarkka ja silti saanut useaan kertaan valehtelu- ja vaaristelysyytosryopyn niskaani. Mielestani ala-arvoinen taktiikka mutta aina se joihinkin puree.

[annaanna]

Tara kirjoitti: Minuakin hätkähdytti aika tavalla se JJ-kuulustelun lopussa ollut 'me muutetaan Turkuun../.. me mennää sinne missä meidän sukulaiset o, muutenki ni unohdetaa tää juttu sitte'.

(Meidän sukulaiset? Asuivatko myös lasten isän sukulaiset Turussa?..enpä nyt muista..)
- kuunteles nyt uudestaan JJ-kuulustelu, eikös vain AA sanokin "heidän tai teidän sukulaiset o". Isän puolen suku Turusta, sukuloihan uhri surmaa edeltäneenä ilta sisaruksillaan. Auerin suvun sijainnista ei mitään hajua.
Minua Ulvilan surma on järkyttänyt eniten varmaan sen takia, että väistämättä, etenkin etp:t selattuani samastuin myös lapseen ja tilakuuntelussa ilmitulleisiin asioihin, niihin jotka johtivat lasten huostaanottoon ja A:n pidätykseen.

- aina oppii uutta. Oletko jo kauan tiennyt tuon alleviivaamani asian "tilakuuntelussa ilmitulleisiin asioihin, niihin jotka johtivat lasten huostaanottoon ja A:n pidätykseen" vai sattuiko ns. ajatusvirhe.

No, tuossahan tuo Sinun tietosi nyt sitten on ja pysyy.

[ulkosuomalainen]

Litteroinnissa on "meia sukulaiset" .

Jos oikein muistan, Annelin vanhemmat olivat Turussa.

[Tara]

^aa

Viittasin niihin juttuihin, joista oli enemmän keskustelua vuosi sitten, mm alaikäisen its etuhoisista ajatuksista jotka olivat tilak:ssa tulleet ilmi. Minkälaisista muista asioista oli kysymys silloin kun tilak keskeytettiin ja lapset otettiin huostaan löytää, kun Ulvila etusivun hakuun kirjoittaa esim *tilak* tai *itsemu*. Jos joku ei tiennyt..En tarkoittanut palata noihin 2009 puhutteluihin tai niitä alkaa enää lukea tai lainaamaan.

Kerroinpa vain miksi asia minua liikutti ja minkä takia en ihan helposti niellyt näitä selityksiä, että 'outoa huumoria' ymv. Lapset tuskin ylipäätään kovin pienenä ymmärtävät sarkastista tai ironista mustaa huumoria, vaikka sanankäyttäjä olisi oma äiti ja lapset olisivat kuinka älykkäitä (en todellakaan epäile etteivätkö he olisi) .. varhaisteineistäkään en menisi takuuseen silloin kun tilanne on todellisuudessa niin rankka kuin se oli. Toivottavasti ei ole enää samalla tavalla rankka lapsille, vaikka A:n tilanne saisi mitä tahansa käänteitä vastaisuudessa.

tässä pari osumaa:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 37#p309337

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 02#p309402

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 32#p307132

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 2A#p312803

Niinpä, tuollahan noita tietoja on, ja siellä ne pysyy.

[Ankkalinna]

Pikaistuksissa on menettänyt moni henkensä eikä sen riistänyttä ole mielenvikaiseksi luokiteltu. Luulenpa, että tilastollisesti suomen henkirikosten kirjossa valtaosa on tehty pikaistuksissa.

Juu, ja tyypillisesti tarinaan liittyy alkoholi ja/tai muut päihteet sekä useimmiten jonkinlainen syrjäytyminen.

Montako sellaista henkirikosta muistat, jossa tekijä on todistetusti rauhallinen, vailla (merkittäviä) mielen sairauksia, impulssinsa kontrolloiva ja ilman mitään väkivaltahistoriaa, sitten pimahtaa kerran (selvin päin ja todennäköisesti ilman riitaa) niin totaalisesti, että murhaa pitkän kaavan mukaan, jonka sen jälkeen palaa takaisin aikaisempaan elämäänsä?

[Ankkalinna]

Ymmärrä hyvä, ei pikaistuminen ole mielenvikaisuutta. Ja tuossa tutkimuksessa selvitettiin vakavat syyntakeettomuuteen vaikuttavat mielisairaudet.

Ymmärrän toki. Millaiseksi sinä Valhalla ymmärrät ihmisen, joka pystyy kontrolloimaan impulssejaan? Tappaako sellainen ihminen pikaistuksissaan puolisonsa kovinkin todennäköisesti?

Ja puolustuksen oli hyvä luvata mielentilatutkimuksen julkistaminen. Siitä ei nimittäin ymmärtääkseni ole heillekään tietoon saatettavissa kuin päätösluonnehdinta. Eli itse tutkimus on salainen kaikilta muilta paitsi tutkivilta lääkäreiltä.

Nyt olisi kiva tietää, mihin perustat tämän väitteesi. Jokaisella meistä on lain suoma oikeus päästä tutkimaan lääkäreiden meistä kirjoittamat lausunnot. Millä perusteella Annelilla ei sitä oikeutta olisi?

[Valhalla]

Enpäs nyt löydä lähdettä, mutta mielentilatutkimus on asiantuntijatutkimus josta annetaan loppulausunto joka on julkinen. Itse tutkimus on pitkä prosessi jossa käydään tutkittavasta kaikki läpi. Myös ystäviä ja muita sidehenkilöitä haastatellaan eikä itse tutkimus ole julkinen edes tutkittavalle.

[Peräkylän Maigret]

Tapon ja murhan ero on ainakin taalla se, etta tappo ei ole harkittu vaan pikaistuksissa tehty. Laheskaan kaikki tapot eivat todellakaan johdu impulssikontrollin puutteesta. Maaritelma taalla sanoo etta tappo on teko, jossa ihminen surmaa toisen sellaisen provokaation jalkeeen, joka saisi normaalijarkisen ihmisen menettamaan malttinsa.

Provocation: A killing which occurs after provocation by an event which would cause a reasonable person to lose self-control. There must not be a cooling off period negating provocation. If there is an interval between the provocation and killing sufficient to allow the passion of a reasonable person to cool, the homicide is not manslaughter, but murder.

Kasittaakseni Suomessa on nykyisin samanlainen (?)maaritelma. Omistajien asianajaja nimenomaan kysyi hovioikeudessa taposta.

Suomessa ei ymmärtääkseni ole tuota provokaatiovaatimusta. Suomessa on monia tapettu sen vuoksi että uhri on ottanut liian pitkän ryypyn syyllisen Gambina-pullosta . Itse pidän itseäni normaalijärkisenä (..olen kuulevinani naurua minfosta ,hmm..) ja en menettäisi malttiani jos joku ottaisi pitkät huikat gambina-pullostani. Tosin en juo ko. ainetta ja jos joisinkin käyttäisin laseja. Ajattelisin vain että onpa aikamoinen loppasuu.

Laki sanoo vain ykskantaan että "Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Yritys on rangaistava"
Murhaan syyllistyy se joka tekee tapon tiettyjen ehtojen täyttyessä. Kts. alla :

1.vakaasti harkiten,
2.erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
3.vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4.tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

Ulvilan tapauksessa ilmeisesti tuo kohta 2) on ollut ratkaiseva. Teko on ollut raaka ja tehty julmalla tavalla osoittaen päättäväistä surmaamispyrkimystä ja lisäksi osoittaen rikollista mielenlaatua pyrkimällä salaamaan teon ja harhauttamaan viranomaisia. En tiedä miten suomalainen oikeuskäytäntö ottaisi huomioon tuon mikä amerikkalaisessa pykälässä on keskeisessä asemassa eli tekijä olisi voinut keskeyttää alkamansa teon mutta ei ollut sitä tehnyt vaan jatkanut tauon jälkeen kesken Häke-puhelun saattaen alkamansa teon loppuun.

[annaanna]

Lievästi tahditonta tulossa.

Valhalla ja Tara.
Vahvasti vaikuttaa siltä, että teille kummallekin on lapsuudessa muodostunut ns. valemuistoja. Todisteena on tuo noin kymmenen vuoden ikä, kutsun tuota ikää valemuistoiäksi, niin sitä tulisi ammatti-kirjallisuudessakin kutsua. En tiedä kutsutaanko, en ole koskaan ammattikirjallisuutta lukenut. .
Ja lisäksi valemuistoa puoltaa se tunnettu tosiasia, että jotkut tuonikäiset lapset fantasioivat pelastavansa tai suojelevansa kuolemalta vanhempiaan. Hyppäämästä parvekkeelta/hirttäytymästä. Olen palstalla oppinut, että näillä valemuistoilla onkin olemassa kaksi syntymekanismia. Itsetuotettu valemuisto ja istutettu valemuisto. Kummasta kohdallanne on kysymys, siitä varmaan kannattaa ottaa vähintään nyt selvää. Uskon, että ajalla ja ammattitaidolla teidät saisi muistamaan totuuden. Se olisi tärkeää itsennekin vuoksi.

Tätäkö tää kyökkipsykolointi on, saa hatusta heittää mitä sattuu.

Jos teissä tämän viestin luettuanne heräsi vastarintaa tai suuttumusta, koska aitoja kokemuksianne väitetään valemuistoiksi, niin tilanne on sama Anneli Auerin tyttärellä kun hän mahdollisesti joskus tälle palstalle eksyy. Hän törmää täällä väitteisiin valemuistoistansa ja silminnäkijäkertomuksensa totuudenvastaisuudesta. Siinä vaiheessa hän jo tietää hovioikeuden perustelut äitinsä vapauttamiselle. (Ettekö te käsitä, että hovioikeuden pääkäsittelyissä tuli vastaansanomattomasti todistetuksi, ettei mitään lavastusta ole tehty ja häkenauhan äänimaailma ei todista, etteikö osa äänistä voisi olla ulkopuolisen tuottamia, jollain alkututkinnan tekemisillä ja tekemättäjättämisillä ei ole mitään merkitystä)
Alkaako tytär prosessoimaan valemuistojaan niistä luettuaan vai pitääkö muistojaan aitoina. Kumman te aioitte tehdä.

Tää kyökkipsykolointi tyhmää on, niin tyhmää kuin olla voi.

Minä en teidän tai tyttären tapauksessa usko mihinkään valemuistoihin, oletan kaikkien vilpittömästi aidoista muistikuvistaan ja kokemuksistaan kertovan. Ette kertoneet valemuistojen avulla selvinneenne. Te molemmat oletatte silminäkijäkertomuksen ei-totuuteen perustuvan. Te, joilla jonkinlaista kokemuspohjaa tyttären tilanteeseen, siis lapsen henkiseen ahdinkoon löytyy. Kovanluokan kokemuspohjaa kymmenkesäisille. Ja mahdollisuus kokemustenne kautta jotakin peilata.
Olen pahoillani teidän molempien puolesta, joskus elämä on helvetin epäreilua. Varhain ootte elämän nurjiin puoliin joutuneet tutustumaan. Joillekin elämän nurja puoli näyttäytyy tilakuunteluna ja peitehenkilöinä, vangittuina ja vapautettuina äiteinä. Kovia kokeneiden aikuisten epäluottamuksena.

Ihan liian henkilökohtaisia nyt utelen, vastata ei tarvitse, enkä aiheeseen aio palata itsekseni uudelleen.
Vastaus tulee jos on tullakseen. En nyt oikein vastauksia ansaitse, mutta en tätä lievästi tahditonta viestiäni kuitenkaan kadu. Esittihän Tarakin tuolla tilakuuntelun aiheuttaneen ties mitä, kysymys ei siis ollut sekalaisista julkisuuteen vuodetuista irrallisista salakuuntelupätkistä sinänsä, vaan Sinun esittämästäsi seurauksesta, vangitsemisesta ja huostaanotosta. Annat sen siis silleen jäädä.
Mietin olisitko Valhalla pystynyt kieltämään (tai kielsitkö) koko tapahtuman olemassaolon, siis tietoisesti. Jos siltä pohjalta olet päätelmiä tehnyt. Jos Sinulta uudelleen ja uudelleen joku auktoriteettia omaava olisi kaikin tavoin tapahtuneesta kysellyt, vedonnut vaikka siihen ettei muuten voida auttaa. Vaikenemisen minä ymmärrän lapsen keinoksi kieltäytyä vastaamasta johonkin salattuna pidettävään, mutta monen asian tietoisen valehtelemisen en.

[Valhalla]

Kaikilla on kokemuksensa. Ja tiedä, että lapsen vastoinkäymiset suhteutuvat aina jo koettuun. Se pahin kokemus tuntuu kaikilla lähes yhtä pahalta. Isompi tai pienempi paha.

No ei 10 vuotias asiassa itseään mieti, vaan isäänsä tai äitiä tai vain vittumaista tuuria elää keskellä kohtaamaansa murhetta tai häpeää sekä miten ulkomaailma ja kaverit asian näkee. Valemuistosta en tiedä, mutta kyllä vanhempien kanssa sopimuksia tehdään. Ei puhuta tästä, unohda tämä, tätä ei voi kertoa tai.. Ja niin edelleen. Luota äitiin ja auta, tue äitiä nyt tässä. En usko siis kuljetukseen tai tässä mielessä manipulointiin, mutta lojaalisuus ja riippuvuuskin lapsella on ääretöntä luokkaa ja sen avulla lapsi voi tehdä hyvinkin pitäviä tavallaan sopimuksia, lupauksia ja oikeuttaa joitakin tekoja. Valemuistot tuntuvat haihattelulta ( ainakin jos ei ole kohdannut ), mutta aikaa myöden ikävät muistot voi painaa lapsikin taka-alalle vaikka sisimmissään totuuden tietäisikin. Mutta, että 8-10 vuotiaalle voisi valehdella jossakin tälläisessä. En usko. Lapsi huomaa ja saattaa hyväksyä valeen ja tehdä mielessään sopimuksen, mutta en usko, että tekisi sen huomaamattaan.

[turumurre]

...
Viittasin niihin juttuihin, joista oli enemmän keskustelua vuosi sitten, ...

Niinpä, tuollahan noita tietoja on, ja siellä ne pysyy.

Ikävä kyllä niin että pysyy. Ette siis älynneet poistattaa niitä vuoden takaisia lipsahduksianne, sinäkin Tara. Ei ole sopivaa täällä yleisellä palstalla esittää liian tarkkoja tietoja asioista. Eikö näin?
Mitä tulee siihen mikä on aiheuttanut lapsen senhetkisen onnettoman tilanteen, niin siitä syyn kantavat rankkoihin kuulusteluihin raijanneet poliisit. Kai se nyt kaikille selvää on, että sen ikäinen ottaa raskaasti joutumisensa syyttömänä kuulusteluihin. Mikään muu esittämäsi ei ole siihen ahdinkoon johtanut. Tämä on selväksi käynyt niistä kerronnoista, että heillä meni ihan hyvin Turussa ennen äidin pidättämistä. Samoin kaikki tämä selviää siitä että lapsi piti kertomastaan kiinni niissä kuulusteluissa.
Silloiset kuulustelijat/seurantaikkunan takana puikkoja pidellyt/kuulusteluista päättänyt on syyllinen lapsen ahdinkoon, ei kukaan muu.

Alibi-lehti 6/2011:
Lapsi suuttui poliisille
Lapselle tehtiin lukuisia videokuulusteluja. Välillä poliisit hakivat lapsen kotoaan siten, ettei äidillä ollut tietoa asiasta. Toisinaan lasta kuulusteltiin ilman että paikalla oli edunvalvojaa. Viimeiset kuulustelut pidettiin syksyllä 2009. Siinä koululainen joutuu kertaamaan kolmen vuoden takaisia asioita.
Lapsi istuu kuulusteluhuoneessa kädet ristissä. ja aloittaa kertoen ryminästä ja kolinasta, kuten aiemmassakin kuulustelussa.
Kun lapsi tulee vaiheeseen, jossa hän kertaa muistojaan ulkopuolisesta huppariin pukeutuneesta tekijästä, poliisi huomauttaa:
-Totta pitää puhua eikä mitään saa keksiä. Pitäisikö meidän miettiä, miten ratkaistaan tämä juttu, kuulustelija sanoo tytölle.
-Se on oikeesti mennyt tosta, tyttö vakuuttaa.
Kuulustelija totea, että "joskus me haluamme selittää asioita parhain päin"
-Sua kiukuttaa se ettei me uskota sua, kuulustelija toteaa.
Lapsi itkee, nyyhkyttää ja pyyhkii välillä kyyneleitä silmiltään.
....

Olet Tara kertonut täällä omista tuon iän ongelmistasi. Saattaa olla mahdollista että jos sinulle olisi lätkäisty vielä tälläiset rankat kuulustelut siihen, niin kukaties, olisitko täällä nyt kertomassa omaa tarinaasi.
Valhalla voisi posta nyt uudestaan sen aikaisemmin laittamansa nettikirjoituksen onnettomasta tytöstä joka joutui niinikään syyttä kuulusteluiden rattaisiin, ja mitä tämä hänelle vaikutti.
Turha siis Tara selittää täällä etteikö juuri kyseiset laittomat kuulustelut olisi olleet syynä lapsen ahdinkoon.

Alibi-lehti 6/2011:
Rajuja syytöksiä
Asianajaja Juha Manner arvostelee kovin sanoin myös Anneli Auerin lapsen kuulustelua.
-Lapsen kertomus piti murtaa. Lapsihan oli kertonut nähneensä ulkopuolisen tekijän, kun tämä oli poistumassa talosta. Tämä ei sopinut mitenkään kuvioon.
Lasta kuulusteltiin ilman edunvalvojaa, mikä Mannerin mukaan on lainvastaista.
Alibin saamien tietojen mukaan asia ei tule jäämään tähän, vaan menettelytavasta tullaan vielä käymään oma prosessinsa.
...

Juuri näin pitää tehdä, että nämä laittomat kuulustelut viedään eteenpäin.
Suomi ei tietääkseni ole mikään poliisivaltio, vaikka jotkut niin haluaisivatkin.

[ulkosuomalainen]

Perakylalle -- luin jostain etta Suomessakin oli otettu kayttoon joskus viimeisten parinkymmenen vuoden kuluessa tama anglosaksinen jarkeva epaily syyllisyydesta -- sotkin varmaan siihen.

KKO-1985-II-112 Vahtimestari B oli poistanut A:n ravintolasta, mistä hermostuneena A oli ajanut kilometrin päähän kotiinsa, ottanut pistoolin ja palannut ravintolan edustalle ampumaan B:n. Pelkästään sitä, että A oli käynyt välillä kotonaan hakemassa aseen, ei katsottu osoittavan vakaata harkintaa. A tuomittiin taposta.

Eli tiukemmat kriteerit meilla taalla -- tassa on ollut jopa cooling off period mutta tappona meni. Totta kai sita Suomessa jokainen jarkeva raivostuu jos ravintolasta poistetaan. (Tahan sellainen kieli poskessa hymio.)

http://www.heikniemi.fi/kirj/jur/rikos/tappomurha.html

[awa]

Voisin väittää, että ammatillisesti osaavat kuulustelijat/kuulijat ovat täysin tietoisia lapsen kertomuksen oikeellisuudesta, suhteessa mihin tahansa muistoon. Lapsen kertomus, ilmeineen ja eleineen, on ammattilaiselle helposti arviotavaa tiedonvälitystä. Sitä tietoa on kovasti vaikeaa välittä kertomuksina ulkopuolisille, esimerkiksi oikeuden tuomareille. Ei voi vain todeta, että vaikkuttaa siltä, että lapsi ei kerro totuutta - se ei oikeudessa johda yhtään mihinkään, se on nyt nähty.

[Valhalla]

Ulvilan tapauksessa voisin kyllä kuvitella lapsen syyllistämisenkin. Se on helppoa. Lapsi vedetään mukaan. Olit mukana - selvitään tästä nyt yhdessä. Jaksamatta nyt maalailla miten paljon lapsi tosiaan näki ja koki ja mistä saatettiin syyllistää mukana olleeksi. Sellainen taakka kuitenkin sulkee suun tehokkaasti - syyllisyys isän kuolemasta.

Jo pelkästään avioerossa lapsi miettii ensiksi, johtuuko vanhempien avioero minusta. Eikö isä ja äiti jaksaneet Minun kanssani.

[ulkosuomalainen]

Lapsen kuulusteluissa oli aina kasittaakseni lasna 1-2 sosiaalityontekijaa ja ainakin niissa viimeisissa kuulusteluissa myos edunvalvoja.

Jos lasta kuultiin ennenkuin aiti oli edes epailty/pidatettyna, olisiko talla ollut jo maarattyna edunvalvoja?

(Tama vain sivuhuomautuksena, lapsen kuulustelujen asianmukaisuuteen yleensa minkaanlaista kantaa ottamatta.)

Alibi muuten oikoo mutkia niista kuulusteluista: kyse oli siita mahtuiko huppu tulemaan kylpparista kun Jukka oli edessa - ei lapsen kertoman kyseenalaistamisesta sinansa.