Mallinnusketju

[Sariola]

Tässä esimerkkitapauksessa poikkeama pystysuorasta oli todellisuudessa 15 astetta, mutta valokuvassa se näytti 45 asteelta.

Esimerkissä käytetyt luvut täysin keksittyjä. Laskepa nyt aluksi uudelleen, kuinka suuri kulma todellisuudessa on antamillasi luvuilla (10 m, 50 m).

Tietysti laskin sen alunperin tarkasti - se oli noin 12 astetta. Siis tosi terävä kulma. Yllättävän nopeasti terävä kulma muuttuu valokuvassa hyvinkin tylpäksi tämän suuntaisissa asetelmissa. Tämä yleissuuntaus on tässä se juju. Ei kannata takertua siihen seitsemään asteeseen. Uhrikuvan kuvaussuunnan poikkeama polun suunnasta saattaa hyvinkin olla enemmän kuin 7 astetta. Tuo on ollut vain yksi arvio. Saattaa se olla jopa 10-12 astetta. Se onkin jo hyvin lähellä tuota 12. astetta, joka oli tuossa esimerkissä.

[pasi]

Tämä yleissuuntaus on tässä se juju.

Suhteellisen kaukaa tarkasteltavissa kohteissa esiintyvillä äärimmäisillä perspektiivi-ilmiöillä perustelemasi 'yleissuuntaus' ei osoita oikeaksi väitettäsi, jonka mukaan polulta otetussa valokuvassa, jossa kuvaussuunta poikkeaa polun suunnasta 7 - 12 astetta vasemmalle, perspektiivi-ilmiö olisi niin voimakas, että polku näyttää kulkevan 45 astetta oikealle.

Väitän edelleen, että lavastukuvaan 'etelä' piirtämäsi polun suunta antamillasi asetuksilla (kuvaussuunta 7 - 12 astetta polun suunnasta vasemmalle, kuva otettu samalta polulta) on mahdoton. Myönnän mielelläni olevani väärässä, jos sen pystyt asiallisesti osoittamaan, mutta älä viitsi pelleillä tasoprojektioilla, äärimmäisillä perspektiivi-ilmiöillä, keksityillä esimerkeillä ja niistä johtamillasi yleissuuntauksilla, ikään kuin niillä mukamas olisi jotakin todistusarvoa tässä erityiskysymyksessä.

Se onkin jo hyvin lähellä tuota 12. astetta, joka oli tuossa esimerkissä.

Esimerkin luvut olivat siis täysin keksittyjä.

[Sariola]

Pasi, jos pysähdyt katselemaan sitä esittämääni kuvaa lautasliinatelineestä katsottuna eri kulmista, niin se kuva kyllä kertoo jo totuuden. Juuri noin vinot viivat käyttäytyvät valokuvissa.

Jos taas se kuva ei kerro sinulle mitään - ei sinua voi auttaa. Mikään selitys ei sinulle ole riittävä. Sinä rakennat näkemyksesi vastoin selvästi havaittavia tosiasioita. Tietysti voit olla sitä mieltä, jokaisella on oma vapaus olla mitä mieltä tahansa. Tuskin kovin moni on vakuuttunut sinun perusteluistasi, ja olisi samaa mieltä kanssasi. Tässä enempi selittely ei auta. Totuus on itse havaittava.

[papillon]

Taas löytyi sariolalle uusi pillistelyn kohde, kohta saa Sariola Jr. retuuttaa lisää lautasliinoja kun paappa mallintaa. Vaihtaisi veskipaperiin, tuskin huomaisi eroa.

Sariola sanoi asian olevan hänen puoleltaan loppuunkäsitellyn, mutta samaa fuulaa oli sekin törinä.

[Mariacka]

Pasi, jos pysähdyt katselemaan sitä esittämääni kuvaa lautasliinatelineestä katsottuna eri kulmista, niin se kuva kyllä kertoo jo totuuden. Juuri noin vinot viivat käyttäytyvät valokuvissa.

Oisko sulla Sariola kivoja lautasliinan taittelumalleja? Nimim. Vieraita tulossa.

[pasi]

Totuus on itse havaittava.

Yritän siis selittää vielä kerran esimerkin avulla, jos vaikka totuus sinullekin avautuisi. Jos ei, niin jatkaminen on tosiaankin turhaa.

Otetaan esimerkiksi jalkapallokentän yhteen päähän piirretty V-kirjain. Jotta asetelma vastaisi kuvaussuunnasta esim. 7 astetta poikkeavaa polkua, emme piirrä symmetristä V-kirjainta, vaan 'puoli-V:n', jonka vasen kylki on kentän pituusakselin ja kuvaussuunnan suuntainen ja oikea kylki avautuu 7 astetta oikealle. Tällaiseen V-kirjaimeen perspektiivi-ilmiö ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin symmetriseen V-kirjaimeen, jota katsotaan kulman puolittajan suuntaisesti, koska perspektiivi-ilmiö 'avaa' vain toista kylkeä.

Paperikokeista tiedämme, että 7 asteen kulmaa täytyy katsoa todella loivassa kulmassa, lähes pinnan suuntaisesti, jotta kulma 'avautuisi' 45 asteen kulmaksi. Oletetaan, että kuvausetäisyys kentän toisesta päästä on riittävä, jotta valokuvassa V-kirjaimen kulma näyttäisi olevan (kuvan pystyakselin suhteen mitattuna) 45 astetta.

Nyt tarkkana, Sariola: väitteesi ja polkupiirroksesi lavastuvassa 'etelään' tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kuvaaja lähtee tässä esimerkissä kävelemään kohti V-kirjaimen kärkipistettä, hänen näkemänsä V-kirjaimen kulma pysyisi koko ajan 45 asteena. Ja vaikka hän pysähtyisi V-kirjaimen kärkipisteeseen ja ottaisi valokuvan pystysuoran kyljen suuntaan (vastaa kuvaustasi ja piirrostasi lavastuskuva 'etelän' tilanteesta), oikea kylki avautuisi kuvassa edelleen 45 astetta oikealle. Toisin sanoen, sinun 'yleissuuntauksesi' toimisi vain yhteen suuntaan, eli kulmaa avaavasti. Lavastuskuva 'eteläähän' ei ole otettu mistään sadan metrin päästä.

Todellisuudessa V-kirjaimen kulma 'sulkeutuu' kuvaajan lähestyessä kärkipistettä, ja kärkipisteestä katsottuna oikean kyljen kulma onkin jo hyvin lähellä 7 astetta.

[Sariola]

Kyllä sekä pasille että Mariackalle onkin viisaampaa puhua lautasliinojen taittelumalleista. Geometrian ja valokuvauksen ihmeellisyyksistä ei kannata puhua! Valitettavasti minä en osaa taitella lautasliinoja, enkä ymmärrä sen asian päälle mitään. Ehkä Pasi hallitsee sen alan.

[pasi]

Geometrian ja valokuvauksen ihmeellisyyksistä ei kannata puhua!

Ehkä olet tässä asiassa oikeassa: sinun tai sinun kanssasi ei kannata niistä puhua. Nämä asiat jäänevät sinulle ikuisiksi ihmeellisyyksiksi, vaikka eivät ne sitä oikeasti ole.

[peltirumpu]

^Sariolan kanssa nyt ei kannata puhua mistään. umpiluupää

[Hessu52]

Taidat sitten Sariola ymmärtää sen "kokiskamerasi" päälle jotain, jos osaat vaihtaa filmin.

Luulen, että pasilla on molemmista, niin geometriasta, kuin valokuvauksestakin paremmat tiedot, kuin sinulla.

Kävin pikaisesti tänään niemellä katsomassa mikä siellä on tilanne ja kas kummaa, polku jökötti siinä missä ennenkin, eikä Sariola ole saanut sitä siirrettyä mihinkään.

Kantoja on siellä ja täällä ja juuri siinä kohtaa, jossa ne poliisit seisovat, eli näiden poliisien selän takana, joten siitä ei ole voinut polkua mennä, sillä ne suuret kuuset poliisien takana, olisivat peittäneet kulkutien ja nyt puhun juuri siitä suunnasta, jonne Sariola oli piirtänyt polkunsa kulkevan.

Järvi oli vielä jäässä, mutta sinne ei ollut mitään asiaa, sillä järvi oli sen näköinen, että jää olisi oitis pettänyt kulkijan alla.

Gussen motukkakoivusta päätymäntyyn sain 8,5 metriä matkaa edelleenkin ja Gussen motukkakoivusta oli matkaa Sepin motukkakoivuun 5 metriä.

Otin joitakin valokuvia, jotka todistavat edelleenkin polun olevan siinä kohden, missä sen pitääkin olla, eikä siellä, mihin Sariola on sen mallintanut, heh.

[Sariola]

Olen useita kertoja laskenut noista kaarnakuvioista poikkeaman, joka on uhrikuvan ja Teemun männyn juurelta ottaman kuvan kuvaussuuntien välillä. Tulokset heittelevät, sillä kuvat ovat hämäriä. Joka kerta olen kyllä saanut selvän eron samaan suuntaan, niin että uhrikuva on otettu enemmän vasemmalle kuin Teemun ottama kuva. Ero on selvä. Siitä seuraa mm. se, että pääpolku uhrikuvassa kaartuu oikealle. Tässä viimeisin laskelmani. Tässä olen käyttänyt pistettä, joka on keskemmällä. Tässä erotus oli erittäin selvä.

[Hessu52]

No johan tuo on selvitetty, missä se polku kulkee ja miten motukka on ollut koivua vasten.

Sekin on selvä, kuinka teltta on ollut silloin, mutta sitä ei ole selvitetty, miksi Gustafsson ja hänen rakas Irmelinsä eivät olleet näkyvillä aamulla, kun lintupojat kävivät teltalla.

Gustafsson isona rohjona olisi erittäin helosti erottunut jopa 30 metrin päästä, sillä sekin tuli testattua, mutta eipä erottunut silloin 5.6.1960 helluntaiaamuna, kun pojat teltanrisalle tulivat.

Selittele nyt Sariola missä Gusse oli silloin?

Teltan poimuissa hän ei olisi isokokoisena voinut muun seurueen kanssa olla, sillä se olisi kyllä erottunut jopa lintupoikien silmiin, ja jos hän on ollut ulkopuolella, kuten on kuulusteluissakin sanonut olleensa, kun surmaaja on raahaillut häntä ees taas ja taas ees taas, lopuksi väsyttyään moiseen leikkiin, heittänyt kuin rukkasen, Gussen kasan päälimmäiseksi.

Siinä päälimmäisenä Gussen olisi pitänyt näkyä, vaan ei vieläkään näy, heh heh.

[yövuoro]

Niinpä,
kello kuuden mies tuskin oli raahailupuuhissa sillä hänen nähtiin poistuvan samointein. Eli ajallisesti olisi ollut mahdotonta , että olisi ehtinyt raahailla, paiskoa, riisua ja pistellä.
Eli mikään ei todista Gustafssonin olleen paikalla avaintodistajien paikalla käydessä, mikään muukaan ei lie varmaa kuin he kolme uhria.
Asioita on päätelty, pidetty mahdollisena, jotain nostettu jotain syrjäytetty jne.
Lisäksi on ne etpk ja oikeudenkäynnin ulkopuoliset ja jälkeiset asiat.

[Sariola]

Niinpä,
kello kuuden mies tuskin oli raahailupuuhissa sillä hänen nähtiin poistuvan samointein. Eli ajallisesti olisi ollut mahdotonta , että olisi ehtinyt raahailla, paiskoa, riisua ja pistellä.
Eli mikään ei todista Gustafssonin olleen paikalla avaintodistajien paikalla käydessä, mikään muukaan ei lie varmaa kuin he kolme uhria.
Asioita on päätelty, pidetty mahdollisena, jotain nostettu jotain syrjäytetty jne.
Lisäksi on ne etpk ja oikeudenkäynnin ulkopuoliset ja jälkeiset asiat.

Nuo ajat ovat epätarkkoja. Kivilahdella ei ollut kelloa. On hyvin mahdollista, että se Kivilahden näkemä mies poistui vasta noin klo 6.15, kun taas lintupojat ovat voineet olla paikalla jo 5.55 - 6.00. Toisekseen ei ole varmaa tietoa, oliko Kivilahden näkemä mies sama, jonka lintupojat näkivät. Olivathan pojat kuulleet ääntä murhaniemen suunnasta - tuskin yksinolija keskusteli itsensä kanssa. Miehiä on voinut olla kaksi. Toinen on voinut poistua myöhemmin idän suuntaan, eikä häntä ole kukaan nähnyt. Teoriassa tämä toinen voisi olla kioskimies ja Kivilahden näkemä voisi olla Assman. Mutta muukin pari on mahdollinen. Tästä asiasta ei ole varmaa tietoa.

[Myrskylintu]

Lintupojat eivät nähneet Nisseä, koska Nisse tarpoi kengät kädessä puolen kilometrin päässä Noin se järjellä menee. Tiesivätkö lintupojat todistusta antaessaan jo tapahtumien kaikki seikat?
Jos tekijä ulkopuolinen, niin otti kengät tarpeeseen, vähän matkaa käveltyään totesi risoiksi ja pisti pois ja jatkoi pakomatkaansa. Onko kenkien piilotusilmansuunnalla mitään yhdistävää? Minne päätyy, jos siihen suuntaan jatkoi?