Varhaiskasvatukseen myös keikkalaisten työsopimuksiin pitäisi saada allekirjoitettava paperi, jossa myös väliaikaiset työntekijät vahvistavat ymmärtävänsä, että
heidän pitää soittaa poliisille ja lastensuojelun päivystysnumeroon, jos on pienikin epäily lapsen pahoinpitelystä. Tuo ohje pätee, VAIKKA lapsi olisi jo valmiiksi ihan minkä tahansa erityisalan osalta sosiaalihuollon asiakas, ja vaikka lapsella olisi sieltä tukitoimia olemassa. Noissa tilanteissa ei siis koskaan riitä, että soittaa ja jättää soittopyynnön lapsen asioista vastaavalle viranomaiselle. Olen kuullut vakeopeilta, etteivät edes vakkarit ole välttämättä tuosta ohjeesta tietoisia. Järkyttävää.
Allie kirjoitti: La Maalis 09, 2024 9:23 am
Salailu ja asioiden peittely on ollut ihan näiden arkipäivää. On tajuttu itsekin, ettei asiat mene ihan putkeen, mutta kelarahojen takia on esitetty muuta.
Tulee myös mieleen vuonna 2000 Imatralla sattunut surmatyö, jossa *15-vuotias* tekijä onnistui salaamaan puolentoista vuoden ajan tekonsa kaikilta, vaikka ympärillä ei juuri muusta puhuttukaan. Hän pystyi osallistumaan päivittäin spekulointiin surmasta ilman, että läheisimmätkään luokkakaverit huomasivat mitään. Melkoinen suoritus "hyvän perheen kunnolliseksi tunnetulta urheilulliselta ja pideltyltä lapselta" siinä iässä. Tunnusti vasta lukion ekalla, kun dna-näytteitä oltiin saamassa häneltä.
Jos hän olisi jatkuvasti tiedostanut olleensa itse se tekijä, niin olisiko pystynyt pitämään aukotonta kulissia jatkuvasti. Sama tässä Joensuun tapauksessa tulee mieleen: pystyisivätkö kumpikin (niin huonoilla itsesäätelykyvyillä kuin heillä vaikutti olleen) ihan tietoisesti jatkuvasti pitämään yllä pitkälti ristitiidatonta valheversiota ja samalla muistamaan, että minäpä tiedän, ettei asia mennyt näin.
Kuulostaa enemmän siltä, että oma tilanne on jo pidemmän aikaa ennen tekoa hävettänyt niin paljon, että on oppinut itselle ja muille enemmän tai vähemmän uskottavasti uskottelemaan, että kyllä me pärjätään. Lapsen kuolema voinut viedä vielä syvemmälle pakkomielteisen kieltämisen pyörteeseen, kun ei pysty itsekään edes hetken aikaa sietämään mielessään sitä järkyttävistä järkyttävintä vaihtoehtoa, että (oman) lapsen kuolema oli omaa syytä.
Koska kyllähän se omaa syytä on, että vältteli jatkuvasti vastuun ottamista uskottelemalla sukulaisille, sosiaalihuollolle ja päiväkodille, että ei tässä mitään, lapsi on vaan vilkas.
Kumppaninsa suhteen on ollut kyllä just niin sinisilmäinen, kuin parikymppinen epävarma ja monisukupolvisissa kroonistuneissa ongelmissa rypevä nuori voi vaan olla.
-
Lastensuojelu sosiaalityö on monella tavalla valtavan vaikeaa työtä. Viranomaispäätökset eivät voi perustua mututuntumaan tai epäilyyn. Kun ei ole lupaa mennä kaivelemaan kenenkään roskiksia tai vakoilla 24/7 puskassa, että käytetäänkö siellä kamaa ja lyödäänkö lasta salaa, niin asioiden todistaminen päätöksen tueksi ei ole yksinkertaista. Yleensä vanhemmat pelkäävät lasten menettämistä ja siten pyrkivät näyttämään viranomaisille siloitellun version, osa on tässä kehittynyt supertaitaviksi. Koditkin siivotaan, kuten tässäkin tapauksessa, aina ennen sosiaalihuollon käyntejä.
Allie kirjoitti: La Maalis 09, 2024 9:23 am
sotetädit on nähneet vain pintaa. Ja se on riittänyt heille, koska heilläkin on tahtotila ollut sellainen, että hyvinhän näillä menee.
Lastensuojelulakiin on kirjattu tuo tahtotila, että ensisijaisesti pyritään turvaamaan lapsen mahdollisuus kasvaa biologisen perheensä luona. Se tahtotila perustuu tutkittuun tietoon ja viranomaisten on noudatettava sitä, eli ennen sijoitusta on katsottava läpi ne tukikeinot, jotka mahdollistavat sen. Paitsi jos on joku akuuttia vaaraa, niin voi tehdä nopeasti kiireellisen sijoituksen lyhyeksi aikaa. Mutta jos sen aikana vanhemmat sitoutuvat muihin keinoihin, niin ei viranomainen voi ohittaa sitä, vaikka hänellä olisi joku "mutu" tai "epäilys", että tässä ei ole kaikki ok.
Joensuussa on toimittu väärin, kun työntekijöitä on ohjeistettu, että riittää kun lapsen tapaa etänä. Hajut ja muu perushuoltoon liittyvä jää silloin huomaamatta. Johtajat tästä vastuuseen.
Alipalkatulla, aliresursoidulla alalla on myös liikaa uupuneita ja epävarmoja viranomaisia, jotka esimerkiksi pelkäävät sitä, että jos vanhempia kovasti haastaa, niin he sulkevat kaikki viimeisetkin ovet palveluilta, jolloin lapsi voi jäädä pimentoon ja suurempaan vaaraan. Vaatii erityisiä taitoja osata saada vanhemmat avautumaan omista heikkouksistan. Saati sitten vastuuttaa vanhempia ilman, että he menevät piilottelu- ja puolustuskannalle. Joka kerta se ei onnistu osaavimmiltakaan.
Muissa kuvissa se ei esiinny.