MURHA.INFO

kuolemannaakka kirjoitti:Miten hän olisi pimeässä kuljettanut sorkkaraudan ja lampun mukanaan, ellei kassissa? Mitä ihmeellistä siinä on? Ainakin minä itse olisin ollut niin fiksu murhaaja, että olisi ollut käyttämättömät vaihtokengät mukana.

one eye kirjoitti:Onhan kuolemannaakalla ainakin tälläinen varsin omintakeinen teoria huppumiehen murhaan valmistautumisesta. Fileerausveitsi nyt meni pieleen ajoituksen ja paikan lisäksi mutta mutta.

kuolemannaakka kirjoitti:Miten hän olisi pimeässä kuljettanut sorkkaraudan ja lampun mukanaan, ellei kassissa? Mitä ihmeellistä siinä on? Ainakin minä itse olisin ollut niin fiksu murhaaja, että olisi ollut käyttämättömät vaihtokengät mukana.

Eli mielikuvat huppumieheen ja kas: siinähän tuo terassilla vaihtaa siisti mies vaatetusta akuankkakalsarit vilahtaen ja parin metrin päässä Annu kysyy tytöltä, että meniks se jo?
Tanssikengät jalkaan ja hyppy naapuritontin kulmalle.

MissHolmes kirjoitti:^^ Peltirumpu, oletko lukenut lasten kuulemiset?

Poika kertoo aivan samaa, mitä kertoi jo 2009 kuulemisissa; lasin äänet loppuivat ja alkoivat uudestaan.

Minusta hänen kertomuksensa on ensimmäinen, joka saa tapahtumat ja myös häkenauhan istumaan yhteen. En ole ennen uskonut taustanauhan mahdollisuuteen oikeastaan ollenkaan, mutta nyt pidän sen olemassa oloa erittäin todennäköisenä.

Ja olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Anneli todella on sotkenut vanhimman tyttärensä mukaan niin kiinteästi, että alibi on ollut taattu.

Mietin enää vaan sitä, että mistä hitistä tuollainen pahuus ja viha kumpuaa?

Löytääkö kukaan nauhuria ulvilan kuvista? Jatkan etsintää, mutta urakka on kohtalainen ja silmät väsyneet.

Jos kertomus pitää paikkansa, että nuorin nukkui pinnasänkyineen surmayöhön saakka takkahuoneessa, selittyisi myös se, ettei pesuhuoneen ovea käytetty; sänky oli siinä edessä. Siksi siinä ovessakin on se aikuisten makuuhuoneeseen ''kuulumaton'' Ihaan kuva.

Surkeaa! Ah jakaa pyyhkeitä jollekin ja sitten ei huomaa MH.n edellä olevaa kirjoitusta...
Näinhän se on täällä ollut vuodesta 2010 lähtien, vanhin lapsi on ollut minfosyyllistäjien 'tappolistalla' sieltä asti, eikä se tunnu hetkauttavan yhtään...

alpo holisti kirjoitti:...
Mietin myös niitä tuntemuksia, joita asiaa käsitelleillä virkamiehillä on.
Todennäköisesti tapaus jää vaivaamaan heitä loppuiäksi.

M: Yy. Muistak sää viiimeks ko tääl olit niin mä kerroin että tää on varmasti sit viimenen kerta ja mä ihan oikeesti uskoin et se on niinko viimenen kerta et ei vaik oli tosi kiva sun kans jutella ja sä olit reipas ja siis pitkä päivä mä muistan et sun oli viel flunssa sä et yhtään valittanut sä olit kauheen kauhee taistelija. ..

…
A: Mut jos se tönäs iskän sitku se laitto oven niin sit skä ko sillon ko te
A: Iskä ei enää siin vaiheessa ikävä kyllä pystyny menemään takasin siihen paikkaan iskä oli siinä vaiheessa kuollu
A: Se on voinu silti tulla siitä vaikeesti mut se on kuitenki tullu siitä
M: Joku sun kokonen ehkä pääsee hiljaa hiipuu mut siit on niinkun siin on niin monta asiaa mitä puhuu sen puolesta et sielt ei niinkun niin iso kaveri tule: Mut mut ne on semmosi teknisiä taas mää käytän hankalaa sanaa semmosia asioita mitä aina aina tämmösessä väkivalta tutkinnassa käydään läpi ja se on nyt tässä ongelma meillä Axx ei ole salaisuuksia me kerrotaan ihan kaikki mitä me tiedetään ja me ei ei voida kertoa eikä saadakkaan kertoa se meneekin nauhalle et se mitä mää mää sanon niin niin se on myös totta niin niin edellen on se ongelma et miten et miten sää saat minut uskomaan et miten sielt on joku lähtenyt ulos koska mää tiedän et siit ei siit ovesta ei pääse näppärästi sielt pesuhuoneesta eikä kylläkään siit ikkunasta et pitäskö meidän nyt miettiä yhdessä et ..
AXX ITKEE
..miten me ratkastaan tää ongelma: Mää en Axx usko et sää valehtelet se on ongelma.
S: Kerrok sää Axx mikä suo rupes nyt itkettää kerros vähän
A: Mää en tiiä. Tiedä te ette ymmärrä milt se tuntuu ja te ette tiiä koska te ette oo nähny mut mä tiiän et se meni tost ja jos se olis ollu pelkkä harhakuva mä en olis nähny sitä kaikkee niin selvästi mut se on totta mä en tiedä miten te ehkä te käsitätte sen väärin mut se on oikeesti mennyt tsta.
M: Sä kerrot jossain tämmöses puhuttelus kun juteltiin et se oli se se avain tai niinko ovi oli helppo avata. Mut sitä ei oo näköjään sit käytetty vai ook sää nähny sellasta?
A: Ei se käyttäny se meni siit ko se oli rikkonu se meni siit rikkinäisest ikkunast.
S: Axx sä sanoit äsken et te ette tiedä milt se tuntuu et te ette ymmärrä. Mitä me ei tiedetä mikä tuntuu tai mitä me ei ?
A: Ei kaikel oo välttämättä lookista selitystä mut silti se on totta ei se mikään menninkäinen ole mut silti se meni siitä :
S: Y y Siin sää olet ihan oikees et tapahtuu ihan käsittämättömiä asioita joit on ihan käsittämätön ymmärtää se on ihan totta mut joskus voi olla myöskin niin että tota me ihmiset halutaan uskoa jotain jotain sellasta tota millä vois selittää asioita et me halutaan uskoo siihen. Me toimitaan joskus niin. Ymmärräk sää mitä mä tarkotan?
A: Joo
S: Et joskus me halutaan selittää asioita parhain päin tai jotenkin sillai et se on enemmän niinkun ymmärrettävää tai käsitettävää tai se olis jotenkin siedettävämpää.
A: Jos se olis siedettävämää mää en olis nähny sitä ollenkaan mut mä näin sen ihan selvästi jos mää en olisin sitä ajatellu mää en olis nähny sitä niin selvästi.
S: Ook sä vihanen tän jälkeen?
A: En tiiä
M: Mitäs nyt?
S: Hän ei tiiä. Must tuntuu tai kuulostaa siltä että suo vihastuttaa tai harmittaa tilanne et täs on tämmönen ongelma: Olenko mää väärässä? Et suo kiukuttaa se et me ei uskota sua et ihan niinku sä haluaisit: Kiukuttaak sua sillai?
A: Ei
M: Viimeks ku sää olit täällä Axx niin käytiin nää samat asiat läpi ja mää tiesin et tulee varmaan semmonen kohta et paha mieli ihan niinko Satu on kertonu niin niin niin joskus vaan niinkun ne asiat voi olla ihan käsittämättömiä et voi voi nähdä sellasta et uskoo et näin on tapahtun ja edelleen niin se on niinkun semmonen ongelma mikä täs vähän jumittaa tän asian etenemisen ja ei sun tarvi siit olla niin jos sä olet nähny niin niin sul on semmonen olo niin sit se vaan on niin me vähän miettinyt niin sä sanoit vähän tätä asiaa niin viime kerran ja mekin ollaan mietitty sitä paljon ja poliisi on vaan miettimäs vaan myös tiedä erilaisia tutkimuksia ja et asiat sitten ne saa jonkun vastauksen niinko selityksen ja ehkä me tähänki saadaan joku vastaus et miks se just on näin. Onks näis edellisist kerroist oaks sul tullu niinko paha mieli tai paha olo ku sä kävit täällä?
A: Vähä
M: Mikä on aiheuttanut sen pahan olon?
S: Osaak sää kertoo?
A: No ei oo kiva muistel tämmösii asioita? AXX ITKEE
M: Oo sää äidin kans pystyny puhummaan mistään?
A: Joo
m: Onks äiti pystynyt helpottamaan sun pahaa oloa?
A: On
M: Millä tavalla hän on sitä helpottanu?
A: Sen kaa voi jutel
M: Yy: Mitä äiti on miettinyt näistä asioista mitä me ollaan täällä keskusteltu?
A: En mää tiiä
M: Mää ajatteleen vaan niin että totta kai ko tää on semmonen asia mistä selkeesti tulee paha mieli ja niinko sanoit et sua vähän kiukuttaa niin totta kai äiti on se henkilö kenen kans haluu sit purhaa semmoset asiat mitä painaa mieltä. Onks äidilläkin tullu paha olo ku sä oot ollu täällä?
A: Mä en tiiä
M: Pelkääk sä myös Axx et äidille tulee myös paha olo niinku nyt sulla ko mennään, ko sä sanoit et on ikävä muistaa tämmösiä asioita ko sä oot ihan oikeassa ja se on varmasti tosi ikävä muistaa se kun se on ikävä asia ja ja poliisi on aina ikävissä asioissa ihmisten kans tekemisissä tarkotus ei oo et niist tehtäis niinku yhtään sen ikävämpiä mut joskus tarvii vaan tehdä niinko ikäviä asioita tai hyvin asijoitten eten. Onko sun tullu semmonen pelko et äidil tulee niinko paha olo et ko sää käyt täällä, mä tiedän et sä oot kauheen huolehtivainen Aleksanderkin sanoi et sä oot kiva isosisko ja sää huolehdit sun pikkusiskosta
A: Mä en tiiä: Tuskin äiti nauraa ...
M: Ook sää niinko jättänyt jotain kertomatta äidille näistä asioista täällä mistä ko sä pelkäät et hänelle tulee pahaolo?
A: Kaiken mun mielest tärkeen täält mä oon kertonu äitil.
M: Yy N isä sanoit niinku sun mielest tärkeinä onk joku sul semmonen mitä sä et oo halunnu kertoo et sä et oo halunnu hänen taakkaa
A: No ei oikeestaa mä oon kertonu en mä tiiä
M: Mul on nyt semmonen olo et sä et oo jotain sun äidille kertonu. Ooks mä oikeessa?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ Mä en….tai siis kaiken minkä mä muistan .. hirveen …. kuulustelust muista mitään
M: Mä kysyn vielä ook sä jättänyt jotain kertomatta äidille mitä me ollaan tääl puhuttu, missä sä pelkäät et äidil tulis paha olo?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
M: Ko viimeks ko täält lähit ni sanottiin et tääl ei oo mitään salattavaa kaikki saa kertoo jos äiti haluu tietää ni hän saa saa niinkun kertoa et ne ei oo semmosii juttuja mää sen takii halusin kysyy: Mitäs oon sä kertonu poliisille ja myös Satulle täs kaiken…
A: Kaiken minkä mää muistan
M: Entäs kaiken minkä sää tiedät?
A: NYÖKKÄÄ Ei siit melkein kolmen vuoden jälkeen muista enää paljon mut kaiken minkä mä muistan mä oon kertonu
M: Ehkä se johto siit ku itse on poliisi ja kauan ollu niin niin niin paljon ihmisiä kuullun lapsia sit oikein oikein rosvoja, joskus ne puhuu, joskus ne ei puhu mitään mut enimmäkseen ne puhuu koska asiat heit painnaa ja vaikka poliisit ko mä olen aina sanonut me oollaan aina ikävissä tekemisissä niin ei oo tarkotus tai loukata taikka satuttaa sillä voi semmonen semmonen erilainen tyyli niinkon kysyä ko joutuu kysy asioita ko mä vähän niinko tiedän se on niinko hammaslääkäri se puuduttaa se sattuu mut se on pakko tehdä koska sen tulee parempi olo joutuu niit vaan niinko kysymään
Ja sit välillä on ollu vähän semmonen olo mulla et on jotain asioita mitä mitä tota sä et oo halunnu kertoo
A: Kaikki mitä mä tiiä ja muistan sit mä oon kertonu koska ei mul oo mitään salattavaa
M: y-y ei seo ol jos se on joku salattava ni kylhän se sit painaa. sellaset asiat ko painaa ... Onko sulla Axx jotain kysyttävää?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
M: Ku ... tää oli vähän ikävä juttu et vähän mentii ne saman asiat läpi kun viimeks ja vähän ehkä kovemmalla kädellä paikka paikoin niin et ei jää hirveen niinko paha mieli sää muistat minkä takia me halutaan selvittää mä oon ihan varma et Jos sääkin olisit poliisi niin sääkin olisit yhtä sitkee. Sää haluaisti sen asian selvittää. Tuleeks sul Satu jotain mieleen täs paikas? Mut voiks mä luottaa siihen et jos joku asia jää vaivaamaan niin sää sitten ilmotat.
A:NYÄKKÄÄ
M: Pelkääksää nyt jotain?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ En enää murhaajii

Evil Lindros kirjoitti:Pitääköhän paikkansa tuo, että pikkuveli on pitänyt tätä sisartaan ennen kivana isosiskona, joka huolehtii? Missähän vaiheessa se sitten on muuttunut ihan hirviöksi, joka suunnitteleekin joukkomurhia koko perheelle ja myrkyttää ruoatkin muurahaismyrkyllä? Tuostakin sen voi päätellä ja nähdä, mikä tämä tyttö on ollut ennen kuin joku on päässyt muokkaamaan näiden nuorempien mielipiteitä.

Nätti_Jussi kirjoitti:

Evil Lindros kirjoitti:Pitääköhän paikkansa tuo, että pikkuveli on pitänyt tätä sisartaan ennen kivana isosiskona, joka huolehtii? Missähän vaiheessa se sitten on muuttunut ihan hirviöksi, joka suunnitteleekin joukkomurhia koko perheelle ja myrkyttää ruoatkin muurahaismyrkyllä? Tuostakin sen voi päätellä ja nähdä, mikä tämä tyttö on ollut ennen kuin joku on päässyt muokkaamaan näiden nuorempien mielipiteitä.

Nuorimmista lapsista pitäisi kaivaa totuus ulos siitä, miksi tällaisia juttuja on alettu kertomaan. Uudet oikeuspsykologiset haastattelut olisivat nyt tarpeen, ja tällä kertaa ilman mitään johdattelua ja sanojen suuhun laittamista. Psykologinkin pitää olla rehellinen haastatellessaan lasta.

Tähän tapaan tehdyille haastatteluille ei pitäisi antaa ollenkaan painoarvoa.


"Oon monta vuotta tienny"

IS keräsi katkelmia oikeuspsykologisista haastatteluista, joita Anneli Auerin puolustus pitää johdattelevina. Arvostelun mukaan haastattelut eivät olisi neutraaleja, vaan lapselle syötetään ajatuksia, joita hän jatkaa, ja joista haastattelija palkitsee hänet.

Haastattelija: Joo. Sä oot aika taitava salakuuntelemaan vissiin vai?
Lapsi: Joo. (hymyilee).
H: Ja sä oot hiippaillu sinne ja?
L: Aina hiippaillu siihen.

H: Joo.
L: Että meiän pitää, et me ei saada sitten mitään muuta kertoa.
H: Mmm. No onko äiti uhkaillu jollakin tai?
L: Tai sit se on tehny niin tai muuta ja sit se on ollut näin. (heristää nyrkkiä).
H: No onko äiti uhannu että hän tekee jotain tai?
L: On uhannu että sitte se lyö meitä tai sitte se tappaa meiät tai.

H: Nii. Joo. Sä menit sinne aina vähän niinkö pakoon, niinkö?
L: (äännähtää myöntävästi)
H: ...kotona ei ollu kiva olla.

H: Joo, joo. No tota, sen perusteella mitä sä oot mulle nyt kertonu ni musta vaikuttaa siltä et sä oot tienny jo pitkään, jo monta vuotta että...
L: Oon monta vuotta tienny
H: ...miten isä on murhattu.
L: Mut sit mä en oo uskaltanu kertoo enkä mä oo saanu kertoo kellekään ja.
H: Nii
L: Nyt mä vast oon uskaltanu kertoo.
H: Joo. Kuinka pitkään sä oot tienny sen että miten isä on murhattu? Kuin monta vuotta?

H: Missä huoneessa hän sitä piti?
L: Se oli keittiössä.
H: Joo. No tota, joo, et se oli se eri mitä sä näit sillon siellä Ulvilassa, niinkö?
L: Joo.
H: Hyvä.

peltirumpu kirjoitti:

Oppenheimer kirjoitti: Lapset kai tässä koko jutussa ovat suurimpina kärsijöinä. Kuinka moni kokee saman kohtalon. Isä murhataan, äiti on syytteessä murhasta ja tuomittu törkeistä rikoksista lapsiaan kohtaan. Silti sinulla on varaa julistaa lasten kertomukset sataprosenttiseksi huuhaaksi. Anneli muuten tässä kuuluisassa (ja vastenmielisessä) Apu-lehden videohaastattelussaa sanoi, että lasten jutuista 98 % on täyttä puppua. Kumpi on oikeassa sinä vai Anneli?

Olisiko noin? Lapsia ei sentään ole laitettu syyttömänä vankilaan.

Anneli puhui totta. Lasten kertomuksista 98% on potaskaa. Loput 2% totta (mikä sun nimi on ja sitä rataa). Ihan kaikkea eivät siis valehdelleet.

MissHolmes kirjoitti:Meidän on pirun kiva täältä pehmotynnyreistämme arvioida lasten puheiden totuudenmukaisuutta.
...
Kyllä minä silmissäni näen sairaan Annelin sairatuttaman pikkutytön, joka tunnemaailmaltaan ja arvoiltaan on erittäin kovaa hoitoa vaativassa tilassa. Suoraansanottuna vaarallinen, jos ei muille, niin ainakin itselleen.

pikasso kirjoitti:Kuka oli tämä haastattelija mistä yllä puhutaan. Nimiä kehiin, ammatti ja pätevyys julkiseksi.
Herrajumala tätä sontaa.

"Muistaakseni tämä huippuasiantuntija antoi aikoinaan lapsille "terapiaa". Myöhemmin sitten suoritti lapsen haastatteluja ja arvioi itse omaa työtänsä: "ei sisältänyt johdattelevia kysymyksiä". Ammattamaisesti totesi työnsä tehneen.
En ole koskaan kuullut täysipäisestä psykologista. Epäilen, ettei sellaisia ole olemassakaan "