MURHA.INFO

Monesti olen aprikoinut miesten ja naisten välistä eroa sexsuaalisissa haluissa ja tarpeissa.
Lähes jokainen mies on valmis rynnäkköön seksikkään naisen kanssa jos tilaisuus sattuu kohdalle.

Naiset yleisemmin väheksyvät ns.parisuhteen ulkopuolisia suhteita.Toisaalta taas kundit nostaa hirveen älämölön jos naisensa on narahtanut ns.pettämisestä.
Onhan se uskollisuus rakastumisvaiheessa (muutama kuukausi)mielessä miehilläkin,mutta äkkiä katse alkaa harhailemaan toistenkin naisten kaula-aukkoihin.

Höylätä yhtä ja samaa naista vuodesta toiseen ja ajatella kadotettuja mahdollisuuksia..
Onhan tosin osa naisistakin pettämiseen taipuvaisia,mutta yleisempää se taitaa olla miehillä.

Rakastumisen alkuvaiheessa tietysti seksi on parasta sen yhden ja ainoan kanssa,mutta älä hätäile,kyllä se intohimo siitä laimenee ja huomaat kaipaavasi uusia kokemuksia.

Onkse uskollisuus vähän yliarvostettua?

Vaihdettu ketjun nimeä kuvaamaan aihetta paremmin.

-Dante

Mun kokemuksen mukaan naiset ovat ahkerampia onanoimaan mitä miehet.
Saattaa olla että se johtuu kulttuuristamme,missä naisten seksuaaliset,vastakkaiseen sukupuoleen kohdistuvat halut ovat moraalikäsityksien mukaan vaikeammin toteutettevissa mitä miesten.
Moraalisesti tukahdutetut satunnaiskontaktit saavat vireän kasvualustan itsetyydytykselle.

Tämä koskee siis nuoria naisia,menopaussinsa kanssa kärvistelevät naiset ovat jo osansa hoitaneet ja hatun nosto heille.Teillä on jo muutakin mielessä,otaksun.

Waja kirjoitti:Höylätä yhtä ja samaa naista vuodesta toiseen ja ajatella kadotettuja mahdollisuuksia..

Tällaisessa kansakunnassa kannattaa olla tyytyväinen siitä mitä en.
Suomalainen mies kun harvemmin on mikään "catch of a lifetime".
Harvemmin se ruoho siellä aidan toisella puolen vihreämpää on..
Mutta jos haluaa elää siihen tahtiin niin ei kai kannata parisuhteeseen lyöttäytyäkään?

Waja kirjoitti:Rakastumisen alkuvaiheessa tietysti seksi on parasta sen yhden ja ainoan kanssa,mutta älä hätäile,kyllä se intohimo siitä laimenee ja huomaat kaipaavasi uusia kokemuksia.

Höpö höpö..Miehenä on ollut ilo samaa sukupuolta myötäeläviltä kuulla aina samat marinat:
muija ei anna tarpeeksi usein, ei suostu pukeutumaan niihin seksihepeneisiin mitkä sille ostin,
ei päästä b-rappuun yms yms...Kyllähän usein se mies on seksielämässä aktiivisempi osapuoli
mutta hämmästyttää kummastuttaa miten se vika aina on juuri siinä omassa muijassa ja siinä
että joka ilta sattuu päähän.

Waja kirjoitti:Onkse uskollisuus vähän yliarvostettua?

Päinvastoin, harvinaisen aliarvostettua.
Sinäkin mene nyt laittamaan rouvallesi pöytä koreaksi, hieman kynttilöitä ja viiniä
ja illalla rapsuttelet sieltä oikeasta kohtaa niin ei tarvitse täällä harmitella sitä seksielämän
yksitoikkoisuutta.

Siinäpä voi samalla näpösesti kertoa omalla puolisolleen hieman niitä omia halujaan ja ennenkaikkea
kysellä niitä myös siltä toiselta osapuolelta.
Vaikka yllätys onkin usein paras hyökkäys, ei se kumppani välttämättä niin ilostu jos sinne kakkoseen
kylmiltään heitetään tai kesken herkän hetken vetäistään ruoska tyynyn alta.

Ja pojat, jos te ette saa oman muijan kanssa sitä seksielämää pelaamaan, miten luulette että
kukaan muukaan innostuu?

Mä en niinkään omia turhautumisiani pyrkinyt purkamaan,vaan yleisellä tasolla asenteita peräänkuullutin.
Kynttiläillallisia on ollut arkipäivistymiseen asti.

Mä oon eka kertaa naimisissa (yli 20 vuotta) eikä vaimoni onneksi ole niin mustasukkainen ettenkö vähän saisi muitakin naisia viihdyttää;vaimollekkin tuttuja,yhteisiä ystävättäriä.

Monenlaista käyttäytymismallia mahtuu Suomenkin maahan.

Me ollaan miehemme kanssa oltu tiukasti uskollisia. Jos mies antais luvan niin saattaisin sopivan kohdalle osuessa kokeilla toista miestä mutta mies ei anna lupaa eikä itse halua muita naisia. Toisiamme ollaan uskollisesti höylätty jo kohta 17 vuotta On mun joskus tehnyt mieli pettää mutta sitten aina mietin, että hetken ilo on parisuhteen tuho, kannattaako se? Mies on sanonut, että jos petän niin se on sit siinä. Enkä pystyis elämään valheessa vaikka onhan sitäkin tullut harkittua.

Kaiken kaikkiaan uskollisuus on mielestäni yliarvostettua. Seksuaalisuus on normaalia ja monissa parisuhteissa tarpeet ei vaan kohtaa. Kai sitä vois silti parisuhteessa olla vaikka käviskin hoitamassa seksuaalisia tarpeitaan muualla?? Jos se olisi yleisesti hyväksyttyä hakea seksiä muualtakin niin voi hyvin olla, että erotilastot vähenisivät merkittävästi! Tarkoitan, että se olisi siis täysin ok kuten vaikka avoliitot jotka ennen olivat jotain ihan kauheaa. En nykytilannetta jossa vain harvat oikeasti kykenevät sellaisen diilin tekemään eli elämään ns. vapaassa suhteessa.

Jos se olisi kaiken kaikkiaan hyväksyttyä (ja tämän vuoksi omakin puoliso sen hyväksyisi) niin kyllä mä varmaankin kävisin vieraissa aina silloin tällöin

Damien kirjoitti: Suomalainen mies kun harvemmin on mikään "catch of a lifetime".

En pysty olemaan ihan samaa mieltä tästä asiasta. Kun mietit laajemmalla perspektiivillä et varmaan itsekään ole enää samaa mieltä. Tarkotan että joillekin (ei välttämättä suomalaisille naisille) suomalainen mies nimenomaan saattaa olla se catch of a lifetime.

Uskollisuus on aliarvostettua, on mielipiteeni. Seksielämän jutut on tasapainoisessa ja toimivassa suhteessa täysin sovittavissa olevia asioita, eikä mitään villeyksiä tarvi mennä muualle kokeilemaan.

Michaelm kirjoitti:Uskollisuus on aliarvostettua, on mielipiteeni. Seksielämän jutut on tasapainoisessa ja toimivassa suhteessa täysin sovittavissa olevia asioita, eikä mitään villeyksiä tarvi mennä muualle kokeilemaan.

Ei ne aina ole ollenkaan sovittavissa. Ihmisillä on erilaisia seksihaluja, toinen voisi olla melkein kokonaan ilman ja toinen haluaisi joka päivä. Tällaista lie aika vaikea sovittaa yhteen vuosia kestävissä suhteissa? Ei auta sopimukset jos kumpaakin stressaa jatkuvasti. Seksuaalisuus on melkoisen iso tekijä ihmisen elämässä ja kärsimystähän siitä seuraa jos joutuu olemaan ikuisessa puutteessa/antamaan "sopimuksesta" väkipakolla. Selkeästi et tiedä mistä puhut.

Tällaista ongelmaa ei olisi jos seksiin suhtauduttaisiin kuin syömiseen eikä niinkuin rikokseen jos se tapahtuu parisuhteessa.

ketsku kirjoitti:

Michaelm kirjoitti:Uskollisuus on aliarvostettua, on mielipiteeni. Seksielämän jutut on tasapainoisessa ja toimivassa suhteessa täysin sovittavissa olevia asioita, eikä mitään villeyksiä tarvi mennä muualle kokeilemaan.

Ei ne aina ole ollenkaan sovittavissa. Ihmisillä on erilaisia seksihaluja, toinen voisi olla melkein kokonaan ilman ja toinen haluaisi joka päivä. Tällaista lie aika vaikea sovittaa yhteen vuosia kestävissä suhteissa? Ei auta sopimukset jos kumpaakin stressaa jatkuvasti. Seksuaalisuus on melkoisen iso tekijä ihmisen elämässä ja kärsimystähän siitä seuraa jos joutuu olemaan ikuisessa puutteessa/antamaan "sopimuksesta" väkipakolla. Selkeästi et tiedä mistä puhut.

Juuri tällaisten "toinen voi olla ilman ja toinen haluaa joka päivä" -tapausten vuoksi viestissäni lukeekin, että "tasapainoisessa suhteessa". Onnellisuuden vuoksi onnistunut parinvalinta näyttelee aivan oleellista osaa, ja jos ääripäät löytävät toisensa on ilman muuta vaikeuksia odotettavissa. Ehkäpä ei myöskään olisi kovin viisasta vaikkapa raiskauksen kokeneelle henkilölle mennä ehdottelemaan käsirautaleikkejä. Tapauskohtaisia nämä jutut aika usein ovat, mutta silti olen sitä mieltä, että avoimella kommunikoinnilla ja toisen kuuntelemisella pystytään nämäkin asiat käsittelemään.

Ja pitää ilman muuta paikkaansa, että seksuaalisuus on huomattava osa ihmistä ja ongelmat sillä alueella näkyvät mahdollisesti muillakin elämän osa-alueilla.

Michaelm kirjoitti:Uskollisuus on aliarvostettua, on mielipiteeni. Seksielämän jutut on tasapainoisessa ja toimivassa suhteessa täysin sovittavissa olevia asioita, eikä mitään villeyksiä tarvi mennä muualle kokeilemaan.

Olen täysin samaa mieltä. Asiat voivat parhaassa tapauksessa olla jopa niin, ettei mitään erillissopimuksia tarvita, vaan kaikki sujuu luonnostaan.

Olisin väärän ihmisen kanssa suhteessa, jos koskaan miettisin "voivani/haluavani käydä vieraissa".

Ja pitää ilman muuta paikkaansa, että seksuaalisuus on huomattava osa ihmistä ja ongelmat sillä alueella näkyvät mahdollisesti muillakin elämän osa-alueilla.

Sama toisinpäin, eli ne ongelmat muilla elämän osa-alueilla vaikuttavat mahdollisesti, -ja oikeastaan ihan varmasti ainakin itselläni-, seksuaalisuuteen.

En haluaisi naiseni höyläävän muita miehiä, eikä hänkään haluaisi minun höyläävän muita naisia, joten emme tee sitä. Ensinnäkin tulisin moisesta todella mustasukkaiseksi ja se pilaisi suhteen. Sen lisäksi, pysyttäessä kahdenkeskisessä touhuilussa ei tarvitse miettiä kulkutauteja tai sitä, haluanko paapoa toisen miehen muksua. (En halua.)

Monille uskollisuus tuntuu olevan käsittämätöntä. Minä taas en ymmärrä uskottomuutta. Mikä siinä on niin vaikeaa? Olettehan sentään ihmisiä, ettekä mitään apinoita, joita kikkeli tai pimpsa ohjailevat promiskuiteettisesti. Ettekö olekin?

Odontologi kirjoitti:En pysty olemaan ihan samaa mieltä tästä asiasta. Kun mietit laajemmalla perspektiivillä et varmaan itsekään ole enää samaa mieltä. Tarkotan että joillekin (ei välttämättä suomalaisille naisille) suomalainen mies nimenomaan saattaa olla se catch of a lifetime.

Jos noin pinnallisten motiivien varjolla lähdetään sitä miettimään niin kyllä, olen vielä enemmän.
Silloin kun ollaan yhdessä aivan muista syistä kuin rakkaudesta(tai sen lievemmistä määritelmistä)
miulle on aivan sama sen uskollisuuden tähren.
Ja kuten sanoit "saattaa olla".Minä taas: "harvemmin on".Että näin tällä kertaa.

Miksi sitten pitää olla parisuhteessa, jos on kiinnostunut muistakin kuin omasta kumppanistaan? Eikö se, että kukaan muu ei kiinnosta, ole juuri se syy miksi ollaan yhdessä?

Unhola kirjoitti:Miksi sitten pitää olla parisuhteessa, jos on kiinnostunut muistakin kuin omasta kumppanistaan? Eikö se, että kukaan muu ei kiinnosta, ole juuri se syy miksi ollaan yhdessä?

Kannatan ehdottomasti parisuhdetta.Se antaa henkisellä tasolla tukevamman ja harmoonisemman elämän.
Lasten kasvatuskin sujuu jouheammin perinteisessä perheyhteisössä.

Toiseen kohtaan toteaisin että ei ihmistä ole luotu yksiavioiseksi kuten joitakin eläimiä jotka ovat aidosti yksiavioisia.Ihminen on yksiavioinen ainoastaan keinotekoisten yhteiskunnallisten ja sosiaalisten tapojen vuoksi.(Esim masai-kulttuuriin tieto yksiavioisuuden tahdikkuudesta ei ole vielä yltänyt).
Aika helposti irtoaa homon leima otsaan jos seksikkäät vastakkaista sukupuolta olevat eivät kiinnosta.
Kyllä ne ennen pitkää alkaa kiinnostamaan väitti kumppanisi mitä tahansa.On ihmisten joukossa tietysti poikkeuksiakin,mutta heitä on kyllä häviävän pieni määrä.Tai eivät vaan kehtaa tunnustaa himojaan...

Waja kirjoitti:Toiseen kohtaan toteaisin että ei ihmistä ole luotu yksiavioiseksi kuten joitakin eläimiä jotka ovat aidosti yksiavioisia.Ihminen on yksiavioinen ainoastaan keinotekoisten yhteiskunnallisten ja sosiaalisten tapojen vuoksi.(Esim masai-kulttuuriin tieto yksiavioisuuden tahdikkuudesta ei ole vielä yltänyt).
Aika helposti irtoaa homon leima otsaan jos seksikkäät vastakkaista sukupuolta olevat eivät kiinnosta.
Kyllä ne ennen pitkää alkaa kiinnostamaan väitti kumppanisi mitä tahansa.On ihmisten joukossa tietysti poikkeuksiakin,mutta heitä on kyllä häviävän pieni määrä.Tai eivät vaan kehtaa tunnustaa himojaan...

Masait eivät ole niin eristyneitä nykypäivänä, eivätkä ole olleet vuosikymmeniin.. ettei se moniavioisuus sittenkin olisi länsimaisen hapatuksen ja yksilökulttuurin levinneisyyttä ?

Että pitäisi käydä vieraissa aika ajoin, etteivät kaverit vain homona alkaisi pitää?

Tottakai kiinnostaa vieraatkin silmää miellyttävät, mutten ole itse kokenut tarpeelliseksi lähteä toiminnan tasolle, eli ei ole tehnyt mieli kuin vain katsella ja todeta henkilö miellyttäväksi. Himoja ei ole vieraisiin herännyt vielä koskaan parisuhteessa ollessani, ja jos joskus niin kävisi, niin soittaisin äkkiä omalle miehelle, että on valmiina .