MURHA.INFO

Lähes satavuotiaan natsioikeudenkäynti alkoi

97-vuotiaan Sandor Kepiron syytteet liittyvät tammikuun 1942 tapahtumiin Novi Sadissa nykyisen Serbian alueella.

Unkarissa alkoi torstaina oikeudenkäynti, jonka arvellaan jäävän lajissaan yhdeksi viimeisistä.
Oikeuteen asteli hitaasti ja keppiin tukeutuen hauraan oloinen, sadan vuoden ikää lähestyvä mies, jota syytetään osallisuudesta natsien sotarikoksiin.

97-vuotiaan Sandor Kepiron syytteet liittyvät tammikuun 1942 tapahtumiin Novi Sadissa nykyisen Serbian alueella. Unkarilaiset joukot hyökkäsivät kaupunkiin, ja yli 1200 siviiliä tapettiin. Partiota johtanut Kepiro on suoraan vastuussa 36 juutalaisen ja serbin surmista. Jos hänet katsotaan syylliseksi, häntä odottaa elinkautinen.

Torstaina oikeuteen saapunut vanhus vakuutti paikalla olleille toimittajille "täydellistä syyttömyyttään".

– Kaikki syytteet ovat valhetta. En tiennyt mitään joukkomurhista. Sotilaat eivät kertoneet minulle mitään.

Oikeustalon edessä oli opiskelijajoukko, jonka kantamat plakaatit julistivat, että "Murha ei vanhene".

Samoilla linjoilla on natsirikoksia tutkivan Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Simon Zuroff.

– Tässä ei voi olla armahdusta, ei myötätuntoa eikä tosiasioiden huomiotta jättämistä, Zuroff kommentoi toimittajille.

Wiesenthal-keskuksen kokoamalla etsittyjen natsirikollisten listalla Kepiro on tätä nykyä ykkösnimi.

Pakeni vankilaa Argentiinaan

Sandor Kepiroa luonnehditaan ikäänsä nähden hyväkuntoiseksi.
Lakimiehen koulutuksen saanut Kepiro aloitti sotilasuransa 24-vuotiaana Budapestin santarmiakatemiassa vuonna 1938.

Hän yleni nopeasti hierarkiassa niin, että vuonna 1943 hänestä tuli kapteeni. Uraa jatkui vuoteen 1944.

Kepiro joutui ensimmäisen kerran oikeuden eteen sota-ajan rikoksista syytettynä jo vuonna 1944 ja sitten uudelleen vuonna 1946, jolloin hänet tuomittiin 14 vuodeksi vankilaan poissaolevana.

Unkarilainen vältti vankilan pakenemalla Argentiinaan. Siellä vietetystä puolesta vuosisadasta tiedot ovat niukat. Kepiro oli aviossa ja sai kaksi lasta. Elanto tuli maataloudesta ja tekstiiliteollisuudesta.

Unkariin Kepiro palasi vuonna 1996. Hän asui Budapestissa asunnossa, joka on vastapäätä synagogaa. Wiesenthal-keskus jäljitti hänet kymmenen vuotta kotimaahan paluun jälkeen.

Tuomiota odotetaan tässä kuussa

Wiesenthal-keskus esitteli 1940-luvulta peräisin olleita oikeuden asiakirjoja, joiden mukaan Kepiro oli yhdessä 14 muun unkarilaisen upseerin kanssa tuomittu osallisuudesta Novi Sadin joukkomurhaan.

Kolmen tammikuisen päivän aikana vuonna 1942 kaupungissa koottiin yhteen satoja perheitä, jotka ammuttiin Tonavan rannalle. Jokea peittänyt jää murrettiin tykkitulella, jotta ruumiit saatettiin upottaa jokeen.

Kepiro on myöntänyt olleensa Novi Sadissa, mutta kieltänyt ottaneensa aktiivisesti osaa julmuuksiin tai mihinkään laittomaan.

– Meillä oli lista ihmisistä, jotka meidän piti koota yhteen. Sen antoi ihmisten tunnistamista hoitanut komitea, Kepiro muisteli vuonna 2006 New York Times -lehden mukaan.

Torstain oikeudenistunnossa Kepiro vakuutti olleensa ainoa, joka kieltäytyi käyttämästä aseita, koska käsky ei ollut kirjallinen. Lisäksi hän sanoi pelastaneensa viisi ihmistä, jotka oli haluttu tappaa.

Oikeudenkäynti jatkuu jo perjantaina, ja tuomiokin saatetaan antaa vielä tässä kuussa.

L'hde. Iltasanomat
Julkaistu: 05.05.2011

Mitenkään vähättelemättä natsien hirmutekoja, niin olisiko aika jo antaa anteeksi.
Simon Wiesenthal järjestö voisi suunnata energiansa rakentaa parempaa huomista meille kaikille.

Sikkis kirjoitti:Mitenkään vähättelemättä natsien hirmutekoja, niin olisiko aika jo antaa anteeksi.
Simon Wiesenthal järjestö voisi suunnata energiansa rakentaa parempaa huomista meille kaikille.

Hieman kyllä samaa mieltä, ei tämmöinen anna hyvää esimerkkiä esim. afrikassa tapahtuneiden kansanmurhien sovitteluille.

Toisaalta ymmärtää kyllä noita juutalaisiakin, olihan nuo natsien teot sen verran kummallisia.

Nyt on hyvä muistaa, ettei natsien uhreillakaan ollut ala- eikä yläikärajaa. Parempi se on ihmiselle, että joutuu tässä maailmassa vastaamaan teoistaan, kun mennä hautaan niistä vastaamatta.

Anteeksi on helpompi antaa niille, jotka sitä pyytävät. Pitäiskö uhrien yleensäkin antaa anteeksi heitä vahingoittaneille, ja jättää syyttämättä? Tämä näin loogisena kysymyksenä tuon anteeksianto-pointin jälkeen.

Sikkis kirjoitti:Mitenkään vähättelemättä natsien hirmutekoja, niin olisiko aika jo antaa anteeksi.
Simon Wiesenthal järjestö voisi suunnata energiansa rakentaa parempaa huomista meille kaikille.

Itse olen luonnollisesti sitä mieltä, että jos on vastuussa ihmisten kuolemasta, niin iällä ei sen suhteen pitäisi olla mitään merkitystä. Tai sillä, kuinka kauan teoista on aikaa kulunut. Kaikki murhaajat vaan oikeuden eteen, oli ikä sitten mitä tahansa. Vanhaksi eläminen ei kumoa nuoruuden tekoja.

^Aivan. Kyllähän tuo papparainen on nyt säälittävän näköinen tuossa tuolissa kyyhöttäessään, mutta tuskin on sitä ollut silloin kun on juutalaisparkoja tapattanut.

^Noh, kaveriahan ei kuitenkaan katsottu syylliseksi, joten sen suhteen ei itselläni ainakaan ole mitään ongelmia, vaikka kyllä toisaalta epäilyttävältä vaikuttaakin. Vaikeaa lähteä noin kaukaisia asioita kuitenkaan tutkimaan. Muut mahdolliset murhaajat sitten eri asia, jos vaan todisteita löytyy.

Tiina kirjoitti:^Aivan. Kyllähän tuo papparainen on nyt säälittävän näköinen tuossa tuolissa kyyhöttäessään, mutta tuskin on sitä ollut silloin kun on juutalaisparkoja tapattanut.

Totta.

Ei hän tosin ole nuorempanakaan näyttänyt tyypilliseltä murhaajalta.

Natsien aikaan saannokset olivat niin kamalia juttuja mut ei millään tavalla yksiselitteisiä. Suosittelen lukemaan kirjan holokausti jossa aika rankalla kädellä kerrotaan tuosta ajasta ja siitä kuka osallistui mitenkin. Mun mies on hirmu kiinnostunut yleensäkkin maailman historiasta ja ennen kaikkea saksalaisten sota historiasta. Paljon ollaan asiasta puhuttu ja musta noi jokainen joutaisi hirteen teoistaan mutta tosi asiahan on että monet niistä jotka saatteli juutalaisia joukkohautaan yms oli valinnan edessä, joko tapat tai sun perhe ja sut tapetaan. Monella miehellä jotka meni natsien puolelle vietiin samaan aikaan oma perhe teloitettavaksi ilman tietoa. Siellä on myös ollut sitä väkeä jotka silminnähden nauttivat teoistaan. suurin osaa ss-komentajistakin oli akateemisesti ja korkeastikoulutettuja, luulisi heidänkin moraalin olevan hieman toista kuin teloittaa lapsia vanhempiensa edessä

Vaikka olisi syylliseksi todettu niin tuskin olisi linnaan laitettu, papparainen oli rullatuolissaan sen kuntoisen näköinen että hyvä jos ymmärsi mitä tapahtuu, vielä oikeuskäsittelyyn pääsi kävelykepin turvin mutta kunto oli laskenut kyllä niin pahasti että jos syylliseksi olisi todettu niin varmaan olisi vanhainkotiin laitettu lähes kuuro papparainen takaisin joka tapauksessa, näin luulen.
Hyvähän nämä olisi ollut saada oikeuden eteen silloin kun vielä olisivat voineet tuomionsa kärsiäkin, esimerkiksi Kepiro näyttää pyörätuolissaan siltä että voi kuolla hetkenä minä hyvänsä, varmaan oikeussalissa lääkäri ollut paikalla koko ajan ja elvytysvalmius.

Tykkituli ja Tonava. Puolustus voitti, ei tainnut olla koko oja jäässä tuona aikana.

tervaeläin kirjoitti: Itse olen luonnollisesti sitä mieltä, että jos on vastuussa ihmisten kuolemasta, niin iällä ei sen suhteen pitäisi olla mitään merkitystä. Tai sillä, kuinka kauan teoista on aikaa kulunut. Kaikki murhaajat vaan oikeuden eteen, oli ikä sitten mitä tahansa. Vanhaksi eläminen ei kumoa nuoruuden tekoja.

Periaatteessa olen samaa mieltä mutta suhtaudun hieman skeptisesti siihen miten suurella varmuudella 1940-luvulla tapahtuneet sotarikokset voidaan näyttää toteen vuonna 2011. Tapahtumista on kulunut 70 vuotta.

Näyttö pitää tietysti aina saada ja tapauksesta riippuu, kuinka helppoa se on. Tämä henkilö vapautettiin syytteistä ja joitakin muita on tuomittu ihan viime vuosina. Mutta ei sillä perusteella voi lopettaa oikeudenkäyntejä, että näyttö ei välttämättä riitä. Eihän se aina riitä tuoreissakaan tapauksissa.

Sodan aikana ylenemiskierto on muuten normaalia nopeampaa ja Saksan armeijassa palveli alle 30-vuotiaita kenraalitason upseereitakin, joista osa on varmasti vielä hengissä. Yleisestä harhakäsityksestä huolimatta ei tunneta yhtään tapausta, jossa juutalaisten murhaamisesta kieltäytynyttä saksalaissotilasta (joita oli kyllä) olisi rangaistu teostaan. Siis edes millään poistumiskiellolla, teloitusryhmästä puhumattakaan. Keskitysleirien vartijavangit olivat sitten eri juttu.

Se mikä tässä ei ole oikein tullut esille on, että natseja pitää jahdata tänäkin päivänä siksi, että se voi ehkäistä jotakuta muuta tekemästä vastaavia rikoksia nykyaikana. Kun joku nykyajan sotilasdiktaattori miettii ihmisteurastusten aloittamista, hänen on hyvä tietää, että teko ei unohdu ja hänen on pakoiltava oikeutta päiviensä päähän.

Simon Wiesenthal-järjestön asema hieman mietityttää... Yleensähän rikolliset ottaa kiinni poliisi, joka periaatteessa on puolueeton, normeja noudattava organisaatio. Mikä on tällaisen puhtaasti uskonnollis-rodullis-poliittisen "poliisin" motiivi ja riippumattomuus?

Onko tarkoituksena todellakin sotarikollisten saaminen vastuuseen vai oletettua vaatimattomammat poliittiset ja valtiolliset päämäärät? Wiesenthalin organisaation esittämät syytökset otetaan joka tapauksessa poliittisista syistä "as is", ja vapauttavien tuomioiden täytynee olla todella perusteltuja suuren yleisön moraalisen vakuuttuneisuuden (ja valitun kansan erityisaseman) vuoksi.

Itse epäilen, että näitä oikeudenkäyntejä jatketaan vielä muutama vuosikymmen. Natsismi näyttää antavan ihmiselle rajattoman vaikutusvallan jo parikymppisenä, ja terveet "arjalaiset" elämäntavat ilmeisesti jatkavat elämää jopa yli satavuotiaaksi...

Vastakkainasettelun ja poliittisten väkivallantekojen seurauksen voiman voimme nähdä vaikkapa kansalais-/vapaussodassamme, jonka arvet eivät tule paranemaan vielä vuosikymmeniin. Vaikka näennäinen rauha on laskeutunut, jokainen uusi Huhtiniemi tuo syytökset pintaan.

Tähän loppuun totean - tarpeettomien kiihkoilujen rajoittamisen toivossa, sillä tämä natsiaihehan kuitenkin antaa jokaiselle oikeamieliselle syyn mihin tahansa tekoon - että mielestäni yli-ihmisyyden aate ei koskaan ole osoittautunut kovin kestäväksi pohjaksi yhteiskunnan ja maailman rakentamiseksi, olipa kyseessä natsismi, kommunismi, jumalan valitun kansan tai lahkon jäsenyys tahi sotarikostuomioista vapaan USA:n kannattaminen.