MURHA.INFO

Helsingin poliisi syvässä kriisissä

Maanantai 9.5.2011 klo 10.44

Ylityöt on kielletty. Jopa 60 poliisia saa kenkää vuoden loppuun mennessä. Rahat on loppu.

- Tämä on vakavin ja kriittisin tilanne minun aikanani, sanoo Helsingin poliisipäällikkö, poliisikomentaja Jukka Riikonen synkkänä.

Tilanne varmistui kaikessa vakavuudessaan maaliskuussa, kun Poliisihallitus vahvisti Helsingin poliisin kehysrahan eli käyttövarat tälle vuodelle. Summa oli kolme miljoonaa pienempi kuin viime vuonna.

Eikä lisärahaa ole enää luvassa mihinkään yllättäviin tilanteisiin tai operaatioihin.

- Eväät alkavat loppua, lataa Riikonen.

Vain hätätilanteessa

Yhtään uutta poliisia ei ole voitu palkata Helsinkiin kokonaiseen vuoteen, vaikka tehtävät lisääntyvät koko ajan. Nyt on laskettu, että ainakin 50:lle, mahdollisesti jopa 60 poliisille joudutaan antamaan kenkää vuoden loppuun mennessä. Käytännössä potkut merkitsevät sitä, että määräaikaisuuksia ei jatketa, eikä eläkkeelle lähtevien tilalle palkata uusia.

Välittömästi tuntuva säästötoimi oli kieltää ylityöt koko laitoksessa. Tai ei suoraan kieltää - toki ylitöitä saisi tehdä, mutta niistä ei enää maksettaisi korvausta.

Poliisikomentaja Jukka Riikonen korostaa, että ylityökiellosta voidaan joustaa vain erittäin vakavissa tapauksissa, kuten esimerkiksi piiritystilanteissa ja kun jonkun ihmisen henki on uhattuna.

- Siinä sitten tehdään ylitöitä poliisipäällikön vastuulla, vaikka tältä vietäisiin virkamerkki, hän vakuuttaa.

Hyöty rikollisille

Rikostutkinnalle ylityökielto on kuitenkin vakava isku.

- Meillä tutkitaan leijonanosa esimerkiksi huumausaineisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä jutuista. Ja niiden tutkintaan liittyy aina postaus (seuranta), mikä merkitsee ylitöitä. Kun pitkäjänteiseen tutkintaan ei voida enää laittaa resursseja, se on äärimmäisen huono juttu, Riikonen lataa.

- Ylitöitä ei meillä ole tehty huvin vuoksi.

Nyt pelätäänkin, että ammattirikolliset ulosmittaavat täyden hyödyn pääkaupungin poliisin nälkäkuurista. Rikostutkinta uhkaa pitkittyä ja vesittyä. Rikosvyyhteihin ei päästä iskemään ajoissa, jolloin jutut pääsevät laajenemaan ja sitä kautta aiheuttamaan entistä enemmän työtä poliisille.

Kierre on valmis ja se ruokkii itse itseään.

Kurjuus näkyy

Tavallinen helsinkiläinen alkaa jo nähdä resurssipulan arjen tilanteissa.

- Poliisia joutuu odottamaan entistä kauemmin esimerkiksi häiriötilanteisiin, kolareihin ja murtokeikoille. Pahinta on, että aletaan syrjäseutujen tapaan hoitaa asioita puhelimella. Tähän asti meille on ollut kunnia-asiana käydä paikan päällä, Riikonen sanoo.

Väen väheneminen merkitsee myös jonojen kasvamista esimerkiksi passi- ja ajokorttiluukuilla.

Riikonen korostaa, ettei halua levittää hysteriaa tai turvattomuuden tunnetta.

- Jäykät (vakavat) jutut kyllä hoidetaan. Jos on todella kova hätä, poliisi saadaan paikalle 4-5 minuutissa. Mutta normaaliin arkeen liittyvissä asioissa tämä kurjuus alkaa näkyä.

RISTO KUNNAS
[email protected]

Sunshine kirjoitti:On se hienoa, kun Portugaliin kyllä ollaan rahaa laittamassa, mutta meidän oman turvallisuuden puolesta ei haluta tehä mitää.

Biibeli kirjoitti:Ei jumalauta mitä paskaa, samalla joku kusipää sosiaalivirastossa käyttää kymmeniä tuhansia oman työhuoneensa koristeluun ilman sanktiota.. Itseasiassa n. 72 000€ jolla käsitykseni mukaan olisi ainakin pari poliisia palkattu

Iltalehti kirjoitti:http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011053 ... 2_uu.shtml

Helsingin poliisi lomautetaan ehkä viikoksi

Maanantai 30.5.2011 klo 16.47

Helsingin poliisilaitos saattaa lomauttaa koko henkilöstönsä viikoksi.

Poliisipäällikö Jukka Riikosen mukaan menot ylittävät määrärahat kahdella miljoonalla eikä vajetta ole saatu kurottua umpeen säästötoimilla.

Mahdollisista lomautuksista päättää Poliisihallitus, jolle Helsingin poliisi on lähettänyt asiasta kirjeen viime viikolla.Riikosen mukaan Helsingin poliisissa työskentelee ensi vuonna noin 60 poliisia vähemmän kuin tänä vuonna, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uutta väkeä eikä määräaikaisuuksia jatketa.

Riikonen korostaa, että resurssipulasta huolimatta poliisi kykenee yhä hoitamaan kiireelliset tehtävät. Niukka rahatilanne näkyy enemmän tilanteissa, joissa esimerkiksi kansalaisen henki tai terveys ei ole vaarassa. Poliisi saattaa tulla nykyistä hitaammin selvittelemään esimerkiksi peltikolaria tai kellarimurtoa.

- Kannattaa varautua myös siihen, että passia ja aselupia hakiessa saattaa joutua jonottamaan aiempaa pidempään, Riikonen sanoo.

Rahapula rampauttaa vakavan rikollisuuden tutkinnan

Rahanpuutteen vuoksi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta vaikeutuu lähivuosina huomattavasti.

Poliisi on joutunut muun muassa rajoittamaan ylitöiden tekoa palkkakulujen pienentämiseksi.

- Tämän vuoksi esimerkiksi joissakin isoissa huumejutuissa tutkinta on jouduttu keskeyttämään, sanoo rikosylikomisario Jari Aarnio.

Lisäksi tutkinnan aloittamista joudutaan monesti lykkäämään erityisesti ihmiskauppa- ja paritusjutuissa.

Poliisille aiheutuu päänvaivaa rikollisuuden kansainvälistymisestä. Sen seurauksena tutkinta hidastuu ja kallistuu.

- Jos epäiltyjen joukossa on ulkomaalaisia, tutkinta on noin puolet kalliimpaa kuin silloin, jos kaikki tekijät ovat suomalaisia, Aarnio sanoo.

Pelkästään tulkkauskustannukset ovat poliisin mukaan kaksinkertaistuneet neljässä vuodessa.

STT

Helsingin Sanomat kirjoitti:http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisin+ty%C3 ... 5554785116

Poliisin työmoraali uhkaa rapistua säästöjen vuoksi
3.2.2012 5:00

Lasse Kerkelä

Valtion säästöohjelma on vaikeuttanut monin tavoin poliisin mahdollisuuksia valvoa lakia ja suojella kansalaisia rikoksilta. Samalla poliisin työturvallisuus on heikentynyt, tulot pienentyneet ja työmotivaatio rapistunut.

Yli 200 poliisia vastasi Helsingin Sanomien sähköpostikyselyyn, jolla selvitettiin säästöjen vaikutusta poliisien työhön.

"Entistä enemmän juttuja joudutaan hoitamaan 'siististi' virastosta käsin paperihommina. Tämä taas on suoraan verrannollinen tulokseen. Motivaatio laskee", kertoo eräs rikostutkija.

"Porukkaa on vähennetty niin paljon, että varsinkin rikostutkinnassa leijuu loppuun palamisen riski. Toisaalta se on heijastunut työmoraaliin. Nyt koetetaan päästä siitä, mistä aita on matalin", toinen poliisi huomauttaa.

Eräs 30 vuotta poliisityötä tehnyt kertoo, ettei poliisissa ole koskaan ollut näin huonoa henkeä kuin nyt.

Muutamat kyselyyn vastanneet kertovat, että poliisi kaunistelee tilastoja poliisitoiminnan tason laskun peittämiseksi.

"Kiireellisyysluokituksia vääristellään. A-luokan tehtäviä kirjataan B-luokan tehtäviksi, koska ei ole laittaa partiota paikalle", yksi kyselyyn vastanneista toteaa.

Lue lisää kyselyn tuloksista Helsingin Sanomien perjantaisesta lehdestä.

Helsingin Sanomat kirjoitti:http://www.hs.fi/kotimaa/N%C3%A4in+poli ... 5554785353

Näin poliisit kertovat säästöjen vaikutuksista
3.2.2012 5:00

"Tavallisten ihmisten oikeusturva on koetuksella, kun ns. pikkurikokset jäävät kokonaan tutkimatta. On oikeastaan turha puhua enää tutkintaosastosta, kun ei siellä voida mitään oikeasti tutkia. Vähänkin pienempi asia haudataan pinon alimmaiseksi tai jopa päätetään keskeyttää saman tien, kun ei ole resursseja. Kirjaamo-osasto olisi parempi nimitys."

"38 vuoden poliisikokemuksella tiedän, että rikosasiat ovat asianomistajille tärkeitä ja he seuraavat, mitä niille tehdään. Tällaisissa tutkimattomissa tapauksissa asianomistajat kokevat asiansa tulleen huonosti hoidetuiksi niin kuin ne ovatkin. Siitä seuraa, että he eivät enää ilmoittele asioista, eivätkä luota poliisin kykyyn ja haluun toimia."

"Vähentyneillä resursseilla on ollut selkeä vaikutus muun muassa tutkinta-aikoihin ryhmässäni. Vielä reilu vuosi sitten keskimääräinen tutkinta-aika oli noin 70–80 vuorokautta. Tällä hetkellä puhutaan noin 150 vuorokaudesta eli tutkinta-ajat ovat kasvaneet puolella."

"Tulemme pahimmillaan näkemään tilanteen, että tutkijoita tuomitaan virkavelvollisuuden rikkomisista, vaikka tutkijalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta selvitä työstään."

"Hyvin suuri osa kirjatuista ilmoituksista ei johda mihinkään, koska ei ole resursseja tutkia niitä. Pelkkä kirjurina olo turhauttaa, ja järjestelmästä menee mielekkyys."

"Työskentelen rikostorjunnassa, tutkintatyössä. Tutkinta-ajat pidentyneet. Työt ruuhkautuvat, ja tekemättömät työt vaivaavat ajoittain enemmän ja enemmän. Työn laatu on alkanut myös tippua. Pyritään menemään siitä yli, missä aita on matalin. Tämä on todella huolestuttavaa."

"Yhteistyö toisten osastojen kanssa alkaa ajoittain rakoilla. Tämä johtaa henkilöiden välisiin ristiriitoihin ja työpaikkahengen alenemiseen. Olen huomannut, että sekä itse että monet muut ovat menneet siihen, että hoidetaan vain itselle kuuluvat hommat ja toisten auttamiseen ei enää riitä aikaa. Aikaisemmin pyrittiin tekemään poliisitöitä yhdessä riippumatta siitä, minkä osaston vastuulle ne kuuluivat."

Helsingin Sanomat kirjoitti:http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisiylijoht ... 5554828740

Poliisiylijohtaja Paatero: Poliisit rutisevat mutta moraali säilyy
3.2.2012 12:13

Lasse Kerkelä

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo allekirjoittavansa täysin sen viestin, jonka Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet yli 200 poliisimiestä ja -naista toivat ilmi.

"Viesti on täysin linjassa sen kanssa, mitä olen suu vaahdossa kertonut päättäjille. Joidenkin kyselyyn vastanneiden näkemykset olivat vaan osittain hieman raflaavampia kuin itselläni", Paatero sanoo.

Helsingin Sanomat julkaisi perjantaina laajan sähköpostikyselyn tuloksia siitä, miten säästöt ovat vaikuttaneet poliisitoimintaan.

Kyselyyn vastasi 215 poliisia. Heistä melkein kolmannes on sitä mieltä, että säästöt ovat ajaneet poliisitoiminnan kriittiseen tilaan.

Vastaajien mukaan poliisi jättää entistä vakavampia rikoksia tutkimatta, jos rikosilmoituksen tekijä ei osaa itse nimetä rikoksen tekijää. Samoin hälytystehtävien hoitaminen on huonontunut, työturvallisuus heikentynyt, tulot pienentyneet ja työmotivaatio rapistunut.

Poliisiylijohtaja Paateron mukaan todelliset säästötoimet ovat vasta edessä, minkä vuoksi tilanne on huonontumassa oleellisesti lähivuosina.

"Poliisien määrä on edelleen kohtuullinen. Viime vuonna poliisien määrä oli yhä vuoden 2008 tasolla. Se putoaa kuitenkin 7 800:sta tuhannella tulevina vuosina. Jokainen tajuaa, että sillä tulee olemaan dramaattiset seuraukset."

Paatero ei usko, että poliisien työmoraali heikkenisi, vaikka työolot heikkenisivät.

"Poliisi ei varmasti ole ensimmäinen virkamies, joka alkaa luopua moraalistaan. Poliisi pyrkii vastaisuudessakin tekemään työt niin hyvin kuin voi. Se rutisee siinä sivussa mutta hoitaa työt", Paatero uskoo.

Jotkut HS:n kyselyyn vastanneet kertoivat, että poliisi on vääristellyt hälytystehtävien kiireellisyysluokkia tilastojen kaunistelemiseksi. Paatero kiistää, että kyseessä olisi ainakaan laaja ilmiö.

Poliisi puhuu rahaa

Mikko Niskasaari

Poliisi levittää kauhukuvia resurssipulasta. Tosiasiassa poliisin määrärahat ovat vuosi vuodelta kasvaneet & väkimäärä on ennallaan. Se selviää, kun tarkistaa poliisijohdon väitteet.

"Poliisitoimen säästöt ovat johtamassa siihen, ettei poliisi pysty enää takaamaan kansalaisten turvallisuutta koko maassa”, valitti poliisiylijohtaja Mikko Paatero Ylen Ykkösaamussa tammikuun 14. päivänä. Paatero myös väitti rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden, kasvavan jyrkästi, samaan aikaan kun poliisin resurssit vähenevät.

Poliisiylijohtajan maalaama kuva ei ole tosi, vaikka samaa poliisin pulapuhetta julkaistiin viime vuoden lopulla runsaasti eri medioissa. Jo useamman vuoden ajan on ihmisille luotu kuvaa, että poliisien määrä on romahtanut. Tämä käsitys on iskostunut myös kadunmieheen. Kun poliisi jättää vaikkapa metsästysrikoksen tutkimatta, kansalainen toteaa alistuneesti, etteivät ”ne ehdi, kun on säästetty ja vähennetty väkeä”.

Poliisijohto käynnisti tämän tuoreimman pulapropagandan viime vuonna marraskuun viimeisenä päivänä oikeustoimittajille järjestetyllä poliisiylijohdon briiffaustilaisuudella. Sen jälkeen eri lehtiin alkoi ilmestyä kauhistelevia uutisia poliisin niukkenevista resursseista.

Kun tilasin joulukuussa poliisihallinnosta tiedot poliisin rahoista ja miesvahvuudesta, niiden toimittaminen kesti toista viikkoa. Ilmeisesti taulukot eivät olleet valmiina, ne täytyi koota.

Todellisuudessa poliisin määrärahat eivät ole pienentyneet, vaan kasvaneet voimalla. Vuoden 2005 alusta viime vuoden loppuun valtion budjetissa ja lisäbudjeteissa poliisin vuotuiset määrärahat ovat nousseet 140 miljoonaa euroa. Lisäystä on yhden Guggenheim-museon verran, 25 prosenttia. Määrärahoja on joka vuosi nostettu, eikä suinkaan leikattu. (Taulukko 1).

Myös tälle vuodelle määrärahat nousivat, viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verraten 12 miljoonaa euroa. Lisäksi poliisin erilaisista luvista, passeista ja vastaavista keräämät maksut ovat nousseet.

Viime vuonna poliisi keräsi niillä 56 miljoonaa euroa, tälle vuodelle on laskettu viisi miljoonaa enemmän. Maksut tulevat suoraan poliisin käyttöön, budjettivarojen päälle, joten rahanlisäys on tälle vuodelle yhteensä 17 miljoonaa euroa.

Tämä siis ennen valtion lisätalousarvioita, joissa poliisi suurella todennäköisyydellä saa lisää varoja, kuten on saanut aiempinakin vuosina.

Poliiseja ei myöskään ole vähennetty. 2000-luvulla poliiseja on ollut virassa keskimäärin 7 725, ja viime vuoden lopulla heitä oli 7 750. Tosin vuosina 2009 ja varsinkin 2010 poliiseja oli hieman enemmän, mutta se saatiin aikaiseksi väliaikaisin poikkeusjärjestelyin. Vuosikymmenen keskitaso on vakaa. (Taulukko 2).

Tämä on poliisilta huomattavan hyvä saavutus, sillä Matti Vanhasen toisen hallituksen tarkoitus oli vähentää poliisista 600 henkilötyövuotta.

Vanhasen hallitus leikkasi monelta hallinnonalalta, esimerkiksi ympäristöhallintoa se amputoi tehokkaasti, mutta poliiseihin leikkaukset eivät yltäneet. Poliisin tiedotuksessa puhe jatkuvasti uhkaavista vähennyksistä säilyi, mikä ei varmasti ole vahinko.

Poliisiylijohtaja Paatero liioittelee myös rikollisuustilannetta. Se on tosiasiassa varsin vakaa. Poliisi kirjaa vuosittain rikoslakirikoksia noin 420 000–440 000 kappaletta. Luvusta puuttuvat pääosin liikennerikokset, jotka tilastoidaan erikseen. Tosin väkivaltarikoksissa on nousua, mutta tilanne ei ole niin paha, kuin Mikko Paatero antoi ymmärtää.

Vakavin väkivalta ei lisäänny vaan vähenee. Henkirikoksia on 2000-luvulla tehty selvästi vähemmän kuin 1990-luvulla, vaikka lukuja nostavat kolme Suomen historiassa täysin poikkeuksellista joukkomurhaa. Samoin törkeiden pahoinpitelyjen määrät ovat laskussa, joskin loivassa.

Lieviä ja tavallisia pahoinpitelyjä kirjataan vuosittain 28 000–32 000 kappaletta. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on tässä selvä, noin 5??000 tapauksen nousu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Tämä on se Paateron mainostama väkivaltarikosten nousu, ja tämä on myös rikostilastojen ainoa merkittävä nousu. Onko siis väkivaltarikollisuus karkaamassa käsistä? Tuskin.

Kevään 2011 lakimuutoksella virallisen syyttäjän syyteoikeus laajeni koskemaan perheen ja lähisukulaisten keskeisiä lieviä pahoinpitelyjä, jotka aiemmin olivat asianomistajarikoksia. Tämä on lisännyt rikosilmoitusten määrää, senhän voi nyt tehdä myös sivullinen. Se ei siis välttämättä kerro itse väkivallan lisääntymisestä.

”Myös uhritutkimus tukee tätä tulkintaa. Niissä ei ilmene väkivallan lisääntymistä, mutta väkivallan ilmitulo on lisääntynyt. Ilmoituksia siis tehdään herkemmin. Yleensäkin, kun joissain rikosten määrissä tapahtuu äkillinen nousu, selittäjää kannattaa ensimmäiseksi etsiä muuttuneesta laista”, tutkija Reino Siren oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta toteaa. Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.

_______________

Poliisirekisteriin joutuvat kaikki

Kun poliisi valittaa raha- ja väkipulaa, sillä usein pohjustetaan uusia valtuuksia. Ikään kuin kompensoidaan resurssien vähyyttä valtuuksien määrällä.

Poliisilla on koko ajan vireillä hankkeita valtuuksien laajentamisesta. Juuri nyt tavoitteena on laajentaa poliisin oikeutta merkitä tietoja poliisiasiain tietojärjestelmään eli Patjaan.

Sisäministeriön esitys on, että Patjaan saadaan jatkossa kirjata kenestä tahansa mitä tahansa tietoja, joilla voidaan olettaa saattavan olla tekemistä jonkin rikoksen kanssa.

Esimerkiksi jos joku nähdään lähellä taloa, jota poliisi seuraa, koska epäilee jotain siinä asuvaa huumekaupasta, asia voitaisiin kirjata Patjaan. Sillä, onko henkilöllä mitään tekemistä talon, tai huumekaupan kanssa, ei ole merkitystä.

Tämä ei ole viatonta. Poliisi käyttää myös suurta hallinnollista valtaa ja turvautuu siinä Patjaan, joka on kuitenkin erittäin epäluotettava. Siihen kirjataan ja siellä säilytetään kaikki rikosilmoitukset, jotka ikänään on tehty.

Siihen ei kuitenkaan kirjata, jos ilmoitus oli kokonaan aiheeton, jos rikosta ei edes ollut, jos syyllisyydestä ei ollut näyttöä, jos syyte hylättiin. Todellisten rikosten lisäksi järjestelmä on siis täynnä todistamattomia epäilyjä ja jopa ilkivaltaisesti tehtyjä vääriä ilmoituksia.

Silti poliisi antaa lausuntoja ja tekee hallintopäätöksiä myös tämän rekisterinsä pohjalta. Lisäksi käytetään keskusrikospoliisin lausuntoja, jotka perustuvat sen salaisiin tiedostoihin.

Korkeimmassa hallinto-oikeuden käsittelyssä on useita valituksia, joissa henkilöiltä on peruttu järjestysvalvojan luvat – viety siis ammatti – tai aseluvat, koska KRP:n salaisen tiedoston yksilöimättömien väitteiden mukaan henkilöllä väitetään olevan ”yhteyksiä” järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Näin kohdellaan täysin nuhteettomia kansalaisia, joilla ei ole mitään rikoksia tilillään. Lakimuutos laajentaisi epämääräisen ja epäluotettavan vihjetiedon rekisteröinnin ja käytön kaikille poliiseille.

Mikko Niskasaari

_______________

Kunnia maksaa

Kaksi esimerkkitapausta, jotka nielivät rutosti rahaa.

Poliisin määrärahat ovat kasvaneet, mutta mihin rahat menevät? Yksi vastaus on, ettei poliisi osaa priorisoida, vaan haaskaa valtavat voimavarat mitättömiin juttuihin.

Heinäkuussa 2010 Helsingin poliisille ilmoitettiin entisen kansanedustajan, liikuntajohtaja Anssi Rauramon lähteneen ravintolasta autolla, jonka kulkua kuvattiin hieman epävarmaksi.

Pari tuntia myöhemmin Rauramon ovelle ilmaantui poliisipartio, joka halusi puhalluttaa hänet. Rauramo kiisti ajaneensa juopuneena, kertoi juoneensa kotonaan konjakkia ja kieltäytyi puhaltamasta alkometriin.

Poliisit jäivät pyörimään paikalle ja soittelivat ohjeita. Kun he olivat aikansa hakanneet ovea ja uhanneet murtautua sisään, Rauramo suostui puhaltamaan. Ilmoituksesta oli nyt kulunut kolme tuntia. Mittarin lukema oli maltillinen.

Asiassa tehtiin täysimittainen esitutkinta, ja kihlakunnansyyttäjä Lasse Ylevä syytti Rauramoa törkeästä rattijuopumuksesta sekä poliisille niskoittelusta. Rattijuopumussyyte kaatui näytön puutteeseen, niskoittelusta tuli sakot.

Ei ole mitään järkevää syytä puhalluttaa ketään kotonaan kaksi tuntia väitetyn juopuneena ajon jälkeen. Jos mies sanoo juoneensa kotonaan, ei ole keinoa todistaa muuta.

Tämä on poliisin täytynyt ymmärtää, mutta mitä ilmeisimmin tilanne kävi poliisin kunnialle. Silloin poliisilla on käytössään rajattomasti resursseja. Kun ei voitu todistaa rattijuttua, rakennettiin syyte niskoittelusta. Sen puolestaan aiheutti yksin poliisi.

Syyskuussa 2011 ratkaistiin Helsingin käräjäoikeudessa surkuhupaisa veitsijuttu. Se alkoi, kun mies meni tapaamaan kaveriaan, jonka kotona olivat yllättäen poliisit tekemässä kotietsintää.

Etsintää vetänyt ylikonstaapeli teki miehelle henkilötarkastuksen – jonka laillisuus on vähintään kyseenalainen – ja havaitsi tämän avainketjussa pikkuisen veitsen. Mies hoitaa työkseen tavaran vastaanottoa ravintolassa, ja hän kertoi veitsen olevan työkalu, jolla aukaistaan pakkaukset.

Ylikonstaapeli kirjoitti sakot, mies vastusti.

Poliisi ei luovuttanut, koska poliisi ei luovu väitteistään. Seurasi esitutkinta, jossa poliisi kyseenalaisti jopa miehen työpaikan, koska jossain tiedostossa hänen ammatikseen on merkitty rakennusala. Apulaissyyttäjä Juha Heiskala syytti miestä ”toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta”.

Todistajia kuultiin kaksin kappalein. Syyte hylättiin, koska kyseessä oli työkalu ja hallussapitoon siis pätevä syy.

Valtio tuomittiin maksamaan puolustuksen lasku ja palauttamaan veitsi. Jälkimmäinen ei onnistu, koska ylikonstaapeli oli ensitöikseen hävittänyt tärkeimmän todistuskappaleen.

Tällaisia täysin tyhjiä juttuja poliisi tutkii ja vie tuomioistuimiin vuosittain tuhansia. Siihen resurssit hupenevat.

_______________

Sivun artikkeli on julkaistu myös voiman numerossa 1/2012 s. 39-40

RoboCop kirjoitti:Re: Helsingin poliisissa kriisi: rahat loppu
Kirjoittaja HammelmanN420 päivämäärä Pe Maalis 18, 2016 4:11 pm

Onneksi käytetään isot rahat vaarallisten pilvenpolttajien metsästykseen ja annetaan rauhallisten hormoonipäiden narkata rauhassa..

Teknisten ongelmien vuoksi alkuperäinen viesti on poistettu ja kirjoitettu uusi viesti tilalle T. Mode