MURHA.INFO

Liekkö tästä vielä juttua...varmaan mutta en löytänyt. Muistatteko/tiedättekö tapauksia joissa surmatun omainen olisi kostanut surmaajalle ennen/jälkeen tuomion. Tavan narkki-pulipiireissä näitä on mutta että ihan tavan perheissä?

Itse olen ollut aina sitä mieltä, että jos joku lapsen raiskaajatappaja tai aikuisiälläkin tappaja (kuten se vartijan tappo) tekis jotain jommalle kummalle mun lapsista niin mikään oikeuden antama tuomio ei meikäläiselle riittäis. Odottasin ja nauttisin joka helevetin päivä että teon tekijä pääsee vapaaksi ja miettisin kuinka kiduttamalla kostaisin sen teon. Ihan perkeleen sama jos joutus linnaan. Näkeehän tästä laukkusurmatapauksestakin että selittelemällä ei paljoa tuomiota tipu. Sitten kattelisin linnassa telkkua pari vuotta valmiilla ruualla ja muistelis koston kohteen ilmeitä.

Onhan näitä ainakin pari juttua, jotka löytyy palstalta.

Jäätynyt enkeli kirjoitti:Itse olen ollut aina sitä mieltä, että jos joku lapsen raiskaajatappaja tai aikuisiälläkin tappaja (kuten se vartijan tappo) tekis jotain jommalle kummalle mun lapsista niin mikään oikeuden antama tuomio ei meikäläiselle riittäis. Odottasin ja nauttisin joka helevetin päivä että teon tekijä pääsee vapaaksi ja miettisin kuinka kiduttamalla kostaisin sen teon. Ihan perkeleen sama jos joutus linnaan.

Jotenkin pelottavaa, että fantasioit tällaisesta vaikka sinulla ilmeisesti on kaksi ihan tervettä ja hyvinvoivaa lasta. Mitä toinen lapsesi ajattelisi - ja miten hänen elämäänsä vaikuttaisi - jos hän sisarensa menetyksen jälkeen joutuisi vielä kestämään sen että äidistä tulee elinkautisvanki ja murhaaja?

Indrid Cold kirjoitti:

Jäätynyt enkeli kirjoitti:Itse olen ollut aina sitä mieltä, että jos joku lapsen raiskaajatappaja tai aikuisiälläkin tappaja (kuten se vartijan tappo) tekis jotain jommalle kummalle mun lapsista niin mikään oikeuden antama tuomio ei meikäläiselle riittäis. Odottasin ja nauttisin joka helevetin päivä että teon tekijä pääsee vapaaksi ja miettisin kuinka kiduttamalla kostaisin sen teon. Ihan perkeleen sama jos joutus linnaan.

Jotenkin pelottavaa, että fantasioit tällaisesta vaikka sinulla ilmeisesti on kaksi ihan tervettä ja hyvinvoivaa lasta. Mitä toinen lapsesi ajattelisi - ja miten hänen elämäänsä vaikuttaisi - jos hän sisarensa menetyksen jälkeen joutuisi vielä kestämään sen että äidistä tulee elinkautisvanki ja murhaaja?

En minäkään menisi takuuseen käyttäytymisestäni, jos lapseni vaikkapa raiskattaisiin ja tapettaisiin. Tähän mennessä olen saanut peltipoliisilta yhdet rikesakot ja lisäksi joitakin parkkisakkoja, siinä rikosrekisterini tähän mennessä. Mutta jos joku pedofiili tappaisi lapseni, käyttäisin erittäin todennäköisesti oman käden oikeutta, vaikka siinä menisi toimeentulo ja joutuisin tiilenpäitä lukemaan.

Indrid Cold kirjoitti:
Jotenkin pelottavaa, että fantasioit tällaisesta vaikka sinulla ilmeisesti on kaksi ihan tervettä ja hyvinvoivaa lasta.

Minusta taas on todella pelottavaa että ns. tavis ihmisen jolla on 1 kpl pysäköintisakkoja vuodelta 1995 täytyy edes ajatella oman käden oikeutta.

Jäätynyt enkeli kirjoitti:

Indrid Cold kirjoitti:
Jotenkin pelottavaa, että fantasioit tällaisesta vaikka sinulla ilmeisesti on kaksi ihan tervettä ja hyvinvoivaa lasta.

Minusta taas on todella pelottavaa että ns. tavis ihmisen jolla on 1 kpl pysäköintisakkoja vuodelta 1995 täytyy edes ajatella oman käden oikeutta.

Meissä jokaisessa asuu pieni sadisti Parempihan se on fantasioida, eikä laittaa toimeksi. Aika moni meistä on jossain vaiheessa mielessään ajatellut tekevänsä väkivaltaa toiselle tai peräti tappavansa toisen, harvat siirtävä nämä fantasiat käytännön tasolle.

Moni näitä kostohommia fantasioi, mutta tosiapaikan tullen hyvin harvoin kostetaan... Niin varmaan täälläkin uhoavien tapauksissa.

Marsalkka kirjoitti:Moni näitä kostohommia fantasioi, mutta tosiapaikan tullen hyvin harvoin kostetaan... Niin varmaan täälläkin uhoavien tapauksissa.

Onneksi harva mistään fantasioi. Fantasiointi joskus voi olla oire siitä, että joskus jotakin tapahtuu. Sarjamurhaajatkin ovat usein aloittaneet fantasioilla ennen kuin ovat siirtyneet käytännön toimintaan. Jos kuitenkin pedofiili tappaisi lapseni, en todellakaan mene takuuseen, että olisin tuota tekijää kohtaan enää lainkuuliainen. En keksi mitään muuta asiaa, jossa voisin käyttää oman käden oikeutta, oli kyse sitten mistä tahansa.

Et ole yksin noiden ajatustesi kanssa. Tosipaikan tullen tilanne voisi kuitenkin olla toinen.

Marsalkka kirjoitti:Moni näitä kostohommia fantasioi, mutta tosiapaikan tullen hyvin harvoin kostetaan... Niin varmaan täälläkin uhoavien tapauksissa.

Näin se on.

Luulisin lisäksi, että ne tuiki harvinaiset tapaukset, että oikeasti kostetaan ovat usein tapauksia, joissa olisi saattanut "paukkua" muutenkin ennemmin tai myöhemmin.

Se miksi ei kosteta on aika loogista. Jokin sisäinen ääni evolutiassa suojaa yksittäistä ihmistä tappamasta "omiaan". Muuten oltaisiin kohta kanttuvei koko sakki, kun koston kierre jatkuisi muutaman sukupolven. Isommalla sakilla (kansakunnat, heimot sotilasliitoumat jne.) sitten kostetaan toisten vastaavien tekosia.

Ja sitten on tosiaan ne häiriintyneet persoonat (lue rikolliset!) erikseen.

Marsalkka kirjoitti: Se miksi ei kosteta on aika loogista. Jokin sisäinen ääni evolutiassa suojaa yksittäistä ihmistä tappamasta "omiaan". Muuten oltaisiin kohta kanttuvei koko sakki, kun koston kierre jatkuisi muutaman sukupolven. Isommalla sakilla (kansakunnat, heimot sotilasliitoumat jne.) sitten kostetaan toisten vastaavien tekosia. Ja sitten on tosiaan ne häiriintyneet persoonat (lue rikolliset!) erikseen.

Juu-u. Helppo on toisten käyttäytymisiä tuomita, kun ei päivääkään olla toisen housuissa eletty. Liki aina kostonpuute johtuu siitä, ettei olla valmiita kärsimään seurauksista ja onneksi Minfon lukijoista useat vaikuttavat sen verran tuhmille/impulsiivisille, etteivät kykene pitkäjänteiseen suunnitteluun.

On Anoi Kaa kirjoitti:Liki aina kostonpuute johtuu siitä, ettei olla valmiita kärsimään seurauksista ja onneksi Minfon lukijoista useat vaikuttavat sen verran tuhmille/impulsiivisille, etteivät kykene pitkäjänteiseen suunnitteluun.

Tai sitten vain siitä että se vaatii tietynlaista (hullua?)luonnetta lähteä ihan oikeasti tuonne pihalle kostoretkelle. Se on niin helppo uhota näppiksen ääressä, mutta kun pitäis ihan oikeasti ottaa se mora siivouskomerosta tai haulikko asekaapista ja painua tuonne ulos pimeään räntäsateeseen kyttäilemään sitä tekijää niin... Se ei varmaankaan ole ihan niin helppoa kuin se äkkiseltään kuulostaa.

Tietysti mitä pidempään tätä kostoa joutuu odottelemaan jos esim. tekijä on poliisin suojissa/vankilassa niin sitä enemmänhän sitä on itselläkin aikaa miettiä niitä seurauksia ja tulevaa omaa vankilakeikkaa, että sinänsä voi tuokin vaikuttaa aika lailla.

On harvinaista, että lainkuuliainen kansalainen lähtee käyttämään oman käden oikeuttaan. Sarjamurhaaja Rodney Alcala raiskasi ja tappoi 1979 12-vuotiaan Robin Samsoen. Samsoen äiti käveli oikeussaliin revolveri käsilaukussaan. Hän kuitenkin antoi aseensa poliisille, koska oli kokenut Robinin näkymättömän käden vetävän hänen omaa kätään irti revolverin kahvasta. Tyttö siis äidin kokemana haudan takaa esti, ettei perheelle tule lisää vaikeuksia. Toisaalta muistan, kun koulukaverini kuoli jäätyään auton alle. Pojan isä tunnettiin hengen miehenä, mutta hän ilmaantui kolaripaikalle haulikko kädessä. Todennäköisesti autokuskin henki säilyi, koska poliisi oli ehtinyt paikalle ja sai puhuttua järkeä. Loppujen lopuksi on mahdoton täydellä varmuudella ennustaa, miten meistä itse kukin toimii äärimmäisen shokin hetkellä. Onneksi harva jotuu niin kamalia tunteita elämänsä aikana käsittelemään.