MURHA.INFO

Poliisi rikkoi tabun raiskauksista: ”Tästä pitää puhua”

"Ulkomaalaiset ja ulkomailla syntyneet syyllistyvät raiskauksiin selkeästi useammin kuin kantaväestö. Aiheesta on vaikea saada aikaan asiallista ja kiihkotonta keskustelua, joka olisi kuitenkin ehdottoman tärkeää esimerkiksi maahanmuuttajiin kohdistuvan laillisen ja laittoman vihapuheen kitkemiseksi."

Näin avasi keskustelun virtuaalisen lähipoliisin Marko Forss Facebookissa. Muutamassa minuutissa päivitykseen tuli kymmeniä vastauksia siitä, mitä on ja ei ole vihapuhe, ulkomaalaiset ja heidän rikoksensa.

Reaktio oli aika tavallinen, kun netissä puhutaan maahanmuutosta tai seksuaalirikoksista.

Uudelle Suomelle Forss selittää avaustaan halulla lopettaa vaikeneminen maahanmuuttoon liittyvistä tabuista. Tabut johtavat Forssin mukaan vihapuheeseen:

- Jos tilasto on julkinen, sitä voidaan käsitellä ja se voidaan selittää auki. Harmaan massan pitäisi puhua. Siellä on se totuus, Forss aloittaa.

- Nyt on vain vihapuhetta ja niitä, jotka vastustavat sitä.

"Fobbana" tunnettu ylikonstaapeli kohauttaa tahallaan. Kuukausi sitten Forss huomattiin, kun hän lähestyi maahanmuuttokriittisen Hommafoorumin keskustelijoita. Nyt poliisilla on yksitoista sivua muistiinpanoja siitä, mitä hommalaisten mielestä on vihapuhe.


"Hommalla on erittäin tiukka moderointilinja."

- On olemassa laillista ja laitonta vihapuhetta, Forss huomauttaa.

"Laillisella vihapuheella" hän tarkoittaa sananvapauden piirissä olevaa inhimillistä oikeutta ilmaista epäluulonsa kansanryhmiä kohtaan. Laittomaksi puhe menee, kun ryhdytään kiihottamaan.

Forss kuuluu valtakunnansyyttäjän vetämään työryhmään, joka pyrkii selventämään poliisille, syyttäjälle ja oikeudelle, miten nettikeskusteluihin ja erityisesti netin vihapuheeseen pitäisi oikeudellisesta näkökulmasta suhtautua. Ryhmän on tarkoitus kokoontua kuun vaihteen tienoilla keskustelemaan uuden verkkojulkaisemista koskevan lain tulkinnasta.

- Nyt kukaan - poliisi, syyttäjä ja oikeus - ei tiedä, miten lakia pitäisi soveltaa. Laissa on liikaa tulkinnanvaraisia kohtia, Forss sanoo.

Työryhmän on tarkoitus laatia raportti, jolla voitaisiin ohjeistaa poliisia. Tätä raporttia varten Forss on vieraillut ahkerasti myös Hommafoorumilla.

- Eniten vihapuhetta tapahtuu suurimmilla keskustelupalstoilla. Hommalla on erittäin tiukka moderointilinja, Forss sanoo.

Ulkomaalaisten tekemä rikollisuus nousi eilen ajankohtaiseksi aiheeksi, kun kansanedustaja Olli Immonen (ps.) jätti hallitukselle kysymyksen ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemistä seksuaalirikoksista. Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi tammikuussa julkaistusta henkirikostilastosta, jossa maahanmuuttajaryhmät näyttäytyivät yliedustettuina.

- Minun mielestäni yksi ratkaisu vihapuheeseen on avoin data. Jos tilasto on julkinen sitä voidaan käsitellä ja se voidaan selittää auki. Jos ongelmasta ei puhuta, totuus etsitään itse. Tämä on yksi syistä, miksi vihapuhetta - laitonta ja laillista - kumpuaa, Forss sanoo Uudelle Suomelle.

Maahanmuuttajat eivät korostu Suomen henkirikostilastoissa

EU-maiden välillä on erittäin suuria eroja henkirikosten syissä ja tekotavoissa.

Suomessa tyypillisen henkirikoksen tekijä on keski-ikäinen alkoholin suurkuluttaja ja uhri humalainen ikätoveri. Ruotsin tilanne myötäilee Suomea, mutta Hollanti on jo toista maata.

"Suomessa vain kuusi prosenttia henkirikoksista liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai muuhun rikolliseen toimintaan, Hollannissa merkittävä osa eli 30 prosenttia, mikä yllätti meidät", sanoo Optulan tutkija Martti Lehti.

Tiedot paljastuvat tuoreesta tutkimuksesta, jonka ovat tehneet Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Optula, ruotsalainen Brottsförebyggande rådet ja hollantilainen Leidenin yliopisto.

Suomessa tärkein väline on teräase, yleensä keittiöveitsi, uhri on omainen tai tuttava, ja tekopaikka on yksityisasunto.

"Hollannin erottaa Ruotsista ja Suomesta myös se, että pääosa henkirikosten tekijöistä on syntynyt muualla kuin Hollannissa", Lehti erittelee.

Ruotsalainen henkirikos eroaa kahden muun maan tilanteesta lähinnä siinä, että ääripäät puuttuvat.

"Ruotsia ja Suomea yhdistävät tekijöiden, uhrien ja tekopaikkojen samankaltaisuus. Erottava tekijä on se, että myös Ruotsin tilastoista erottuvat maahanmuuttajataustaisten kansalaisten tekemät rikokset", Lehti kertoo.

Suomalainen henkirikos on tutkijasta huolestuttavan alkoholipitoinen, mikä antaa hänestä syyn parantaa alkoholia koskevaa valistustyötä.

Korjaus Hesarin uutiseen
5.10.2011 09:40 Helena Eronen 180 kommenttia

Jos Hesarin uutisotsikko on ”Maahanmuuttajat eivät korostu Suomen henkirikostilastoissa”, niin se antaa välittömästi aihetta pieneen skeptisyyteen ja taustatietojen keräilyyn. Näinpä tässä aamutuimaan teinkin ja katson velvollisuudekseni hieman tuota kyseistä Hesarin uutista tarkentaa eli korjata.

Hesarin jutussa käy ilmi, että verrattuna Hollantiin, Suomessa henkirikoksia tekee vähemmän ulkomaalaiset ja enemmän keski-ikäiset alkoholia kittaavat miehet. Hollannissa on paljon maahanmuuttajia, jotka tekevät paljon henkirikoksia, kun taas Suomessa on vähän maahanmuuttajia.

Tuon lauseen olisi pitänyt jatkua niin, että Suomessa on vähän maahanmuuttajia, jotka tekevät paljon henkirikoksia. Nimittäin jokainen lukutaitoinen ihminen voi ihan itse lueskella tuota tutkimusta, johon uutinen viittaa, ja todeta, että todellisuudessa Suomessa asuvat ulkomaalaiset tekevät suhteessa paljon enemmän henkirikoksia kuin suomalaiset ja se syy, että miksi suomalaisten tekemiä henkirikoksia on määrällisesti enemmän, johtuu siitä, että suomalaisia nyt sattuu olemaan määrällisesti enemmän, koska asumme Suomessa, jossa ei vielä ole maahanmuutto yltänyt tasolle Hollanti, jossa siis tyypillisesti henkirikoksen tekijä on maahanmuuttaja.


”Pääsyy kantaväestön suureen osuuteen syyllisistä
on maahanmuuttajaväestön vähäisyys, sillä maassa
pysyvästi asuvien ulkomaan kansalaisten suhteellinen
rikollisuustaso oli ajanjaksolla jonkin verran synty-
peräisten suomalaisten rikollisuustasoa korkeampi.
Myös maahanmuuttajaryhmien välillä oli selviä eroja
rikollisuustasossa. ”


Ketkä sitten tekevät henkirikoksia?

100 000 asukasta kohden Suomen kansalaisuuden omaavat tekevät 2,1 henkirikosta. Virolaiset tekevät 2,4 henkirikosta ja venäläiset 3. Somalit tekevät 3,1 ja kurdit 5,1.


Mielenkiintoista on myöskin kaiken keskellä se, että:

”Ulkomaalaistaustaisten henkirikokset olivat kohdistu-
neet pääosin kantaväestöön. Rikoksista 63 prosentissa
uhri oli kantaväestöstä, 24 prosentissa tekijän etnisestä
ryhmästä ja 12 prosentissa muusta maahanmuuttaja-
ryhmästä. ”


ja (tämä on mielestäni tärkeä:)

”Ulkomaalaistaustaisten henkirikokset olivat kantaväestön rikoksia
useammin mustasukkaisuuden tai taloudellisten motiivien motivoimia.”


Nimittäin itselleni tulee välittömästi sellainen juttu mieleen, että kun kurdien taipumus henkirikoksiin on yli kaksinkertainen verrattuna suomalaisiin, ja uhrina on usein suomalainen ja motiivina mustasukkaisuus, niin olisikohan kotouttamistoimissa puututtava hieman tuohon kunnianmurhailuun tai nostettava esim. mustasukkaisuus vihamotiivin rinnalle tuomiota koventavaksi asiaksi?

Lopuksi totean, että olen lopen kyllästynyt toimittajien ja jukkarelandereiden ylimielisyyteen, joka perustuu siihen olettamukseen, että me tavikset olemme jotain urpoja, joille voi syöttää ihan mitä tahansa ja sitten me ollaan silmät lautasella, että ”oooooh, noinko se onkin. Kiitos te älykkäät ja sivistyneet, kun kerrotte meille totuuden!”

Ja se sit jokainen voi käydä lukemassa sitä tutkimusta
TÄSTÄ.
http://www.optula.om.fi/Satellite?blobt ... tion%2Fpdf