MURHA.INFO

Iltalehti kirjoitti:Ruotsalaisia on 9,5 miljoonaa
Perjantai 4.5.2012 klo 14.24

Ruotsalaisia on nyt ennätykselliset 9,5 miljoonaa, kertoo Ruotsin tilastokeskus SCB. Väkiluku kipusi uuteen ennätykseen torstaina.

Ruotsin nykyisestä väestönkasvusta kaksi kolmasosaa tulee maahanmuutosta. Siksi on todennäköistä, että myös 9,5 miljoonan rajan rikkonut henkilökin on maahanmuuttaja, SCB:stä kerrotaan.

Vielä vuonna 1767 Ruotsissa asui kaksi miljoonaa ihmistä. Sadassa vuodessa väkimäärä kaksinkertaistui neljään miljoonaan ja 1900-luvun vaihteessa ylitettiin jo viiden miljoonan asukkaan raja.

Voimakkainta väestönkasvu oli vuosina 1950-1969, jolloin Ruotsin väestö kasvoi seitsemästä kahdeksaan miljoonaan. Sen jälkeen väestönkasvu hidastui: väkiluku kiipesi yli yhdeksän miljoonan vasta vuonna 2004.

SCB ennustaa, että Ruotsissa on 10 miljoonaa asukasta vuonna 2021.

STT-TT

Lähde



Lisätäänpä tähän vielä (vanha) tilastotieto maahanmuuttajien osuudesta koko Ruotsin väestöstä 31.12.2011.

Koko väestö: 9 482 855
Maahanmuuttajatausta: 2 524 272 (joko itse syntynyt, toinen vanhemmista syntynyt tai molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla)

Maahanmuuttajien osuus koko väestöstä: 26,6 %

Lähde ja lähde

Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) erinomainen raportti (Födda i Sverige - ändå olika) maahanmuutosta vuodelta 2010 käsitellen vuosia 1970 - 2008.

Mikäs mahtaa olla Suomalaisten ja Norjalaisten osuus tuossa 26%?

Samaisen SCB:n tilaston mukaan:

Suomalaisen taustan omaavia on 427 683, jolloin heidän osuus koko väestöstä on 4,5%. Maahanmuut-tajataustaisista heitä on 16,9%.

Norjalaisen taustan omaavia on 118 040, jolloin heidän osuus koko väestöstä on 1,2%. Maahanmuuttaja-taustaisista heitä on 4,7%.

Yhteensä suomalaisen ja norjalaisen taustan omaavia on näin ollen 545 723, jolloin heidän osuus koko väestöstä on 5,8%. Maahanmuuttajataustaisista heitä on 21,6%.

Tarkastellaan myös tanskalaisten vaikutusta lukuihin:

Tanskalaisen taustan omaavia on 109 307, jolloin heidän osuus koko väestöstä on 1,2%. Maahanmuut-tajataustaisista heitä on 4,3%.

Yhteensä suomalaisen, norjalaisen ja tanskalaisen taustan omaavia on näin ollen 655 030, jolloin heidän osuus koko väestöstä on 6,9%. Maahanmuuttajataustaisista heitä on 25,9%.

Toisin sanoen 3/4-osaa (73,7%) maahanmuuttajataustaisista tulee Pohjoismaiden ulkopuolelta (islantilaistenhan osuus on vain 0,3%).

HUOM! Tilastogurujen ja muiden mussuttajien varalta:

On mahdollista, että yksittäistapauksissa jokin henkilö on mukana kahteen kertaan em. luvuissa, jos esim. toinen vanhemmista tulee Suomesta ja toinen vaikkapa Norjasta. Tämä pätee myös aloituksessa mainittuihin lukuihin l. on varsin todennäköistä, että esitetyt luvut eivät pilkulleen ole todenmukaisia. Virhemarginaali lienee kuitenkin tilastollisesti varsin merkityksetön, ts. ainakin prosenttiyksiköiden tasolla oltaneen oikeassa suuruusluokassa.

Laitetaanpa vielä vertailukohtaa vuodelta 2002:

Koko väestö: 8 940 788
Maahanmuuttajataustaisia: 1 911 986

Maahanmuuttajien osuus koko väestöstä vuonna 2002: 21,4%

Eli 10 vuoden aikana on tapahtunut koko maan väestössä muutos +542 067 (6,1%), mutta maahanmuut-tajataustaisten osalta +612 286 (32,0%) ts. ruotsalaiset muuttavat pois Ruotsista (tai kuolevat), ja maahan virtaa ulkomailta muuta väestöä (tai maahanmuuttajilla on korkea syntyvyys) ...

Lähde

Wincentius kirjoitti:Yhteensä suomalaisen, norjalaisen ja tanskalaisen taustan omaavia on näin ollen 655 030, jolloin heidän osuus koko väestöstä on 6,9%. Maahanmuuttajataustaisista heitä on 25,9%.

Toisin sanoen 3/4-osaa (73,7%) maahanmuuttajataustaisista tulee Pohjoismaiden ulkopuolelta (islantilaistenhan osuus on vain 0,3%).

Olen nähnyt tilastoja Ruotsin maahanmuuttajista, ja tilastollisesti selvästi suurin osa tulee EU-maista. Saksasta ym. Keski-Euroopasta on muuttanut paljon ihmisiä Ruotsiin.

Ei sillä, että itseäni paskaakaan kiinnostaisi, että minkä värisiä ja minkälaisia maahanmuuttajia Ruotsiin on muuttanut. Ruotsillahan menee taloudellisesti ja muutenkin paremmin kuin Suomella, joten ainakaan maahanmuuttajat eivät ole maahan siltä osin negatiivisesti vaikuttaneet.

Ruotsista Saksaan.. taikka toisinpäin. Saksassahan erityisesti turkkilaisväestö on hyvin edustettuna... jopa alle 3 miljoonaa turkkilaisperäsistä siirtolaista. Turkkilaisten työteliäisyydestä huolimatta integroituminen saksalaiseen yhteiskuntaan on surkeasti epäonnistunut, mikä Saksan johtopoliitikkojen suulla myönnettiin jo parisen vuotta sitten:

Liittokansleri Angela Merkelin mukaan Saksan yritykset rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta ovat "täydellisesti epäonnistuneet".

Lauantaina konservatiivipuolueen nuorille pidetyssä puheessa lausutut kommentit ovat kiihdyttäneet keskustelua ja niitä pidetään osoituksena siirtolaisvastaisen ilmapiirin kasvusta maassa.

Tuoreen kyselyn mukaan yli 30 prosenttia saksalaisista kokee, että "ulkomaalaiset ovat vallaneet maan". Sama osuus ajattelee lisäksi ulkomaalaisten tulleen maahan sen sosiaalietuuksien perässä, kertoo BBC.

Puheessaan Merkel korosti, että vaikka maahanmuuttajat ovat tervetulleita, heidän pitää opetella kieli ja hyväksyä maan kultturinormit.

- Monikulttuurinen ajatus, että eläisimme rinta rinnan sovussa onnellisena, on epäonnistunut. Täysin epäonnistunut, hän totesi.

Kasvanut työttömyys on koventanut asenteita maassa viime aikoina ja kirjeenvaihtajien mukaan Merkel kokee painetta tiukentaa lausuntojaan kristillisdemokraattisen CDU-puolueensa taholta.

Aiemmin tässä kuussa Merkel tapasi Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin keskustellakseen Saksan 2,5-miljoonaisen turkkilaisväestön paremmasta integroitumisesta yhteiskuntaan.

Aihe kuumeni ensimmäisen kerran elokuussa, kun maan keskuspankin johtajiin kuuluva Thilo Serrazin antoi lausunnon, jossa hän syytti nimenomaan muslimisiirtolaisia rikollisuudesta sekä hyvinvointivaltion hyväksikäytöstä. Hän on sittemmin eronnut virasta.

IS-AP

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/merk ... 20285.html

Näistä Saksasta Ruotsiin muuttaneista on hyvin suuri osa aivan muuta kuin saksalaista alkuperää. Turkkilaisten lisäksi Saksassa asusti aikoinaan myös paljon albaaniväestöä, jotka siirtyivät Saksaan entisestä Jugoslaviasta. Heitähän tuli myös Suomeen muina kuin työperäisinä maahanmuuttajina 90-luvun taitteessa. Sekä meni Ruotsiin. Nykyisen vapaan liikkuvuuden aikana tuo keskisen Euroopan siirtolaisväestö siirtyy entistä nopeammin maasta toiseen.

Ruotsissa viimeisen kymmenen vuoden aikaan tapahtunut runsas ulkomaalaisväestön lisääntyminen taas ei ole selitys sille, että Ruotsilla menisi "taloudellisesti ja muutenkin paremmin kuin Suomella". Myös suomalaisperäiset maahanmuuttajat ovat Ruotsia rakentaneet.
Ruotsalaisessa yhteiskunnassa maahanmuuton aiheuttamat ongelmat taas ovat ihan samat kuin Suomessa, -ja Saksassakin!

^^Oppikirjaesimerkki nettikirjoittelusta, jossa kirjoittaja

1. 1) osoittaa lähes täydellistä tietämättömyyttä aiheesta, jota kommentoi

• 2) ei välitä/jaksa/osaa tutustua annettuihin lähteisiin ja tosiasioihin

• 3) käyttää aggressiivista kieltä peittääkseen omat vajavaiset tiedot aiheesta

• 4) (tarkoituksenhakuisesti?) sekoittaa vellit ja puurot.

Kirjoittajan käyttämän tyylin takia en kuitenkaan hetkeäkään usko, että hänen mielipiteensä asiasta mihinkään muuttuisi, joten osoitankin tämän vastineen muille lukijoille, jotta po. nettikirjoittajan harhaiset käsitykset eivät leviäisi enempää.

Lähteinä käytän vain virallisia, Ruotsin tilastokeskuksen (SCB), eri vuosina julkaisemia tilastoja. Osa on jo mainittu aikaisemmin tässä ketjussa, osa löytyy toisaalta SCB:n palvelusta. Erityisesti Åke Nilssonin vuonna 2004 kokoama Efterkrigstidens invandring och utvandring on erinomainen lähdeteos aiheesta. EU:ta koskevat tiedot ovat puolestaan Euroopan unionin omasta palvelusta.

1. Maahanmuutto Ruotsiin muista Pohjoismaista vs. EU-maat

Nimimerkki Waakku esitti edellä kysymyksen suomalaisten ja norjalaisten osuudesta Ruotsin maahanmuuttataustaisista. Vastasin esitettyyn kysymykseen, jonka jälkeen täydensin vastausta vielä tiedolla kaikkien Pohjoismaiden osalta. EU-maiden osalta vastaavaa asiaa ei tiedusteltu, joten en sitä myöskään esille tuonut. Mainitussa lähteessä löytyvät tietenkin tiedot myös EU-maiden osalta, joiden perusteella lopussa esitetyt luvut on saatu.

1.1 EU-maat

Lienee ensin aiheellista pyrkiä selvittämään, mitä ylipäänsä tarkoitetaan käsitteellä EU-maa. Ennen kaikkea, milloin kustakin maasta on tullut EU-jäsenvaltio.

Vuonna 1950 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY), perustajavaltioina Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. Nämä kuusi maata laativat sopimuksen raskaan teollisuuden – hiilen ja teräksen tuotannon – yhdistämisestä yhteiseen hallintoon. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti 9. toukokuuta 1950 ensimmäistä kertaa ehdotuksen yhtenäisestä Euroopasta. Tätä päivää juhlitaan muuten nykyään Europpa-päivänä.

Hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen menestyksen johdosta kuuden maan yhteistyötä laajennetaan muillekin talouden aloille. Maat allekirjoittavat Rooman sopimuksen, jolla perustetaan Euroopan talousyhteisö ETY (EEC) eli yhteismarkkinat vuonna 1957.



Vuonna 1973 liittyvät EEC:n jäseniksi Irlanti, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta. Näin on muodostunut ensimmäinen klassinen kombo, EU9.



Seuraava maltillinen laajeneminen tapahtuu vuonna 1981, kun Kreikka liittyy yhteisöön.



Vuonna 1986 yhteisöön liittyivät Espanja ja Portugali.



Vuonna 1992 solmitaan kuuluisa Maastrichtin sopimus, jolloin myös Euroopan yhteisön sijaan aletaan käyttää termiä Euroopan unioni.

Vuonna 1995 EU laajenee kolmella maalla; Itävalta, Ruotsi ja Suomi. Näin lähes koko entinen Länsi-Eurooppa on mukana, ja toinen klassinen kombo, EU15, on muodostunut. Käsitteellä viitataan ”vanhoihin” (länsimaisiin) jäsenvaltioihin. Samaa termiä käytettiin myös Ruotsin tilastokeskuksen julkaisuissa.



Vuonna 2004 EU laajenee peräti kymmenellä maalla; Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.



Vuonna 2007 jäseniksi pääsevät Bulgaria ja Romania.



EU:n jäsenvaltioita on siis vuonna 2012 27 kpl. Vuonna 2013 jäseneksi liittynee Kroatia. Euroopassa on valtioita yhteensä 49 kpl (Vatikaanivaltio ja entisen Neuvostoliiton osat mukaan laskettuna).

Puhuttaessa EU-maista on siis ensin kyettävä määrittelemään, mitä käsitteellä kullakin hetkellä tarkoitetaan. Ruotsin tilastokeskus tekee selvän eron EU15-maiden ja myöhempien EU-maiden välillä. Samaa jakoa käytän myös jatkossa itse.

1.2 EU15-maista tulevien osuus Ruotsin maahanmuuttajista, pl. Pohjoismaat

Koko väestö: 9 482 855
Maahanmuuttajataustaiset kokonaisuudessaan: 2 524 272
EU15-taustaiset maahanmuuttajat: 274 160

EU15-taustaisten osuus koko väestöstä: 2,9%
EU15-taustaisten osuus kaikista maahanmuuttajataustaisista: 10,9%

Kertauksena EU15-maat ovat siis: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Viiden suurimman EU15-maan osalta jako on seuraavanlainen:


Jatkossa tarkastelen, miten maahanmuutto on eri aikakausina Ruotsiin vaikuttanut, erityisesti miten maahanmuuton luonne on täysin muuttunut sodanjälkeisestä työperäisestä maahanmuutosta nykyiseen omais-, läheis-, pakolais- jne. peräiseen muuttoon.

I’ll be back!

Epäreilua kasvattaa väestöä tuolla tavalla. Kaikkihan nyt tolla tavalla voi lisääntyä. Pyh.