Sarjamurhaaja Bela Kiss
Lähetetty: Ma Touko 28, 2012 7:14 pm
Tästä hirviöstä ei täällä juttua kai ollutkaan? Ainakaan haulla en löytänyt.
PELTISEPPÄ
1900-luvun alussa Unkarissa muutti nuori mies Bela Kiss Kossuth Streetille taloon jonka hän vuokrasi Cinkotan laitamilta. Cinkota oli rauhallinen pikkukylä juuri Budapestin ulkopuolella.
Kiss oli varsin komea mies vaaleine hiuksineen ja upeine sinisine silmineen. Hän ansaitsi elantonsa peltiseppänä. 37-vuotiaana hänet kutsuttiin armeijaan 1914.
Kiss ei ollut ainoastaan kunnostautunut peltiseppänä vaan hän oli myös kyltymätön lukija ja oli perehtynyt taiteeseen, kirjallisuuteen ja historiaan. Ilman koulutustakin hän pystyi keskustelemaan lähes mistä tahansa koulutettujen ja älykkäiden ihmisten kanssa.
Hän löi kyläläiset ällikällä ystävällisyydellään ja ahkeruudellaan ja juhlilla joita hän järjesti hotellissa. Hänet tunnettiin anteliaana miehenä. Kaikki pitivät Bela Kissistä. Kissillä ei ollut kiire löytää vaimoa joten hän palkkasi iäkkään naisen nimeltä John Jakubec hoitamaan askareita kotiinsa.
Cinkotassa ei varteenotettavia naisia juuri ollut joten Kiss piti asuntoa myös Budapestissa ja etsi naisia siellä lehti-ilmoituksien avulla. Naiset alkoivatkin vastailla miehen viesteihin.
Kaupungissa juoruttiin Kissin kotona Cinkotassa käyvistä nuorista naisista joita Kiss ei koskaan vienyt kaupunkiasuntoonsa eikä kaupunkilaisia eikä edes rouva Jakubecia koskaan esitelty naisille jotka ilmestyivät yhtä nopeasti kun lähtivät poiskin.
SÄILÖTTY RAIVO
Tohtori Charles Nagy, Budapestin poliisin johtava etsivä sai hälyttävän puhelun heinäkuussa 1916 vuokranantajalta Cinkotasta joka uskoi löytäneensä todisteita murhasta.
Vuokranantaja kertoi että oli vuokrannut talon Kossuth Streetiltä sotilaalle nimeltä Bela Kiss mutta joka oli päästänyt vuokrasopimuksen raukeamaan ja hänen huhuttiin olevan sotavankina tai jopa kuolleen taistelussa. Vuokranantaja oli mennyt talolle katsomaan tarvisiko mitään korjauksia suorittaa ennen uudelleen vuokraamista.
Talon ulkopuolelta hän löysi useita suuria metallitynnyreitä. Kun vuokranantaja avasi yhden tynnyrin, järkyttävä, kuvottaja haju iski häntä vasten kasvoja. Naapurin kemisti kertoi hänelle että se oli mätänevän ruumiin haju. Hän pyysi Nagya tutkimaan asiaa.
Nagy nappasi pari parasta etsiväänsä mukaansa ja kiiti hiljaiseen pikkukaupunkiin Cinkotaan. Perillä heitä odotti raivostunut rouva Jakubec joka oli luvannut suojella työnantajansa omaisuutta ja käski poliisien jättää Kissin omaisuus rauhaan.
Nagy tutki avattua tynnyriä ja vahvisti epäilykset, sisään oli säilötty naisen ruumis jolla oli pitkät tumman ruskeat hiukset. Tynnyrissä oli myös köysi jolla nainen oli kuristettu. Nainen oli säilötty puu?alkoholilla.
METALLITYNNYRIT
Haastatellessa rouva Jakubeccia selvisi että hän oli kummastellut metallitynnyreitä jotka Kiss oli tuonut kotiinsa ennen sotaa. Ihmiset olivat juoruilleet, "viinaako tynnyreissä oli? " Poliisi oli käynyt jututtamassa Kissiä mutta Kiss oli kieltänyt moiset väitteet ja sanoi säästävänsä bensaa kun sotakin oli ovella.
Kun poliisi tutki muut 6 metallitynnyriä, niistä jokaisesta löytyi kuristetun naisen alaston ruumis. Kun ruumiit oli luovutettu hautausurakoitsijoille, etsivät alkoivat tutkimaan taloa ja talon ympäristöä löytäen lisää ruumiita joita oli haudattu. Jokainen uhri, jopa ne jotka olivat haudattu, oli säilötty alkoholilla. Uhrit olivat helposti tunnistettavissa jos heillä vain olisi ollut nimiä.
SALAINEN HUONE
Uransa suurimman tapauksen edessä Charles Nagy ryhtyi välittömästi toimiin. Ensin hän ilmoitti armeijalle että Bela Kiss pitäisi pidättää välittömästi jos hän olisi vielä rintamalla. Seuraavaksi hän otti kuulusteluihin kauhuissaan olevan taloudenhoitajan. Sitten hän ilmoitti lähialueille että kaikki viestit joita yritettiin lähettää Kissille pitäisi ottaa talteen. Pian juttu karmivista löydöistä levisi ympäri Cinkotaa sekä Budapestia.
Bela Kissin etsintä osoittautui vaikeaksi koska nimi oli erittäin yleinen Unkarissa.
Vihdoin Nagy keskittyi selvittämään uhrien henkilöllisyyksiä. Metallitynnyreistä ei juurikaan johtolankoja saatu. Yhdestä vaatekappaleesta hän oli löytänyt nimikirjaimet K.V ja yhdestä nenäliinasta M.T.
Nagy suoritti etsintöjä Kissin talossa kun huomasi lukitun oven. Rouva Jakubac kertoi sen olevan Kissin salainen huone johon hän eikä kukaan muu saanut koskaan mennä. Rouva Jakucec kaivoi vanhan avaimen taskustaan ja avasi oven. Nagy huomasi heti että seinät oli vuorattu kirjoilla ja ainoat huonekalut huoneessa olivat kirjoituspöytä ja tuoli. Nagy löysi valtavan määrän kirjeitä joita Kiss oli kirjoitellut naisten kanssa. Hän löysi myös valokuvia yli sadsta naisesta.
Tässä vaiheessa Nagy alkoi pelätä että uhreja olisikin paljon enemmän kuin mitä he olivat löytäneet. Tutkiessaan kirjeitä tarkemmin Nagy huomasi että kaikki naiset jotka olivat kirjoittaneet Kissille tahtoivat naimisiin. 174 naista olivat pyytäneet häntä miehekseen ja 74:lle hän oli vastannut ja jatkanut kirjeenvaihtoa. Kiss oli myös huijannut naisilta heidän omaisuuttaan. Ensimmäiset kirjeet olivat tulleet jo vuonna 1903. Tutkiessaan salaisen huoneen kirjoja Nagy hämmästyi kun suurin osa kirjoista käsitteli myrkkyjä ja kuristamista.
Nagy ihmetteli miten oli mahdollista ettei kukaan ollut huomannut naisia eikä Kissin toimia. Varmasti joku oli edes epäillyt jotain.
MIELLYTTÄVÄ NUORI MIES
Nagy aloitti rouva Jakubecin kuulustelun kun rouva yhtäkkiä huusi etsivälle: "Olen vain vanha nainen, älä lähetä minua vankilaan!" Kun rouva rauhottui hän kertoi ollensa Kissillä töissä vuodesta 1900 kun hän saapui Cinkotaan. "Hän oli niin ihana ja mukava ja auttoi aina kaikkia. Olen varma ettei hän murhannut niitä naisia!" Hän kertoi nähneensä naisia Kissin luona muttei koskaan jutellut heidän kanssaa. He viipyivät päivän tai pari ja lähtivät sitten. Nagy näytti rouvalle asiakirjan jossa Kiss jättää rouvalle huomattavan summan rahaa. "En tinnyt tästä." sanoi rouva ja alkoi itkeä.
CINKOTAN HIRVIÖ
Nagy otti yhteyttä eri poliisivirastoihin joiden kaupungista Kiss oli löytänyt kirjeenvaihtoon naisia. Lopulta hän uskoi ymmärtävänsä taktiikan jolla Kiss houkutteli uhrinsa ansaan. Kiss kirjoitti kaarrellen ja varovasti uhreilleen ja kysyi aina myös heidän taloudellista tilannettaan. Kun uhri asui tarpeeksi lähellä, Kiss tuhlasi tähän rahaan ja antoi runsaasti huomiota. Hän kyseli naisten sukulaisista ja valitsi naisia joilla ei ollut läheisiä sukulaisia ja joita ei heti kaivattaisi. Kirjeet osoittivat että naiset olivat lähettäneet Kissille rahaa, joskus jopa kaikki rahansa ja jos nainen uhkasi mennä poliisille, hänestä oli hankkiuduttava eroon.
Yksi uhreista oli Katherina Varga, nuori kaunis leski Budapestista jolla oli huomattava omaisuus koska hän omisti ompeluliikkeen jonka kuitenkin myi tavatessaan Kissin.
Sitten toinen läpimurto, Nagy löysi Kissin talosta vaatteita joissa oli nimi Julianne Paschak. Nagyn porukka oli käynyt läpi rikosrekistereitä joista selvisi että Julianne Paschak ja Elizabeth Komeromi olivat molemmat syyttäneet Kissiä heidän rahojensa viemisestä. Asia ei kuitenkaan edennyt koska naiset eivät ilmestyneet oikeudenkäyntiin.
Siihen mennessä Nagylla oli todisteet siitä että Kiss oli murhannut ainakin 30 naista mutta vain yksi tynnyreissä olleista oli tunnistettu.
Sitten eräänä päivänä kaksi naista tuli Nagyn puheille, rouva Stephen Toth ja hänen miniänsä. Rouva kertoi Nagylle tyttärestään Margaretista joka oli lähtenyt Budapestiin töihin. Rouva kertoi että Margaret oli antanut miehelle rahaa jotta tämä naisi hänet mutta olikin muuttanut suunnitelmiaan ja Margaret oli suuttunut. Rouva Toth oli mennyt tapaamaan Kissiä joka oli väittänyt Margaretin lähteneen Amerikkaan.
Nagy kokosi palapeliä ja tajusi että Kiss oli pakottanut Margaretin kirjoittamaan kirjeen äidilleen Amerikkaan lähdöstään ja sen jälkeen kuristanut naisen ja piilottanut hänet metallitynnyriin.
SODAN UHRI?
4.lokakuuta 1916 Nagy sai viestin sairaalasta Serbiasta että sotilas nimeltä Bela Kiss oli kuollut lavantautiin vuonna 1915. Heti perään tuli viesti että Kiss oli sittenkin elossa ja potilaana kyseisessä sairaalassa. Nagy lähti heti matkaan.
"Luulen että meillä on miehenne." sotilaskomentaja sanoi Nagylle. Oli jo ilta kun he saapuivat sairaalalle mutta mies jonka Nagy sairaalapediltä löysi, oli kuollut muttei suinkaan Kiss. Jotenkin Kiss oli saanut varoituksen ja lähtenyt livohkaan jättäen kuolleen sotilaan pedilleen.
Nagy varmisti että kaikki Unkarissa tiesivät että Cinkotan hirviö oli edelleen elossa. Vihjeitä sateli ja näköhavaintoja tulvi joka puolelta, Kissiä ei kuitenkaan löydetty.
Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1920, Ranskan muukalaislegioonan epäluuloinen jäsen meni poliisilaitokselle kertomaan miehestä jonka hän uskoi olevan Kiss. Hän oli esitellyt itsensä Hoffmaniksi (Kissin peitenimi) ja oli kehuskellut kuinka hyvä hän oli kuristamaan. Poliisit menivät kuulustelemaan Hoffmania mutta tämä oli ehtinyt lähteä karkuun. Unkarilainen sotilas väitti että Kiss oli Romaniassa vankilassa murrosta ja toinen väitti että Kiss oli kuollut keltakuumeeseen Turkissa.
New Yorkin henkirikosetsivä nimeltä Henry Oswald oli varma että oli nähnyt Kissin kävelevän ulos Time Squaren metroasemalta 1932.
1936 juoruttiin että Kiss oli työkennellyt kerrostalon talonmiehenä. Poliisi meni talolle mutta mies oli jo lähtenyt livohkaan ennen sitä jättämättä jälkeäkään itsestään.
Murhat kuitenkin loppuivat, Kissin kohtalo ei koskaan selvinnyt.
The end.
PELTISEPPÄ
1900-luvun alussa Unkarissa muutti nuori mies Bela Kiss Kossuth Streetille taloon jonka hän vuokrasi Cinkotan laitamilta. Cinkota oli rauhallinen pikkukylä juuri Budapestin ulkopuolella.
Kiss oli varsin komea mies vaaleine hiuksineen ja upeine sinisine silmineen. Hän ansaitsi elantonsa peltiseppänä. 37-vuotiaana hänet kutsuttiin armeijaan 1914.
Kiss ei ollut ainoastaan kunnostautunut peltiseppänä vaan hän oli myös kyltymätön lukija ja oli perehtynyt taiteeseen, kirjallisuuteen ja historiaan. Ilman koulutustakin hän pystyi keskustelemaan lähes mistä tahansa koulutettujen ja älykkäiden ihmisten kanssa.
Hän löi kyläläiset ällikällä ystävällisyydellään ja ahkeruudellaan ja juhlilla joita hän järjesti hotellissa. Hänet tunnettiin anteliaana miehenä. Kaikki pitivät Bela Kissistä. Kissillä ei ollut kiire löytää vaimoa joten hän palkkasi iäkkään naisen nimeltä John Jakubec hoitamaan askareita kotiinsa.
Cinkotassa ei varteenotettavia naisia juuri ollut joten Kiss piti asuntoa myös Budapestissa ja etsi naisia siellä lehti-ilmoituksien avulla. Naiset alkoivatkin vastailla miehen viesteihin.
Kaupungissa juoruttiin Kissin kotona Cinkotassa käyvistä nuorista naisista joita Kiss ei koskaan vienyt kaupunkiasuntoonsa eikä kaupunkilaisia eikä edes rouva Jakubecia koskaan esitelty naisille jotka ilmestyivät yhtä nopeasti kun lähtivät poiskin.
SÄILÖTTY RAIVO
Tohtori Charles Nagy, Budapestin poliisin johtava etsivä sai hälyttävän puhelun heinäkuussa 1916 vuokranantajalta Cinkotasta joka uskoi löytäneensä todisteita murhasta.
Vuokranantaja kertoi että oli vuokrannut talon Kossuth Streetiltä sotilaalle nimeltä Bela Kiss mutta joka oli päästänyt vuokrasopimuksen raukeamaan ja hänen huhuttiin olevan sotavankina tai jopa kuolleen taistelussa. Vuokranantaja oli mennyt talolle katsomaan tarvisiko mitään korjauksia suorittaa ennen uudelleen vuokraamista.
Talon ulkopuolelta hän löysi useita suuria metallitynnyreitä. Kun vuokranantaja avasi yhden tynnyrin, järkyttävä, kuvottaja haju iski häntä vasten kasvoja. Naapurin kemisti kertoi hänelle että se oli mätänevän ruumiin haju. Hän pyysi Nagya tutkimaan asiaa.
Nagy nappasi pari parasta etsiväänsä mukaansa ja kiiti hiljaiseen pikkukaupunkiin Cinkotaan. Perillä heitä odotti raivostunut rouva Jakubec joka oli luvannut suojella työnantajansa omaisuutta ja käski poliisien jättää Kissin omaisuus rauhaan.
Nagy tutki avattua tynnyriä ja vahvisti epäilykset, sisään oli säilötty naisen ruumis jolla oli pitkät tumman ruskeat hiukset. Tynnyrissä oli myös köysi jolla nainen oli kuristettu. Nainen oli säilötty puu?alkoholilla.
METALLITYNNYRIT
Haastatellessa rouva Jakubeccia selvisi että hän oli kummastellut metallitynnyreitä jotka Kiss oli tuonut kotiinsa ennen sotaa. Ihmiset olivat juoruilleet, "viinaako tynnyreissä oli? " Poliisi oli käynyt jututtamassa Kissiä mutta Kiss oli kieltänyt moiset väitteet ja sanoi säästävänsä bensaa kun sotakin oli ovella.
Kun poliisi tutki muut 6 metallitynnyriä, niistä jokaisesta löytyi kuristetun naisen alaston ruumis. Kun ruumiit oli luovutettu hautausurakoitsijoille, etsivät alkoivat tutkimaan taloa ja talon ympäristöä löytäen lisää ruumiita joita oli haudattu. Jokainen uhri, jopa ne jotka olivat haudattu, oli säilötty alkoholilla. Uhrit olivat helposti tunnistettavissa jos heillä vain olisi ollut nimiä.
SALAINEN HUONE
Uransa suurimman tapauksen edessä Charles Nagy ryhtyi välittömästi toimiin. Ensin hän ilmoitti armeijalle että Bela Kiss pitäisi pidättää välittömästi jos hän olisi vielä rintamalla. Seuraavaksi hän otti kuulusteluihin kauhuissaan olevan taloudenhoitajan. Sitten hän ilmoitti lähialueille että kaikki viestit joita yritettiin lähettää Kissille pitäisi ottaa talteen. Pian juttu karmivista löydöistä levisi ympäri Cinkotaa sekä Budapestia.
Bela Kissin etsintä osoittautui vaikeaksi koska nimi oli erittäin yleinen Unkarissa.
Vihdoin Nagy keskittyi selvittämään uhrien henkilöllisyyksiä. Metallitynnyreistä ei juurikaan johtolankoja saatu. Yhdestä vaatekappaleesta hän oli löytänyt nimikirjaimet K.V ja yhdestä nenäliinasta M.T.
Nagy suoritti etsintöjä Kissin talossa kun huomasi lukitun oven. Rouva Jakubac kertoi sen olevan Kissin salainen huone johon hän eikä kukaan muu saanut koskaan mennä. Rouva Jakucec kaivoi vanhan avaimen taskustaan ja avasi oven. Nagy huomasi heti että seinät oli vuorattu kirjoilla ja ainoat huonekalut huoneessa olivat kirjoituspöytä ja tuoli. Nagy löysi valtavan määrän kirjeitä joita Kiss oli kirjoitellut naisten kanssa. Hän löysi myös valokuvia yli sadsta naisesta.
Tässä vaiheessa Nagy alkoi pelätä että uhreja olisikin paljon enemmän kuin mitä he olivat löytäneet. Tutkiessaan kirjeitä tarkemmin Nagy huomasi että kaikki naiset jotka olivat kirjoittaneet Kissille tahtoivat naimisiin. 174 naista olivat pyytäneet häntä miehekseen ja 74:lle hän oli vastannut ja jatkanut kirjeenvaihtoa. Kiss oli myös huijannut naisilta heidän omaisuuttaan. Ensimmäiset kirjeet olivat tulleet jo vuonna 1903. Tutkiessaan salaisen huoneen kirjoja Nagy hämmästyi kun suurin osa kirjoista käsitteli myrkkyjä ja kuristamista.
Nagy ihmetteli miten oli mahdollista ettei kukaan ollut huomannut naisia eikä Kissin toimia. Varmasti joku oli edes epäillyt jotain.
MIELLYTTÄVÄ NUORI MIES
Nagy aloitti rouva Jakubecin kuulustelun kun rouva yhtäkkiä huusi etsivälle: "Olen vain vanha nainen, älä lähetä minua vankilaan!" Kun rouva rauhottui hän kertoi ollensa Kissillä töissä vuodesta 1900 kun hän saapui Cinkotaan. "Hän oli niin ihana ja mukava ja auttoi aina kaikkia. Olen varma ettei hän murhannut niitä naisia!" Hän kertoi nähneensä naisia Kissin luona muttei koskaan jutellut heidän kanssaa. He viipyivät päivän tai pari ja lähtivät sitten. Nagy näytti rouvalle asiakirjan jossa Kiss jättää rouvalle huomattavan summan rahaa. "En tinnyt tästä." sanoi rouva ja alkoi itkeä.
CINKOTAN HIRVIÖ
Nagy otti yhteyttä eri poliisivirastoihin joiden kaupungista Kiss oli löytänyt kirjeenvaihtoon naisia. Lopulta hän uskoi ymmärtävänsä taktiikan jolla Kiss houkutteli uhrinsa ansaan. Kiss kirjoitti kaarrellen ja varovasti uhreilleen ja kysyi aina myös heidän taloudellista tilannettaan. Kun uhri asui tarpeeksi lähellä, Kiss tuhlasi tähän rahaan ja antoi runsaasti huomiota. Hän kyseli naisten sukulaisista ja valitsi naisia joilla ei ollut läheisiä sukulaisia ja joita ei heti kaivattaisi. Kirjeet osoittivat että naiset olivat lähettäneet Kissille rahaa, joskus jopa kaikki rahansa ja jos nainen uhkasi mennä poliisille, hänestä oli hankkiuduttava eroon.
Yksi uhreista oli Katherina Varga, nuori kaunis leski Budapestista jolla oli huomattava omaisuus koska hän omisti ompeluliikkeen jonka kuitenkin myi tavatessaan Kissin.
Sitten toinen läpimurto, Nagy löysi Kissin talosta vaatteita joissa oli nimi Julianne Paschak. Nagyn porukka oli käynyt läpi rikosrekistereitä joista selvisi että Julianne Paschak ja Elizabeth Komeromi olivat molemmat syyttäneet Kissiä heidän rahojensa viemisestä. Asia ei kuitenkaan edennyt koska naiset eivät ilmestyneet oikeudenkäyntiin.
Siihen mennessä Nagylla oli todisteet siitä että Kiss oli murhannut ainakin 30 naista mutta vain yksi tynnyreissä olleista oli tunnistettu.
Sitten eräänä päivänä kaksi naista tuli Nagyn puheille, rouva Stephen Toth ja hänen miniänsä. Rouva kertoi Nagylle tyttärestään Margaretista joka oli lähtenyt Budapestiin töihin. Rouva kertoi että Margaret oli antanut miehelle rahaa jotta tämä naisi hänet mutta olikin muuttanut suunnitelmiaan ja Margaret oli suuttunut. Rouva Toth oli mennyt tapaamaan Kissiä joka oli väittänyt Margaretin lähteneen Amerikkaan.
Nagy kokosi palapeliä ja tajusi että Kiss oli pakottanut Margaretin kirjoittamaan kirjeen äidilleen Amerikkaan lähdöstään ja sen jälkeen kuristanut naisen ja piilottanut hänet metallitynnyriin.
SODAN UHRI?
4.lokakuuta 1916 Nagy sai viestin sairaalasta Serbiasta että sotilas nimeltä Bela Kiss oli kuollut lavantautiin vuonna 1915. Heti perään tuli viesti että Kiss oli sittenkin elossa ja potilaana kyseisessä sairaalassa. Nagy lähti heti matkaan.
"Luulen että meillä on miehenne." sotilaskomentaja sanoi Nagylle. Oli jo ilta kun he saapuivat sairaalalle mutta mies jonka Nagy sairaalapediltä löysi, oli kuollut muttei suinkaan Kiss. Jotenkin Kiss oli saanut varoituksen ja lähtenyt livohkaan jättäen kuolleen sotilaan pedilleen.
Nagy varmisti että kaikki Unkarissa tiesivät että Cinkotan hirviö oli edelleen elossa. Vihjeitä sateli ja näköhavaintoja tulvi joka puolelta, Kissiä ei kuitenkaan löydetty.
Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1920, Ranskan muukalaislegioonan epäluuloinen jäsen meni poliisilaitokselle kertomaan miehestä jonka hän uskoi olevan Kiss. Hän oli esitellyt itsensä Hoffmaniksi (Kissin peitenimi) ja oli kehuskellut kuinka hyvä hän oli kuristamaan. Poliisit menivät kuulustelemaan Hoffmania mutta tämä oli ehtinyt lähteä karkuun. Unkarilainen sotilas väitti että Kiss oli Romaniassa vankilassa murrosta ja toinen väitti että Kiss oli kuollut keltakuumeeseen Turkissa.
New Yorkin henkirikosetsivä nimeltä Henry Oswald oli varma että oli nähnyt Kissin kävelevän ulos Time Squaren metroasemalta 1932.
1936 juoruttiin että Kiss oli työkennellyt kerrostalon talonmiehenä. Poliisi meni talolle mutta mies oli jo lähtenyt livohkaan ennen sitä jättämättä jälkeäkään itsestään.
Murhat kuitenkin loppuivat, Kissin kohtalo ei koskaan selvinnyt.
The end.
Kiss oli arvotuksellinen murhaaja ja jokin näissä tapauksissa jotka eivät koskaan ratkenneet kiehtoo. Huomasin juu että jossain oli herran nimi mainittu mutta tuossa lukiessani tarinaa ajattelin tehdä pidemmän suomennoksen. Lähteenä tosiaan Crime library.
